Hyppää pääsisältöön

Hiilineutraali energiajärjestelmä ilmailuun ja logistiikkaan suunnitteilla Tampere-Pirkkalaan

Julkaistu 25.2.2022
Tampereen yliopisto
Tampere-Pirkkala -lentoaseman pääsisäänkäynti
Tampere-Pirkkala lentoasema on Suomen toiseksi kansainvälisin lentokenttä. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere
Tampere-Pirkkala lentoaseman alueelle kehitetään vähähiiliseen energiaan perustuvia ratkaisuja ilmailuun ja logistiikkaan. Tampereen yliopisto johtaa TMP Zero -hanketta, jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva hiilineutraalin lentokenttäalueen logistiikkakeskuksen ja muun liikenteen vaatimuksista ja toteutusvaihtoehdoista. Tutkimus selvittää myös digitalisaation mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen ja uusiin innovaatioihin.

Nykyisellään liikennesektori on hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja erityisesti ilmailun ja raskaan tieliikenteen osalta kalustoratkaisut vähähiilisille käyttövoimille, kuten akkusähkölle ja vedylle, ovat vasta kehitteillä. TMP Zero -hankkeen tavoite on selvittää, millaisia ratkaisuja tulevaisuuden kalusto edellyttää ilma- ja tieliikenteessä. Kalustoa ovat mm. lentokoneet, dronet, maahuolintalaitteet, logistiikkakuljetukset sekä joukkoliikenneyhteydet.

– Tarkastelemme kaluston osalta koko ketjua saavutettavuuden näkökulmasta, tarkentaa Industry Professor Mika Grundström Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopisto vetää koko hanketta, ja vastaa yhdessä Pirkkalan kunnan kanssa suunnittelusta ja toteutuksesta.

Digitaalinen kaksonen auttaa energiatarpeiden määrittelyssä

Nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden kuvausta varten lentoaseman alueesta luodaan digitaalinen kaksonen, jolla voidaan simuloida ja mallintaa tulevan kaluston energiatarpeita ja näin määrittää tarvittavan energiainfrastruktuurijärjestelmän mitoitusta ja kokoa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan pilottikokeilu, jossa testataan kahden viikon ajan sähkölentokoneen operatiivista käyttöä ja lataussyklien pituutta aurinkoenergiapuistoa hyödyntäen.

 Digitaalinen kaksonen vaatii ympäristön ja infran mallinnusta. Lisäksi tarvitaan erityisesti dynaamisen toiminnan ymmärtämistä ja mallintamista, mikä on tärkeää kun suunnitellaan uusia lentoreittejä jaetussa ilmatilassa tulevaisuudessa, Grundström lisää.

Hanke linkittyy Suomen johtavien ilmailualan osaajien vuonna 2019 perustamaan AiRRhow-kumppanuusverkostoon. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta ilmailualan koulutuksen kärkimaa.

Tampereen yliopistossa ilmailualan kehittämistä tukee tutkimus- ja kehitystyö esimerkiksi komposiittimateriaalien ja paikannusteknologioiden tutkimuksessa. Niissä tavoitteena on uudenlaisten materiaalirakenteiden valmistus ja tuotanto. Paikannusteknologiat parantavat dronejen kyvykkyyksiä tarkemman sensoritekniikan myötä, Mika Grundström kertoo.

Pirkanmaan liitto myönsi Tampereen korkeakoulusäätiön hankkeelle Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtion rahoituksena yhteensä 676 879 euroa. Hanke rahoitetaan REACT-EU- määrärahoista, ja se on osa Euroopan unionin COVID-19 -pandemian johdosta toteuttamia toimenpiteitä. Hanke päättyy elokuussa 2023.

Hanke toteuttaa Pirkanmaan maakuntaohjelmaa 2018-2020, älykkään erikoistumisen strategiaa ja Pirkanmaan selviytymissuunnitelmaa. Sen tavoite on tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta.

Asiasta kertoi Pirkanmaan liitto tiedotteessaan.

Lisätietoja

Mika Grundström
050 554 2343

mika.grundstrom [at] tuni.fi