Tiedote

Flippauksesta hyviä tuloksia Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopistossa käytetty flippauslogo
Käänteinen opetus paransi oppimistuloksia ja opiskelutaitoja, yksinäisyyden kokemus etäopetuksessa väheni.

Tampereen yliopistossa on pilotoitu syksystä 2019 lähtien käänteistä opetusta (flipped learning) erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojaksoilla. Koronapandemian aikana käänteinen opetus on osoittanut toimivuutensa: ryhmätyöskentely, viikoittaiset tapaamiset verkossa ja opettajan säännöllinen tuki ovat kannatelleet opiskelijoita läpi koronakuukausien.

Flippaus tukee opiskelutaitojen kehittymistä

Perinteisen luento-opetuksen sijaan opiskelijat perehtyvät ensin viikoittain itsenäisesti opiskeltavan asian teoriaan, minkä jälkeen opettajan johdolla käydään aihetta pienryhmissä syvällisemmin läpi.

Laajimmin käänteistä opetusta on testattu matematiikan opetuksessa, jonka opiskelijat ovat perinteisesti kokeneet insinöörimatematiikan opinnot teoreettisina ja haastavina ja jossa opiskelijaryhmät ovat olleet suuria. Lukioon verrattuna yliopisto-opetuksen erilaisuus ja itsenäisyys tulee monelle uudelle opiskelijalle yllätyksenä, eivätkä lukion aikana omaksutut opiskelutaidot useinkaan sellaisinaan sovellu yliopisto-opintoihin.

Hankkeen alusta lähtien on tutkittu käänteisen opetuksen vaikutuksia myös opiskelutaitoihin.

— Ensimmäisen vuoden tutkimustulosten perusteella havaittiin, että käänteinen opetus kehitti opiskelun järjestelmällisyyttä sekä opiskelijoiden halua ja kykyä hallita opiskeltava asia syvällisesti merkittävästi enemmän kuin ns. perinteiseen opetukseen osallistuneilla opiskelijoilla, kertoo flippauksen tutkimuksesta vastaava professori Petri Nokelainen.

Myös opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunne ja kokemus siitä, että heidän oma osaamisensa lisääntyy, kehittyivät enemmän käänteiseen opetukseen osallistuneilla opiskelijoilla.

Flippaus lisää yhteisöllisyyttä

— Erityisesti nyt pandemia-aikana, kun kampusten opetus on pääsääntöisesti toteutettu etämuodossa, käänteisestä oppimisesta on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta. Opiskelijat ovat kokeneet viikoittaiset etätapaamiset erittäin tärkeinä ja harjoitustehtävien tekeminen yhdessä on lisännyt myös opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tanja Helle.

Käänteinen oppiminen otettiin Suomessa käyttöön ensimmäisenä Itä-Suomen yliopistossa. Siellä flippausta Suomen oloihin kehittänyt Markku Saarelainen on nyt soveltanut menetelmää Tampereen yliopistossa tekniikan alan tarpeisiin.

— Käänteinen oppiminen soveltuu hyvin erilaisille aloille, toteaa Tampereen yliopistossa työelämäprofessorina toimiva Saarelainen.

— Alasta riippumatta käänteinen oppiminen edistää opiskelijan opiskelutaitoja myös muissa opinnoissa, joten sen hyödyt kantavat paljon laajemmalle kuin vain yksittäisen opintojakson tuloksiin.

Opettajan työstä mielekkäämpää

Tampereen yliopistossa käänteistä opetusta otetaan vähitellen yhä laajempaan käyttöön.

— Käänteisen oppimismenetelmän käyttöönotto vaatii opettajalta panostusta sekä menetelmän sisältöön että soveltamiseen, mutta tulokset ovat palkitsevia sekä opettajalle että opiskelijalle, kannustaa Saarelainen.

— Kun on kerran kokeillut flippausta opetuksessa, siitä ei haluta palata entiseen. Flippaus vapauttaa aikaa aiheen syvällisempään käsittelyyn yhdessä opiskelijoiden kanssa.
 

Yhteystiedot:
Työelämäprofessori Markku Saarelainen, markku.saarelainen [at] tuni.fi
Professori Petri Nokelainen, petri.nokelainen [at] tuni.fi
Projektipäällikkö Tanja Helle, tanja.helle [at] tuni.fi
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 10.2.2021

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset