Tutkimus

Eurooppa jäi koronakriisissä jälkeen Aasiasta

Ari-Veikko Anttitroiko/ Kuva: Jonne Renvall
Ari Veikko Anttiroiko löysi Aasian, Europan ja Tyynenmeren maiden väliltä eroja koronakriisin hoidossa. Ratkaiseviksi nousivat johtajuus, osaaminen ja kokemuksista oppiminen.
Aasian maat suhtautuivat koronakriisiin ennakoivasti ja huolellisesti, Euroopan maat jossain määrin hitaammin ja reaktiivisemmin.

Kunta- ja aluejohtamisen dosentti Ari Veikko Anttiroiko löytää koronakriisin hoidossa Aasian, Europan ja Tyynenmeren maiden väliltä eroja, jotka liittyvät historiaan, kulttuuriin ja poliittiseen järjestelmään. Erot eivät kuitenkaan ole niin suoraviivaisia, että ne voitaisiin nimetä kehittyvän Aasian ja liberaalin lännen toimintamalleiksi.

– Menestystä eivät selitä hallintomallit vaan johtajuus, osaaminen ja kokemuksista oppiminen, Anttiroiko arvioi.

Anttiroiko analysoi tuoreessa artikkelissaan koronatilannetta kesäkuussa 2020 yhteensä 17 maassa tai kaupunkivaltiossa. Tutkimuskohteina olivat Itä-Aasiasta Taiwan, Hong Kong SAR, Kiina, Japani ja Etelä-Korea, Kaakkois-Aasiasta Vietnam ja Singapore, Pohjoismaista Suomi, Islanti, Tanska ja Ruotsi, Keski-Euroopan maista Saksa ja Itävalta, Etelä-Euroopasta Italia ja Espanja sekä Tyynenmeren maista Uusi-Seelanti ja Australia.

Sars opetti Aasian maat nostamaan kriisivalmiutta

Sekä Aasiasta että Euroopasta löytyy koronatorjunnassa menestyneitä maita. Valtaosa menestystarinoista löytyy kuitenkin Aasiasta.

Aasian maat osoittivat heti alkuvaiheessa huolellisuutta ja päättäväisyyttä koronan torjunnassa. Anttiroiko pitää huomionarvoisena sitä, että aiemmat epidemiat kuten Sars iskivät lujaa nimenomaan Aasian maihin ja saivat ne parantamaan kriisivalmiuttaan.

Aasian maat hyväksyvät Anttiroikon arvion mukaan yksityisyyden rajoittamista tiettyyn rajaan asti, jos se katsotaan oikeutetuksi yleisen edun nimissä. Aasian kansalaisyhteiskunta osoittaa mukautuvaisuutta normeihin, mikä on edellytys koronarajoituksille kuten etäisyyden pitämiselle ja eristystoimille. Tällaiset edellytykset antavat näille maille etulyöntiaseman epidemiaan vastaamisessa.

Yhteisiä nimittäjiä Aasian maiden menestykselle näyttivät olleen aikaiset matkustusrajoitukset, karanteenijärjestelyt, tehokas tapa pitää turvavälejä toisiin ihmisiin, tehokas terveydenhuoltojärjestelmä ja tietointensiivinen lähestymistapa.

Euroopan moninaisuus hidasti koronantorjuntaa

Eurooppa on kulttuurihistorialtaan monimuotoinen maanosa, mikä heijastuu myös kriisien hoitamiseen.

Euroopan maat ovat tietoisia yksityisyydestä, ihmisoikeuksista ja siitä, että hallituksen toimilla pitää olla yleinen hyväksyntä ja päätösten tulee olla poliittisesti korrekteja. Ari-Veikko Anttiroikon arvion mukaan nämä vaatimukset näkyvät erityisesti Covid-19-kriisin hoitoon liittyvästä julkisesta keskustelusta.

Anttiroiko pitää silmiinpistävänä sitä, miten hitaasti ja poukkoilevasti Euroopan maat reagoivat koronatartuntojen leviämiseen. Kriisin syveneminen nosti esiin jonkinlaisen konsensuksen siitä, että tiukempia keinoja tarvitaan tartuntakäyrän madaltamiseksi.

Brittiläisen kansainyhteisön maat Australia ja Uusi-Seelanti muodostavat oman ryhmänsä länsimaiden joukossa. Ne hyötyivät syrjäisestä sijainnistaan, alhaisesta väestötiheydestään ja tehokkaasta ja korruptoitumattomasta hallinnostaan.

Ne olivat selvästi ripeämpiä koronatoimissaan verrattuna Etelä-Euroopan maihin ja saavuttivat tuloksia, jotka ovat verrattavissa johtaviin Aasian maihin.

Koronasta tulee käännekohta kaupunkien kehittämisessä

Covid-19-taudin leviäminen on monessa mielessä urbaani kriisi. Kaupungeilla on toisaalta myös elintärkeä rooli koronatartuntojen torjunnassa ja keinojen soveltamisessa paikallisin olosuhteisiin.

Globaali mediajulkisuus kertoo enimmäkseen kansallisen tason politiikasta. Kaupungit tekevät työtä taustalla ja kohtaavat paikallisen todellisuuden, jossa ne joutuvat hienosäätämään valtakunnalliset keinot vastaamaan niiden omia paikallisia tarpeita.

Ari-Veikko Anttiroiko arvioi, että Covid-19 on käännekohta, joka jättää jälkensä ei vain hallitusten välisiin suhteisiin vaan myös kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen.

Anttiroiko kirjoittaa, että koronan jälkeinen kaupunkisuunnittelu keskittyy turvallisuuteen, kaupunkitilan luovaan hyödyntämiseen sekä alustojen ja älykkäiden ratkaisujen monipuoliseen käyttöön. Tärkeälle sijalle nousee myös kansalaisten sitoutuminen ja osallisuus, mikä liittyy moraaliseen velvollisuuteen varmistaa asukkaiden oikeus omaan kaupunkiinsa myös kriisitilanteissa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Ari-Veikko Anttiroiko: Successful government responses to the pandemic: Contextualizing national and urban responses to the COVID-19 outbreak in East and West. International Journal of E-Planning Research. Volume 10, Issue 2, 2021.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset