Tutkimus

Hyvä mielenterveys on yhteiskunnan voimavara ja sitä on vaalittava

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkolan johtama mielenterveysstrategiatyö valmistui ja uusi kansallinen mielenterveysstrategia julkistettiin 11. helmikuuta. Pirkolan johtama sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä aloitti työnsä syksyllä 2018.

Mielenterveys vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin, opiskeluun ja työhön ja koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä: mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan.

Uusi mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta yli hallituskausien. Sen viisi painopistettä ovat mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.  

- Strategia ei ole toimenpideohjelma tai -ehdotus, vaan periaatteellinen linjaus poliittisia päätöksiä ja käytännön toimenpiteitä varten, Pirkola sanoo.

Sami Pirkola odottaa, että strategian toimeenpano tarkoittaa mielenterveyden huomioimista kaikilla hallinnon ja toiminnan tasoilla. 

Mielenterveysstrategia pyrkii tuomaan jatkuvuutta mielenterveystyöhön. Tarkoitus on muodostaa runko tulevien hallitusten mielenterveyspolitiikalle seuraavan kymmenen vuoden ajalle.

Strategian laatineessa asiantuntijaryhmässä olivat edustettuina sekä palvelujärjestelmän asiantuntijat että mielenterveysalan järjestöt. Mukana oli mm. psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, yleislääkäreitä, psykiatreja, terveystietelijöitä ja yhteiskuntatieteilijöitä.

-    Sosiaaliset ja muut painotukset toimivat strategiassa hyvin mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja-alaisuuden tukena, Pirkola sanoo.

Mielenterveyspalvelujen pitää strategian mukaan vastata ihmisen tarpeita, ja niiden pitää olla laaja-alaisia, yhteen sovitettuja ja omaiset huomioivia. Palveluihin pitää myös päästä riittävän varhain ja nopeasti. Strategian tavoite on, että mielenterveystyötä johdetaan suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena, joka ylittää hallinnolliset rajat ja mielenterveystyön pitää perustua parhaaseen tutkimustietoon.

-    Kehittämisen ja johtamisen perustuminen tutkimus- ja muuhun tietoon on luonnollisesti strategian vaikuttavuuden tae. Eli tuetaan sitä, että strategian pohjalta tehdään oikeita ja vaikuttavia asioita. Kaikessa johtamisessa on muistettava mielenterveys ja mielenterveystyötä on toisaalta johdettava suunnitelmallisesti, Pirkola sanoo.

Hyvä mielenterveys rakentuu varhaislapsuudesta lähtien ja lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. 

-    Lasten ja nuorten hyvästä arjesta ja kasvusta on huolehdittava aivan erityisesti. Palveluiden on reagoitava mahdollisimman varhain, lasten ja nuorten osalta esimerkiksi jo kouluissa, professori Pirkola sanoo.

Strategia painottaa mielenterveysoikeuksia ihmisoikeuksina ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Sami Pirkola sanoo, että mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta on huolehdittava erityisesti.

Strategia kattaa myös päihdepalvelut, ehkäisevän päihdetyön ja itsemurhien ehkäisyohjelman. 
Mielenterveysstrategiasta johdettuja toimenpiteitä toteutetaan muun muassa osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi ohjelmassa vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta, jotta mielenterveyshäiriöt tunnistetaan nykyistä paremmin ja nopeammin ja hoito saadaan aloitettua.

Strategia korostaa myös mielenterveysongelmiin kohdistuvien ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun lopettamiseksi tehtävää työtä ja mielenterveysoikeuksien toteutumista.

-    Strategian mukaan mielenterveystyön pitää perustua parhaaseen tutkimustietoon, sanoo Pirkola.