Korkeakoulujen kielitaitoon liittyvät rakenteelliset heikkoudet asettavat S2-taustaiset opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan

Tampereen yliopistolla on virallinen B2-kielitaitovaatimus. Se tarkoittaa sitä, että suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelijalla on oltava vähintään B2-tasoinen suomen kielen osaaminen. Maija Tervola painottaa, että mikäli tällainen virallinen kielitaitovaatimus on olemassa, opiskelijan on sillä kielitasolla pärjättävä opinnoissa:

– On korkeakoulujen vastuulla, että sellaiset opiskelijat, jotka on hyväksytty korkeakouluun, voivat suoriutua opinnoistaan alusta alkaen. Tällä hetkellä tämä ei toteudu S2-taustaisten oppilaiden kohdalla, vaan he joutuvat usein työskentelemään kohtuuttoman suuren määrän suomea äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin verrattuna.

Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuudessa opettava Tervola työskentelee tällä hetkellä ensisijaisesti Talent BOOST -hankkeessa, jonka päämääränä on saada S2-taustaiset, eli suomea toisena kielenä puhuvat suomalaiset, osaamistaan ja taipumuksiaan vastaaviin korkeakouluopintoihin ja sitä kautta ammatteihin.

Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön toimenpideohjelmaa, jonka opetusministeriön koordinoimassa osassa pohditaan keinoja saada kansainväliset osaajat viihtymään ja työllistymään hyvin Suomessa. Tervolan työ keskittyy korkeakouluopintojen kielelliseen saavutettavuuteen.

–  Etenkin korkeakoulualoilla suomen kielen osaaminen on merkityksellistä, sillä korkeakouluammatit ovat usein yhteiskunnallisia ja niissä on sen vuoksi korkea kielitaitovaatimus. Hanketutkimuksessa keskitymme korkeakouluihin valittuihin opiskelijoihin, joille suomi ei ole vahvin kieli. Kartoitamme heidän pärjäämistään opinnoissa, Tervola kertoo.

Kielitaito määrittää opiskelijoiden pärjäämistä opinnoissa – opettajilla asiassa merkittävä rooli

Suomenkielisten korkeakouluohjelmien S2-taustaisten oppilaiden määrä kasvaa tasaisesti. Tervola kokee, että opetushenkilöstöllä ei välttämättä ole tietoisuutta siitä, kuinka kielitaito tulisi ottaa luennoilla huomioon tai heillä ei ole keinoja sen huomioimiseen:

– Opettajien on hyvä pitää lähtöolettamana, että kursseilla on oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Luentojen tulisi olla automaattisesti riittävän selkeitä, eikä sellaista pitäisi joutua erikseen pyytämään. Kaikkien opettajien tulisi tiedostaa kielellinen saavutettavuus ja olla kiinnostuneita sen kehittämisestä.

– Jos opiskelija on päässyt yliopistoon B2-kielitaidolla, se tarkoittaa sitä, että hän on ihan oikeassa paikassa, täysin perusteltu olemaan täällä ja oikeutettu sellaiseen opetukseen ja tukeen, että pärjää opinnoissa. Tämä on ymmärrettävä lähtökohdaksi koko yliopistotasolla, Tervola painottaa.

Tervola kerää yhdessä Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mari Hongon kanssa ajallista kehitystä kuvaavaa aineistoa kielivaatimuksiin liittyvistä kokemuksista maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Ensimmäiset vastaukset kerättiin kyselylomakkeella vuonna 2022.

Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti suomenkielisten tutkinto-ohjelmien S2-taustaisia opiskelijoita ja heidän pärjäämistään opiskelutilanteissa suomeksi. Tutkimus on parhaillaan vertaisarvioitavana.

– Kysyimme myös, millaista tukea opiskelijat saavat opettajiltaan. Kielellistä tukea voi olla esimerkiksi se, että puhuu selkeästi, antaa selvennyksiä tai luvan käyttää esseevastauksissa välillä englantia. Yksi keino on antaa opiskelijoille keskeiset sanat ja käsitteet etukäteen, jotta luentoa on helpompi seurata, Tervola summaa.

Valmistumisvaiheessa vaaditaan erinomaista kielitaitoa

Tervola on huolissaan koulusivistyskieleen liittyvistä epäselvyyksistä. Henkilöille, jotka ovat suorittaneet ylioppilaskokeen Suomessa ja saaneet siitä hyvän arvosanan, määritellään monissa korkeakouluissa automaattisesti koulusivistyskieleksi suomi, vaikka se ei olisi heidän äidinkielensä. Näin on myös Tampereen yliopistossa.

Tämä tarkoittaa, että myös kypsyysnäytteessä vaaditaan erinomaista, C2-tason, kielitaitoa. Mikäli ylioppilaskokeen on suorittanut heikommalla arvosanalla koulusivistyskieli ei ole suomi, eikä kypsyysnäytteessä voi näin ollen vaatia erinomaista kielitaitoa.

Lisäksi oppilaitosten välillä on lain soveltamisessa suuria eroja. Joissain korkeakouluissa koulusivistyskieli voi olla suomi vain silloin, kun on suorittanut ylioppilaskokeessa suomen äidinkielenä.

Tervola pohtii kenen vastuulla on huolehtia siitä, että kehitys B2-kielitaidosta C2-kielitaitoon todella tapahtuu:

– Miten huolehdimme siitä, että opiskelijoiden kielitaso tosiaan kehittyy eikä vasta valmistumisvaiheessa huomata, että kypsyysnäyte tai opinnäytetyö eivät menekään läpi puutteellisen kielitaidon vuoksi? Kielivaatimuksiin liittyvät tiedot pitäisivät olla selvillä jo korkeakouluun hakemisen vaiheessa, sillä niitä on hankala toisen asteen opiskelijana tiedostaa. Niiden pitäisi olla myös oleellinen osa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Opettajille ja opiskelijoille on tarjolla ohjausta kielitaitokysymyksiin

Tervola on juuri aloittanut S2-ohjaajana toimimisen. Se on hänelle erityisen tärkeä osa hanketyötä:

– Voin antaa konkreettista ohjausta esimerkiksi esseissä ja opinnäytteissä tai tulla luennoille arvioimaan, onko opetus tarpeeksi selkeää S2-taustaisen opiskelijan kannalta. Annan mielelläni tapauskohtaista ja henkilökohtaista neuvontaa sekä palautetta ja tukea monenlaisissa kielitaitoon liittyvissä asioissa.

Tervola toivoo yhteydenottoja niin opiskelijoilta kuin opettajilta:

– Toivon, että voimme tehdä tätä työtä yhdessä. Yhteydenottojen myötä pystymme tarkentamaan sitä kuvaa, että missä tällä hetkellä mennään, mitä meillä on jo tarjolla ja mitä muuta vielä tarvitaan. Siten pääsemme rakentamaan ja kehittämään palveluita.

Tervola pitää Opetuksen kehittäminen monikulttuurisissa ympäristöissä -kurssia, joka järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2023. Tervolan suunnitelmissa on myös toteuttaa pieni opasmateriaali, josta selviäisi kurssin perusasiat:

– Tavoitteenani on, että kurssin sisällöt tulisivat osaksi opetushenkilöstön perusosaamista. On valtavan tärkeää tunnistaa tämä rakenteissamme oleva vinouma. Sellaisia ristiriitatilanteita ei saisi tulla, joissa olemme hyväksyneet henkilön opiskelijaksemme, mutta hän ei läpäise kursseja, koska kielitaito ei riitä.