Hyppää pääsisältöön

Hirsiseinä näkyviin vai ei? – Asukkailla ja restauroinnin ammattilaisilla erilaiset näkemykset vanhan talon arvoista

Julkaistu 2.2.2024
Tampereen yliopisto
Sisustuslehtiä avoinna pöydän päällä.
Kuva: Iida Kalakoski
Kodinkorjaajien suosiossa on viime vuosina ollut sisustustrendi, jossa vanhan talon hirsiseinät paljastetaan niitä peittävien tapettikerrosten, levyjen ja pinkopahvien alta. Ilmiötä tutkineiden Tampereen yliopiston arkkitehtien mukaan vanhan hirsiseinän paljastamisella tavoitellaan aitouden ja alkuperäisyyden tunnelmaa. Perinteisesti suomalaisissa hirsitaloissa rakennusten seinärakenteet on kuitenkin pidetty verhottuina sekä esteettisistä että lämpöteknisistä syistä.

Tutkijoiden, arkkitehti, TkT, Iida Kalakosken ja arkkitehti, restauroinnin artenomi Riina Sirénin tutkimusaineisto koostui lähes sadan sisustuslehden näytesarjasta vuosilta 2017–2023. He tarkastelivat paljastettujen hirsiseinien esiintyvyyttä lehtien kuvituksissa sekä tapaa, jolla paljastettuja hirsiseiniä käsiteltiin artikkelien kuvissa ja teksteissä.

Tutkimuksen lähtökohtana oli arkinen havainto hirsiseinien esiin ottamisen yleisyydestä. Tutkijat tunnistivat paljastetuissa hirsiseinissä eräänlaisen ”autenttisuuden paradoksin”. 

– Tutkimuksessamme pohdimme, millaisena kodinkorjaamisen tai sisustamisen muotona hirsiseinien paljastaminen esitetään sisustuslehdissä ja miten tämä autenttisuuteen liittyvä ristiriita ilmenee niiden tavassa käsitellä aihetta, kertovat Kalakoski ja Sirén.

Tulosten mukaan restauroinnin ammattilaisten ja kodinkorjaajien käsitykset vanhojen rakennusten arvoista ja ominaispiirteistä sekä niitä luovista ja vaalivista toimenpiteistä poikkeavat toisistaan.

– Kodinkorjaajat saattavat hirsiseinien esiin ottamisella tavoitella esimerkiksi aidon luonnonmateriaalin ja siihen liittyvän perinteisen käsityötaidon läsnäolon vahvistamista. Restauroinnin ammattilainen puolestaan näkee arvoa rakennuksen alkuperäisessä ilmeessä ja historiallisissa materiaaleissa, kuten vuosikymmenten saatossa kertyneissä tapettikerroksissa.

Vuonna 1933 rakennetun hirsitalon remontissa hirsiseiniä peittävät huonokuntoiset pinkopahvit ja tapetit poistettiin, hirret puhdistettiin ja eristeenä toimivaa pellavarivettä lisättiin tarpeen mukaan. Lisäksi huoneen oviaukkoa laajennettiin.
Kuva: Larissa Ström

Kerran purettua ei saa takaisin

Kalakosken ja Sirénin mukaan sisustuslehdissä kuuluva ääni on lähes poikkeuksetta kodinkorjaajan.

– Sisustuslehdissä ei juurikaan kuulu restauroinnin ammattilaisten ääni, vaan rakennusten historiaan suhtaudutaan luovasti ja tunnelmoiden. Tämä kertoo muun muassa sisustuslehtien tekstityypistä, johon kuuluu toimittajan asettuminen läheiselle tasolle lehden lukijoiden kanssa, tutkijat toteavat.

He tarttuivat paljastettujen hirsiseinien ilmiöön, sillä suomalainen rakennusperintö on nuorta ja etenkin säilyneitä interiöörejä on hyvin vähän. Hirsiseinien esiin ottaminen on rakennussuojelun kentällä näennäisen marginaalinen ilmiö, mutta lukuisissa sisustuslehdissä ja sosiaalisessa mediassa toistuessaan sillä on voimaa muokata ihmisten käsityksiä historiallisista rakennuksista, rakennustyypeistä ja niiden korjaamisesta.

– Kerran purettua ei saa enää takaisin. Kannustammekin sisustajia pohtimaan omaa suhdettaan rakennusperintöön ja sen vaalimiseen. Kodin pintoihinkin voi pyrkiä suhtautumaan maltilla, eikä kaikkea tarvitse uusia, purkaa tai korjata heti sisään muuttaessa.    

Iida Kalakosken ja Riina Sirénin tutkimus Autenttisuuden paradoksi paljastetuissa hirsiseinissä – Säilyttämisen ja vaalimisen esityksiä sisustuslehdissä vuosina 2017–2023 julkaistiin suomenkielisenä J@rgonia-verkkojulkaisussa 1.2.2024. Tutkimusartikkeli on vapaasti luettavissa ja sen voi ladata pdf-tiedostona.

Lisätiedot

Iida Kalakoski
iida.kalakoski [at] tuni.fi
050 366 2583

Riina Sirén
riina.siren [at] tuni.fi
040 667 2393