Ilmastonmuutos korostaa toimivan vesihuollon merkitystä
Ilmaston äärevöityminen huolettaa globaalisti myös vesihuollon järjestämisen näkökulmasta. Suomella on tarjottavana kestäviä ratkaisuja maailman vesi- ja sanitaatiokysymyksiin sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön alalla.
– Suomalaisen vesialan vahvuuksia ovat vesiosaamisen yhdistyminen hyvään, korruptoitumattomaan hallintoon. Ei ole sattumaa, että korruptioindekseissä, koulutuksen tasossa ja vesihuoltoa kuvaavissa indekseissä Suomi on parhaiden maiden joukossa ja eniten korruptoituneet maat listan häntäpäässä, kertoo tutkimuspäällikkö ja UNESCO-oppituolin haltija Petri Juuti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Vesihuolto on keskeinen, joskin pääosiltaan näkymätön osa yhdyskuntien teknis-taloudellista infrastruktuuria. Näkymättömyydestään huolimatta toimiva vesihuolto on perusta kaikille kestävän kehityksen kannalta olennaisille elämänalueille: ihmisten terveydelle, yleiselle hygienialle, ympäristönsuojelulle ja teolliselle toiminnalle.
Monet aiemmin varsin vesirikkaat alueet ovat muuttuneet vesivaroiltaan niukoiksi. Jopa Suomessa on jouduttu tähän törmäämään viime vuosina. Petri Juuti arvioi, että etenkin globaalin ilmastonmuutoksen aikana vesihuollon rooli tulee kasvamaan ja sen elintärkeä rooli korostumaan varsinkin Afrikassa, jossa ilmaston äärevöityminen on jo aiheuttanut merkittäviä ongelmia.
– Ongelmat kertautuvat kaikkein köyhimpien kohdalla. Afrikassa vuosittain useat tuhannet lapset kuolevat puhtaan veden ja hyvän sanitaation puutteen takia. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus kurjistaa naisten ja tyttöjen asemaa, sillä vesijohtojen puuttuessa heidän työnsä on hakea vettä. Puhtaan veden ja turvallisen käymälän puute kouluissa aiheuttaa myös sen, että tytöt eivät voi käydä koulua. Tämä taas johtaa uusiin ongelmiin, Juuti sanoo.
– Kehittyvät maat ja erityisesti Afrikka tarvitsevat hyvin koulutettuja päätöksentekijöitä, johtajia sekä yliopisto-opettajia ja tutkijoita. Meillä Suomessa on mahdollisuus tarjota alan huippukoulutusta, Juuti lisää.
Paikalliset vesilaitokset toimivat joustavasti
Tampereen yliopiston UNESCOn Sustainable Water Services – kestävät vesihuoltopalvelut -oppituoli keskittyy vesihuoltopalveluiden eli yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon.
–Vesihuolto on kaupunkien kehityksen peruskysymyksiä, johon perehtyminen luo osin uutta kuvaa selviämistaistelusta kaupungistumisen mukanaan tuomien ongelmien kanssa. Vesihuollon tarpeisiin valituilla teknisillä ja hallinnollisilla ratkaisuilla on suora vaikutus asukkaisiin ja koko yhdyskuntaan. Kysymys vesihuollosta on samalla kysymys kaupungistumisen onnistumisesta ja ihmisen yrityksestä luoda itselleen parempaa yhteiskuntaa ja ympäristöä, Juuti pohtii.
Vesihuolto vaatii kuitenkin jatkuvaa huoltoa ja kehittämistä – myös meillä Suomessa, maailman parhaiden vesihuoltopalveluiden äärellä. CADWES-tutkimusryhmä tutki osana kansainvälistä hanketta Suomen vesilaitosten onnistumista toimintansa turvaamisessa koronapandemian aikana. Tulokset osoittivat, että laitokset onnistuivat erinomaisesti.
– Pienet, paikalliset vesilaitokset osoittivat tutkimuksessa joustavuutensa ja voimansa: vesihuolto on toiminut pandemian aikana hyvin pitkälle aivan normaalisti. Yhteistyö laitosten välillä pelaa ja pienemmät kunnat saavat helposti apua naapurista. Kun laitokset eivät kilpaile keskenään, yhteistyötä voidaan suunnitella sujuvasti, Petri Juuti sanoo.
Water Services in Urban settings -konferenssi järjestetään etänä 3.6.2021 kello 12.00–16.15. Tilaisuuden järjestävät Tampereen yliopiston vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES ja Tampereen dosenttiyhdistys.
Lisätiedot:
tutkimuspäällikkö, UNESCO-oppituolin haltija Petri Juuti, puh. 050 447 8805, petri.juuti [at] tuni.fi
Water Services in Urban settings -konferenssi: dosentti Riikka Juuti, puh. 050 447 9998, riikka.juuti [at] tuni.fi
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Jonne Renvall
