Tutkimus

Howard Jacobsin akatemiahanke tutkii mitokondrioiden lämpötilan vaikutuksia

Professori Howy Jacobs
Molekyylibiologian professori Howard Jacobs Tampereen yliopistosta on saanut 509 690 euron rahoituksen solujen mitokondrioiden lämpötilan vaikutuksia selvittävään akatemiahankkeeseen Molecular Thermobiology of Mitochondria.

Jacobs on aiemmin yhteistyössä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa osoittanut, että aktiiviset mitokondriot toimivat paljon ihmisen normaalia ruumiinlämpöä, 37 astetta, korkeammassa lämpötilassa, noin 50 asteessa.

- Nyt alkavassa projektissa tutkimme joitain tämän löydöksen seurauksia solun toiminnalle, erityisesti terveyteen ja sairauksiin liittyen, Jacobs kertoo.

Kansainvälisesti tunnettu mitokondriotutkija Jacobs johtaa Tampereen yliopistossa toimivaa Suomen Akatemian FinMIT-huippuyksikköä, jonka aiheena on mitokondrioiden, aineenvaihdunnan ja sairauksien tutkimus. Hän on tutkinut mitokondrioiden toimintahäiriöitä jo parikymmentä vuotta ja saanut muun muassa Euroopan Unionin Descartes-palkinnon.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi lisäksi yhteensä 450 000 euron rahoituksen Tampereen yliopistossa työskentelevän yliopistotutkija Mataleena Parikan johtamalle konsortiolle, joka tutkii uusia biofilmeihin kohdistuvia hoitostrategioita taistelussa tuberkuloosia vastaan. Akatemiahankkeen muut osapuolet ovat professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta ja dosentti Adyary Fallarero Helsingin yliopistosta. Jokaisen osuus hankkeen rahoituksessa on 150 000 euroa.

Kaksivuotisessa hankkeessa selvitetään tuberkuloosissa kehittyvien biofilmien koostumusta ja kehitetään biofilmeihin kohdentuvia hoitostrategioita, jotka tekevät bakteerit herkemmiksi antibiooteille. Tutkimuksen päätavoitteena on kehittää tuberkuloosiantibiootin rinnalla käytettävä biofilmejä hajottava lääkehoito, joka lyhentäisi merkittävästi tarvittavaa hoitoaikaa.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 91 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 116 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 44,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista 22 prosenttia rahoitetaan.

Valinnoissaan toimikunta halusi tukea erityisesti toimialojensa perustutkimusta ja painotti vahvasti hankkeiden tieteellistä laatua.  Muita päätöksentekokriteereitä olivat tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja uudistuminen.

Syksyn 2018 haussa Akatemialla oli käytössä valtion lisäbudjetista osoitettu 25 miljoonaan euron lisärahoitus nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia päätti jakaa tämän rahoituksen akatemiahankkeissa. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan valitsemista hankkeista nuorelle tutkijasukupolvelle varatusta erityisestä valtuudesta rahoitettiin 22 hanketta.

Suomen Akatemian tiedote 22.5.2019

Kuva: Jonne Renvall