Tutkimus

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen Tampereelle kuusi akatemiahanketta

rakennusmies sahaa
Niina Liljan tutkimuksessa analysoidaan kielenkäyttöä monikielisen rakennusalan työtilanteissa.
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta rahoittaa Tampereen yliopistossa yhteensä kuutta akatemiahanketta, joista kaksi on konsortioita.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 58 akatemiahankkeelle. Näistä 14 on konsortiohankkeita. Yhteensä hankkeet muodostuivat 74 osahankkeesta. 14 hanketta rahoitettiin nuoren tutkijasukupolven akatemiahankkeille varatusta erityisestä valtuudesta, josta käytettiin 6,7 miljoonaa euroa.

Akatemiahanke on toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Julkisen hankinnan muutos: hintakeskeisyydestä yhteiskunnallisen arvon luontiin

Professori Katrina Lintukangas LUT-yliopistosta ja tuotannon strategisen ja operatiivisen johtamisen professori Jussi Heikkilä Tampereen yliopistosta tutkivat julkisen hankinnan muutosta. Projektin tehtävänä on tukea julkisen hankinnan muutosta hintakeskeisyydestä pidemmän aikavälin arvonluontia huomioivaan ajattelutapaan, jossa innovatiivisia ratkaisuja tuottavilla toimittajamarkkinoilla on tärkeä merkitys.

Projekti tutkii toimittajien ja julkisten ostajien kyvykkyyttä hyödyntää vaikutuksiin perustuvaa hankintamallia ja luoda arvoa yhteiskunnalle. Se myös analysoi sosiaalisen pääoman roolia julkisten ostajien ja yritysten välisissä toimittajasuhteissa. Tutkimus hyödyntää mixed-methods lähestymistapaa ja abduktiivista päättelyä teorian rakentamisessa ja testaamisessa. Tapaustutkimusorganisaatiot ovat sosiaali- ja terveyspalveluita järjestäviä organisaatioita.

Projektin kolme työpakettia vastaavat tunnistettuun tarpeeseen yhdistellä aiempia julkisen hankinnan tutkimusalueita. Projekti myös vahvistaa julkisen hankinnan tutkimuksen teoreettista perustaa toimitusketjun hallinnan kirjallisuudessa testatuilla teorioilla.

Affektiivinen reagointi sosiaalisiin robotteihin

Psykologian professori Jari Hietasen projektissa tutkitaan tunnereaktioita ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttymiseen liittyviä tuntemuksia, joita vuorovaikutus sosiaalisten robottien kanssa saa aikaan. Projektissa keskitytään yhteen perustavaa laatua olevaan vuorovaikutuksen muotoon: katsekontaktin ottamiseen.

Tutkimuksessa selvitetään aikuisilla ja vauvoilla, saako katsekontakti robotin kanssa aikaan samanlaisia psykofysiologisia reaktiota kuin katsekontakti toisen ihmisen kanssa. Samoin tutkitaan, vaikuttaako robotin katseen suunta kokemuksiin ja tuntemuksiin hyväksytyksi tai hyljeksityksi tulemisesta, ja voiko vuorovaikutus robotin kanssa “parantaa” negatiivisia tuntemuksia, joita ulkopuoliseksi jääminen saa aikaan.

Projektin tulokset tulevat lisäämään tietoa siitä, voivatko sosiaalisten robottien lähettämät vuorovaikutussignaalit käynnistää ihmisissä samanlaisia sosio-kognitiivisia prosesseja ja tunnereaktioita kuin vastaavat signaalit toisten ihmisten lähettäminä.

Kansainvälistyvä rakennustyö ja paikalliset kielikäytänteet (GLO-LO)

Suomen kielen yliopistonlehtori Niina Liljan tutkimuksessa analysoidaan kielenkäyttöä rakennusalan työtilanteissa. Rakennusalaa luonnehtii monikielisyys: Suomessa rakennuksilla työskentelee paljon Virosta kotoisin olevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia miehiä, joiden oletetaan myös oppivan suomea työn lomassa.

Hankkeen aineisto kerätään videonauhoittamalla rakennusalan työtilanteita ja se analysoidaan multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin. Analyysin fokuksessa on erityisesti se, miten työtiimit organisoivat yhteiset projektinsa kielellisin ja kehollisin keinoin: miten he ohjaavat toistensa fyysistä toimintaa ja neuvottelevat rakennusprojektin seuraavista vaiheista.

Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa kielen roolista työntehtävien hoitamisessa monikielisessä ja materiaalisesti koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulosten pohjalta voidaan suunnitella uusia toimintamalleja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen, jossa tavoitteena on työllistymisen nopeuttaminen.

Sanasta kuvaksi - Sarjakuvasopimukset sosiaalihuollossa

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen yliopisto-opettaja Eliisa Pitkäsalon tutkimusryhmä tarkastelee monitieteisesti, miten sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä voisi parantaa hyödyntämällä sarjakuvan keinoja.

Asiakkaiden on joskus vaikea ymmärtää virallisia asiakirjoja, koska kieli on monimutkaista vieraiden termien tai täsmällisyyden tavoittelun takia. Väärinymmärrysten vuoksi ihmiset eivät saa heille kuuluvia sosiaalisia oikeuksia.

Kuvasta sanaksi - Sarjakuvasopimukset sosiaalihuollossa -hanke tarttuu tähän ongelmaan tarkastelemalla, voiko visuaalinen asiakirja olla oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä ja asiakkaan oikeudenmukaisuuden kokemusta.

Presidentit vallan kahvassa: vertaileva tutkimus poliittisesta johtajuudesta ja poliittisen järjestelmän legitimiteetistä

Valtio-opin professori Tapio Raunion hankkeessa tarkastellaan presidenttien vallankäyttöä Liettuassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa ja Suomessa.

Tutkimuksessa analysoidaan presidenttien ja pääministerin yhteistoiminnan muotoja ja kysytään, miten ne vaikuttavat valtioiden poliittiseen johtajuuteen sekä poliittisen järjestelmän legitimiteettiin. Lähtökohtana on, että vakiintunut yhteistoiminta myötävaikuttaa päätöksenteon vakauteen ja kansalaisten luottamukseen poliittisiin instituutioihin.

Hanke tuottaa runsaasti uutta ja monipuolista aineistoa presidenttien roolista. Se myös auttaa tunnistamaan toimivia yhteisjohtajuuden käytäntöjä. Tämä on erityisen tärkeää huomioitaessa varsinkin useiden Itä- ja Keski-Euroopan valtioiden demokratisoitumiseen ja poliittiseen johtajuuteen liittyvät haasteet.

Yleisopetusluokkaan ja erityisluokkaan sijoittamisen kognitiiviset ja ei-kognitiiviset vaikutukset

Professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastosta ja kasvatustieteen apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta tekevät pitkittäistutkimusta, jossa seurataan erityisluokalla ja yleisopetuksen inklusiivisella luokalla opiskelevien oppilaiden kognitiivisten ja ei-kognitiivisten taitojen kehitystä.

Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia vaikutuksia erilaisilla sijoitusvaihtoehtoilla ja luokkakompositiolla on sekä erityisoppilaille että heidän luokkatovereilleen. Tutkimus toteutetaan 3-vuotisena pitkittäistutkimuksena alakoulun luokilla 4-6 eri kunnissa valtakunnallisesti.

Oppilasdata kerätään internet-pohjaisella, tarkoitusta varten kehitetyllä portaalilla, joka antaa samalla palautetta oppilaille ja heidän opettajilleen oppilaiden yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseksi.

Suomen Akatemian tiedote 28.5.2020
 

Kuva: Jonne Renvall