Keskiluokka kutistui Suomessa merkittävästi
– En ole tehnyt kansainvälistä vertailua mutta meidän keskiluokkamme saattaa silti olla keskiarvoa suurempi. Mielenkiintoisinta tässä on tämä muutos eli se, että keskiluokan määrä on Suomessa alentunut huomattavasti. Muutos on aika merkittävä, Sami Remes sanoo.
Remes tutki keskiluokan kokomuutoksia Tilastokeskuksen tulonjakotilaston pohjalta vuosilta 1995–2012. Nyt julkaistu tutkimus Middle Class Decline in Finland 1995–2012: Decomposition and Direcrtional Mobility on tulossa osaksi Remeksen tekeillä olevaa taloustieteen väitöskirjaa Tampereen yliopistossa.
Remes on tutkimuksessaan määritellyt keskiluokaksi sen osan väestöstä, jonka ansiot ovat 75–150 prosenttia mediaanitulosta kotitalouden kokoon suhteutettuna. Vuonna 2017 se tarkoitti euromääräisesti yksin asuvalle 1676–2500 euron nettokuukausituloja. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä se tarkoittaisi 3500–5000 euron nettotuloja.
Muutos rajuinta 1990-luvulla
Keskiluokan kuihtumistahti oli rajuinta 1990-luvun loppupuolella, jolloin vuoto oli suurta sekä ylä- että alaluokkaan. Muutosvauhti tasaantui 2000-luvulla.
Keskiluokan osuus väestöstä laski 65,8 prosentista 58 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2000. 2010-luvulla osuus on pysytellyt 55–56 prosentissa.
1990-luvulla elettiin nousukautta, jolloin Suomi vaurastui Nokian siivittämänä ja nousi ylös vuosikymmenen alun ennätyslamasta. Lisääkö nousukausi aina tuloeroja?
– Yleisesti, ihan suoraan näin ei voi sanoa. Kasvun hedelmät eivät aina jakaudu tasaisesti, siinä voi olla vaihtelua. Joskus työntekijöille on tullut suurempi osuus yrityksen voitosta kuin vaikkapa omistajille. Toki Nokian myötä Suomessa on ollut paljon korkean tuottavuuden hyvin palkattuja ammatteja, Sami Remes sanoo.
Koulutus kannattaa
Sami Remes on arvioinut keskiluokan kuihtumista ja luokka-aseman muutoksia koulutuksen, ikäryhmän ja päätoimen näkökulmista. Tulosten mukaan koulutus kannattaa, sillä vähemmän kouluja käyneet tippuvat helpommin alaspäin.
Remes huomauttaa, että myös toisen asteen kouluttautuneiden ryhmässä keskiluokkaisten osuus väheni 1990-luvulla. 2000-luvun kuluessa sieltä on siirtymiä tulojakaumassa sekä ylös- että alaspäin.
– Toisen asteen kouluttautuneilla vaikuttaisi siltä, että siitä ryhmästä on siirrytty myöskin yläluokkaan eli keskiluokan kutistumisesta suurempi osuus on siirtymistä ylöspäin, Remes sanoo.
Ilman vähintään toisen asteen koulutusta keskiluokasta poistumista hallitsee siirtyminen alaspäin. Korkeasti koulutettujen ryhmässä taas siirrytään sekä alemmasta luokasta keskiluokkaan, että keskiluokasta yläluokkaan.
Ikäjakauman tarkastelu tuotti odotetun tuloksen siten, että aktiivisessa työiässä olevat pärjäävät yleensä hyvin.
– Rakenteellisten muutosten vaikutukset esimerkiksi ikä- ja koulutusjakaumassa ja päätoimien jakaumassa ovat aika marginaalisia siten, että niiden osuus on noin 10 prosenttia keskiluokan koon muutoksesta, Remes selventää.
Tutkimuksessa keskiluokan koon muutos jaetaan rakenne- ja todennäköisyysvaikutuksiin. Rakennemuutoksen sijaan pääasiallinen vaikutuskanava vaikuttaisi olevan keskiluokkaan kuulumisen todennäköisyyden laskeminen.
Remeksen tutkimuksen yksi päätuloksista on se, että iän, koulutuksen ja päätoimen rakennemuutoksilla ei voi selittää keskiluokan kokomuutoksia. Syyt ovat jossakin muualla kuten esimerkiksi työmarkkinoiden muutoksissa.
Keskiluokan kutistuminen lisää vastakkainasettelua
Keskiluokan kutistuminen on kansainvälinen ilmiö, johon tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota 1980-luvulta alkaen ensin Yhdysvalloissa ja sen jälkeen Euroopassa. Ilmiöllä katsotaan olevan kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja poliittiseen tasapainoon.
– Vahvalla keskiluokalla on ajateltu olevan yhteiskuntaa stabiloiva eli tasapainottava vaikutus ja sen on ajateltu olevan eduksi kansakunnalle pitkällä juoksulla, Sami Remes sanoo.
Huolestuttavana piirteenä on viime vuosina pidetty yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumista ja vastakkainasettelun kasvua, jonka juuret ovat tuloerojen kasvussa ja keskiluokan kutistumisessa.
Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall
