Tutkimus

Jihadistinen terrorismi pelottaa enemmän kuin kotimainen äärioikeisto

Anna Makkonen/ Kuva: Heikki Laurinolli
Ihmisten pelot eivät ole rationaalisia, sanoo suomalaisten terrorisminpelkoa tutkinut Anna Makkonen. Ihmiset voivat pelätä terrori-iskua mutta eivät henkilöautoilua, vaikka tilastojen valossa on todennäköisempää kuolla liikenneonnettomuudessa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamus instituutioita kohtaan ei suojaa terrorismin pelolta.

Suomalaiset pelkäävät eniten jihadistista terrorismia ja vähiten kotimaista äärioikeiston terroria. Tuoreen tutkielman mukaan merkittävää eroa ei ole siinä, onko jihadistiryhmä kotimainen vai muualta tuleva.

Tulokset käyvät ilmi Anna Makkosen sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmasta, jossa tutkittiin suvaitsevaisuuden, neuroottisuuden ja luottamuksen yhteyttä suomalaiseen terrorisminpelkoon. Tutkielma hyväksyttiin toukokuussa Tampereen yliopistossa.

Yllättävänä tutkimustuloksena Makkonen pitää sitä, että korkea luottamus instituutioita kohtaan ei suojaa terrorismin pelolta. Tulos poikkeaa totutusta siinä, että korkea luottamus viranomaisia kohtaan on Suomessa perinteisesti koettu turvallisuuden tunnetta lisääväksi asiaksi. Luottamus toisiin ihmisiin oli tässäkin tutkimuksessa odotusten mukaisesti pelolta suojaava tekijä.

Makkonen ei tutkinut sitä, kuinka paljon suomalaiset pelkäävät terrori-iskuja verrattuna muihin turvallisuusuhkiin. Muista kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi, että kaikkein suurimpana turvallisuusuhkana suomalaiset pitävät työttömyyttä.

Terrorismia ei aiemmin pelätty Suomessa

Terrorismi on perinteisesti ollut suomalaisten uhkakuvaston häntäpäässä. Alma Median kysely vuodelta 2017 osoitti kuitenkin terrorismin pelon nousseen Suomessa. Syynä saattoi olla se, että viime vuosina Pohjoismaissa tehdyt terrori-iskut ovat tuoneet uhan lähemmäksi Suomea. Terroristiseksi teoksi luokiteltu Turun puukkoisku sattui vasta kyselyn jälkeen.

Ennen Turun iskua Suomessa on 2000-luvulla tehty kolme merkittävää väkivallantekoa, jotka täyttävät terrorismin tunnusmerkit, vaikka niitä ei luokiteltu terrorismiksi: Myyrmannin räjähdys 2002 sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat 2007 ja 2008.

Anna Makkosen tutkielman aineisto on kerätty vuoden 2017 tammikuussa vähän ennen Turun puukkoiskua. Aineisto perustuu Kantar TNS:n verkkopaneelin kyselyyn, joka on edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä.

Tutkielmassa analysoitiin tuloksia Survey-koeasetelmasta, jossa neljään eri ryhmään jaetut vastaajat saivat eri tavalla manipuloidun terroristiaiheisen uutistekstin luettavakseen. Tutkielma selvitti, millainen terrorismiskenaario herättää Suomessa eniten pelkoa.

Instituutioluottamus ei hälvennä pelkoa

Tutkielman yllättävin tulos on se, että mitä enemmän ihmiset luottavat eri instituutioihin, sitä enemmän he kokevat pelkoa. Sama ilmiö nousi esiin sekä jihadistista pelkoa kokevassa ryhmässä, että kotimaista äärioikeistoa pelkäävässä ryhmässä.

Anna Makkonen arvioi tutkimustulosta niin, että mitä tärkeämpi asia turvallisuus on ihmiselle, sitä vahvemmin hän tukeutuu yhteiskunnan instituutioihin kuten hallitukseen ja tiedotusvälineisiin ja hakee niistä turvaa. Suomessa turvallisuus on koettu ykkösarvoksi monissa eri arvomittauksissa.

Mitä voimakkaammin ihminen samaistuu suomalaisuuteen, sitä tärkeämpi arvo turvallisuus on ja sitä enemmän ihminen luottaa myös instituutioihin.

Toisiin ihmisiin kohdistuva luottamus vaikutti pelontunteeseen päinvastaisella tavalla kuin instituutioluottamus. Mitä enemmän ihmiset luottavat toisiinsa, sitä vähemmän he kokevat pelkoa. Tässä tutkielman hypoteesi vahvistui eikä tulos yllättänyt.

Naisten pelko huolestuttaa

Kaikista voimakkain yksittäinen pelon selittäjä on naissukupuoli riippumatta siitä, minkä tyyppisestä terrorismi-skenaariosta oli kysymys.

Tutkielman tekijä Anna Makkonen pitää naisten pelkoa kiinnostavana ja huolestuttavana ilmiönä.

– Naisten pelko vaikuttaa muidenkin käyttäytymiseen, koska naiset ovat perheen emotionaalisia vaikuttajia.

Makkonen pitää mahdollisena, että naisten pelko on altruistista pelkoa eli pelkoa jonkun toisen kuten oman lapsen tai puolison vuoksi.

– Suomessa pelkoa on tutkittu aiemmin Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Tässä yhteydessä huomattiin, että etenkin nuoret naiset ja alle kouluikäisten lasten äidit pelkäsivät, että vastaavia iskuja tapahtuisi lähitulevaisuudessakin.

Myös miehet voivat kokea altruistista pelkoa, vaikka he eivät raportoineet tässä tutkielmassa henkilökohtaista pelkoa. Makkonen epäilee, että miesten kokema pelko ei tullut ilmi tutkimuksessa, koska se perustui itsearviontiin. Se ei tarkoita sitä, etteivätkö miehet tuntisi lainkaan pelkoa.

– Altruistinen pelko on jopa yleisempää kuin henkilökohtainen. On havaittu, että etenkin tyttärien puolesta pelätään enemmän. Äidit voivat pelon vuoksi jopa rajoittaa lastensa liikkumista kuten ulkona leikkimistä. Altruistista pelkoa olisi tärkeää tutkia jatkossa. Tässäkään kyselyssä ei eritelty sitä, kokiko vastaaja pelkoa itsensä vai muiden puolesta.

Suvaitsemattomuus liittyy pelkoon

Suvaitsemattomuus etnisiä ryhmiä kohtaan oli yhteydessä pelkoon jihadistisia uutisia luettaessa. Neuroottisuus taas liittyi vahvimmin kotimaista äärioikeistoa kohtaan tunnettuun pelkoon.

Suvaitsemattomuuden ja pelon yhdistelmä kytkeytyy maahanmuuttovastaisuuteen, jota oikeistopopulismi osaa käyttää hyväkseen. Kun työttömyys on ihmisten suurimpia pelon aiheita, on maahanmuuttajista helppo tehdä syyllisiä.

Suvaitsemattomuuden liittyminen islamistiryhmiä kohtaan tunnettuun pelkoon oli odotettu tutkimustulos. Mielenkiintoisena ja yllättävänä tuloksena Anna Makkonen pitää sitä, että suvaitsemattomuus etnisiä ryhmiä kohtaan oli yhteydessä myös äärioikeistoa kohtaan tunnettuun pelkoon.

Neuroottisuus oli odotusten mukaisesti yhteydessä kotimaista äärioikeistoa kohtaan tunnettuun pelkoon.

– Neuroottisuus on kuormittavaa. Jos persoonallisuuden piirre on huolestuneisuus ja pelokkuus, niin silloin reagoi voimakkaammin näihin uutisiin ja ne jäävät mieleen.

Vertailevassa kulttuurienvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että naiset ovat neuroottisempia kuin miehet. Makkosen mukaan se vaikuttaa universaalilta ilmiöltä, että naisilla on havaittu enemmän mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä ja agorafobiaa, eli julkisten paikkojen pelkoa juuri neuroottisuuden vuoksi.

Koulutus, ikä ja perussuomalaisten kannatus eivät lisää pelkoa

Koulutus ja ikä eivät yllättäen liittyneet tässä tutkielmassa pelkoon terrorismia kohtaan. Anna Makkosen mukaan iän vaikutukseen liittyvät tutkimustulokset ovat olleet aiemminkin vaihtelevia, vaikka yleisesti on arvioitu, että iäkkäät ja maalla asuvat ihmiset kuuluvat riskiryhmään.

Makkonen pitää erikoisena tuloksena sitä, että koulutuskaan ei selittänyt pelon kokemuksia. Yleinen tulos aiemmista tutkimuksista on se, että ihminen pelkää sitä vähemmän, mitä enemmän hänellä on koulutusta.

Perussuomalaisten kannatus ei ennustanut terrorismin pelkoa. Aiempien tutkimusten mukaan perussuomalaisten kannatus ennustaa hyvin vahvasti kielteisiä maahanmuuttoasenteita.

– Perussuomalaisten kannatus oli yhteydessä vihareaktioihin mutta ei pelkoon. En kuitenkaan tutkinut vihaa tässä yhteydessä, Makkonen sanoo.

Median aktiivinen seuraaminen ei tutkielman mukaan lisää pelkoa terrorismia kohtaan, mutta sen on todettu lisäävän negatiivisia stereotypioita ulkoryhmiä kohtaan.

Teksti ja kuva: Heikki Laurinolli

Anna Makkonen: Lintukotoa uhkaava ulkopuolinen: suvaitsevaisuuden, neuroottisuuden ja luottamuksen yhteys suomalaisten terrorisminpelkoon mediakokeessa. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta 2019.