Kaikenlainen kulttuurin kuluttaminen keskittyy Suomessa yhä valikoidummalle joukolle
Tampereen yliopiston tutkija Riie Heikkilä ja tutkija Taru Lindblom (nyk. Helsingin yliopisto) selvittivät artikkelissaan, miten kulttuuriosallistuminen on muuttunut Suomessa vuosina 2007–2018.
Kansallisesti edustavan laajan pitkittäiskyselyaineiston avulla tutkijat selvittivät osallistumisen muutosta, kulttuurimuotoja joihin ei osallistuta sekä sosioekonomisia tekijöitä, jotka ennustavat osallistumattomuutta.
Sekä vuonna 2007 että 2018 tutkijat havaitsivat kolmenlaista poisjääntiä kulttuurista. Näitä olivat korkeakulttuuri (esim. klassisen musiikin konsertit tai oopperat), yleiset kulttuuriharrastukset (esim. elokuvat tai museot) sekä yöelämäkulttuuri (esim. rock-konsertit tai pubit).
Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että ne ihmiset, jotka eivät harrasta korkeakulttuuria, saattaisivat olla aktiivisia arkisessa kulttuurissa: vaikkapa ulkoilun, ystävien tapaamisen tai ristikoiden tekemisen muodossa. Tämän vuoksi tutkijat halusivat selvittää empiirisesti, kompensoiko arkinen kulttuuriosallistuminen Suomessa erittäin vähäistä osallistumista korkeakulttuuriin.
Vertailleessaan osallistumattomuuden muotoja Heikkilä ja Lindblom havaitsivat, että arkiseen kulttuuriin osallistumattomuus ennustaa osallistumattomuutta myös muussa kulttuurissa.
– Toisin sanoen arkinen kulttuurin harrastaminen ei näytä Suomessa kompensoivan muun kulttuurin harrastamista, vaan samat ryhmät ovat aktiivisia sekä arkisessa että muussa kulttuurissa, toteaa dosentti Riie Heikkilä.
Koulutustaso yhteydessä harrastamiseen
Tarkasteluvuonna 2007 sekä korkeakulttuuriin että yleisiin kulttuuriharrastuksiin osallistumattomuutta ennustivat erityisesti miessukupuoli ja matala koulutus. Yöelämäkulttuurista pois jääntiä ennusti korkea ikä.
Kun tarkastelu toistettiin vuodelle 2018, koulutuksen vaikutus oli kasvanut huomattavasti ja siitä oli tullut kaikkein tärkein ennustava tekijä sille, lähteekö ihminen kulttuurin äärelle vai ei. Esimerkiksi korkeakulttuuriin osallistumattomuus oli 12 kertaa yleisempää vähiten koulutetussa kuin eniten koulutetussa ryhmässä. Yleisiin kulttuuriharrastuksiin osallistumisen kohdalla ero oli seitsemänkertainen.
Tutkimustiedotteessa esitetty perustuu Journal of Consumer Culturessa (impact factor 4.196) julkaistuun tieteelliseen artikkeliin ”Overlaps and accumulations: The anatomy of cultural non-participation in Finland, 2007 to 2018”.
Heikkilä, R., & Lindblom, T. (2022). Overlaps and accumulations: The anatomy of cultural non-participation in Finland, 2007 to 2018. Journal of Consumer Culture. https://doi.org/10.1177/14695405211062052
Lisätietoja:
VTT, dosentti Riie Heikkilä
050 437 7207, riie.heikkila [at] tuni.fi
