EU-rahoitus on tutkijan väylä eurooppalaiseen yhteistyöhön
Euroopan komissio myönsi kesällä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoituksen 24:lle tutkimushankkeelle Tampereen yliopistoon. Kuudessa niistä Tampereen yliopisto koordinoi useamman kumppanin konsortiota eli hankekokonaisuutta. Lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta myönnettiin rahoitus kuudelle projektille, joista yliopisto koordinoi kolmea.
Tampereen yliopisto sai EU-rahoitusta yhteensä noin 17 miljoonaa euroa.
Tutkimusvararehtori Tapio Visakorpi pitää tulosta hyvänä ja muistuttaa, että EU-rahoituksen lisääminen on ollut yliopiston strateginen tavoite fuusiosta asti.
– Ulkoisista kilpailluista rahoituksista EU on toiseksi suurin Suomen Akatemian jälkeen. Positiivista on, että saimme rahoitusta kaikkiin tiedekuntiin. Kaikkialla on siis aktivoiduttu, Visakorpi toteaa.
Rahoitettujen joukossa oli useita ensikertalaisia – myös koordinaattorina. Vararehtori Visakorpi kiittää tutkimuspalvelujen ja preaward-tiimin työtä hauissa.
Hankkeet esittäytyvät perinteisesti julkisuuteen, kun aloitukseen tarvittavat sopimukset on solmittu niin komission kuin tutkimuspartnerien kesken. Kaikkiin tiedekuntiin saatu, korkeasti kilpailtu EU-rahoitus vahvistaa lähivuosina terveyden, tekniikan ja yhteiskunnan tutkimusta.
Saatu rahoitus kuuluu EU-rahoituksen Horisontti Eurooppa -ohjelman toiseen pilariin, ja sen avulla muodostetaan Euroopan laajuisia, usean tutkimuskumppanin konsortioita.
ERC-rahoitus myönnetään suoraan tutkijalle
Horisontti Euroopassa korostuu tutkijoiden verkostoituminen. Ilman verkostoja EU-rahaa on Visakorven mukaa hankala saada.
Toinen eurooppalainen rahoitusmuoto on suoraan tutkijan omaan aiheeseen myönnettävä Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitus, jota olisi Visakorven mielestä tarve saada lisää yliopistoon. Lisäksi pilari kolmen innovaatiohaku tuo mahdollisuuksia.
Visakorpi kuvaa rahoituskilpailua siinä mielessä kovaksi, että jopa positiiviset paneeliarviot ja erinomaiset pisteet saava hakemus saattaa jäädä rahoittamatta. Visakorpi suosittelee silti hakemaan, sillä samalla oppii tuntemaan muita eurooppalaisia tutkijoita.
– Kun haluamme laajentaa EU-rahoitusta Tampereen yliopistossa, meidän on saatava lisää tutkijoita hakemaan rahoitusta.
– Ei kun hakemaan. Joskus se tärppää, Visakorpi kannustaa.
Rahoitushakemus on ajateltava huolella
Viime maaliskuussa käynnistynyt EU:n rahoittama tutkimus kehittää kestävää hyvinvointia edistäviä politiikkakäytäntöjä ja muutosindikaattoreita talouden uudistamisen tueksi. Tampereen yliopisto johtaa yhteensä 14 partnerin konsortiota kolmella mantereella.
ToBe-hanketta johtavat ja koordinoivat professori Liisa Häikiö, yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi, tutkija Alessia Greselin ja asiantuntija Maria Salonen Tampereen yliopistosta.
Rahoitus myönnettiin kesää edeltäneessä vuoden 2022 Horisontti-haussa. Tampereen yliopiston johtamaan konsortioon osallistuu yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja järjestötoimijoita.
Visakorven tavoin myös Häikiö näkisi kernaasti enemmän hakemuksia huippututkijoiden ERC-haussa. Edellytykset myöntöihin ovat hänen mukaansa Tampereella olemassa.
Häikiö itse toimii kansallisessa valmisteluryhmässä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa EU-hakujen teemoihin yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden osalta.
Häikiölle EU-rahoitus on tuonut mahdollisuuden laajentaa tutkimuskenttää ja vahvistaa verkostoitumista.
– Hakutekstiä pitää tulkita suhteessa omaan tutkimukseen. Hakiessa on oltava tutkimusidea, joka toteuttaa haun vaatimuksia ja toisaalta vie omaa tutkimusta eteenpäin, Häikiö toteaa.
Vaikka hakemuksessa on oma logiikkansa ja sillä on pikkutarkka muoto, EU-hakeminen ei ole Häikiön mielestä vierasta tieteelle. Perehtyä kriteereihin kuitenkin täytyy ja hakemus ajateltava huolella läpi.
Tutkimustyötä tekevälle hakuprosessi sisältää työtä, etenkin sopimusvaiheessa, jota Häikiö ei edellyttäisi tutkijoilta. Häikiö arvostaa ToBe-konsortiota haettaessa saatua tukea ja etenkin Grant Writer Maria Salosta, joka koordinoi hakemusta ja pitää yhteyksiä konsortion jäseniin. Ilman tutkimuspalveluja tutkijan työaika ei riittäisi.
Häikiö sanoo, että pilari kaksi laittaa ajattelemaan tutkimusta eurooppalaisessa kehyksessä.
– Minusta on tärkeää, että meillä on kansallisia rahoitusinstrumentteja. Perusrahoituksen tulisi olla parempi, jotta kaikki raha ei olisi kilpailtua. Meidän ei tule kuitenkaan tyytyä kansalliseen kulmaan, vaan olemme aktiivisesti osa eurooppalaista yhteisöä. EU-rahoitus on yksi väline olla sitä.
Tutkimus- ja innovaatiopalveluissa tuetaan tutkijaa kuunnellen
Tutkimus- ja innovaatiopalveluissa tuetaan tutkijoita esimerkiksi rahoitushakemiseen ja projektin hallinnointiin liittyvissä asioissa. Preaward-tiimin ydintehtäviin kuuluu EU-hakemusten valmistelujen tukeminen. Tässä Pilari II -hankkeiden tukemisella on iso rooli. Preaward-tiimiä vetävä tutkimusrahoituspäällikkö Tuukka Pöyry muistuttaa tukea löytyvän myös muiden rahoittajien alueille.
– Tuemme tutkijoita tarvelähtöisesti eli asiakasta kuunnellen. Yleensä työ alkaa haarukoimalla sopivia hakuvaihtoehtoja. Sopivan haun löydyttyä analysoimme hakutekstiä, sparraamme hankeideaa ja mietimme konsortion koostumusta. Tarvittaessa autamme konsortion rakentamisessa, sillä myös meiltä löytyy kattavat kumppaniverkostot ympäri Euroopan, Pöyry toteaa.
Kun päätetään lähteä hakemaa rahoitusta, tutkijalla on mahdollisuus hyödyntää Grant Writer (GW) -palvelua. Yhdessä hankevalmistelun vastuullisen johtajan kanssa sovitaan työnjaosta tutkijan tai tutkimusryhmän ja GW:n välillä.
– Tavoitteenamme on tuottaa hakemuksen laatuun lisäarvoa tuomalla peliin omaa asiantuntijuuttamme ja kokemusta.
