Tutkimus

Etäopetustavat erilaisia, vuorovaikutus opettajan kanssa vähensi oppilaiden stressiä

Viitekuvassa taustalla läppäri, etualalla kahvikuppi, vihko ja kynä
Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteistyöhankkeessa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan koulujen viime kevään etäopetuskäytänteissä oli suuria eroja, jotka heijastuivat perheiden kokemaan kuormitukseen ja oppilaiden kokemaan stressiin. Kun lukujärjestystä ei noudatettu tai opettaja ei ollut sovitusti tavoitettavissa, oppilaiden stressioireet lisääntyivät.

Hankkeessa on tehty kaksi valtakunnallista kyselytutkimusta oppilaille, huoltajille, opettajille, rehtoreille sekä muulle koulun henkilöstölle.

Kyselytutkimukset toteutettiin keväällä ja syksyllä 2020. Nyt julkaistavassa väliraportissa käsitellään teemoittain poikkeusolojen vaikutuksia kevään ja syksyn tutkimusten valossa ja annetaan suosituksia esimerkiksi etäopetuksen laadukasta toteutusta varten.

Poikkeusolot heijastuivat stressioireisiin keväällä

Yläkoulujen väliset erot toimintakäytänteissä olivat huomattavan suuria. Toisaalta kuitenkin alakouluille oli yläkouluja tyypillisempää, että etäopetuksen rakenteet olivat löyhiä ja oppilaat saivat tehtäväpaketteja kotiin vuorovaikutteisten etäopetuskäytänteiden sijaan.

– Hyvin toteutetussa etäopetuksessa on selkeä rakenne, se on vuorovaikutuksellista ja oppilailta edellytetään itseohjautuvuutta kehitystasoon sopivalla tavalla. Opiskelun ohjaaminen ei voi ensisijaisesti jäädä vanhempien tehtäväksi. Viime keväänä osassa kouluista etäopetusta toteutettiin erinomaisesti, mutta joidenkin koulujen käytänteissä oli parantamisen varaa, kertovat Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen ja Helsingin yliopiston professori Risto Hotulainen.

– Koulujen käytänteillä oli merkitystä oppilaiden ja perheiden hyvinvoinnille etenkin etäopetustilanteissa. Lapsen koulunkäyntiin liittyvä stressi oli huoltajilla korkea poikkeusolojen aikana. Vaikka tilanne ei ollut vielä syksylläkään normaali, kun koulut olivat pääsääntöisesti avoinna, oli huoltajien kokema stressi kuitenkin selvästi vähäisempää kuin keväällä, toteavat Tampereen yliopiston kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä ja projektitutkija Jaana Kinnunen.

Koronatilanne näkyi koulujen arjessa syksyllä

Koulut noudattivat toiminnassaan syksyn aikana monenlaisia turvaohjeistuksia. Opettajien raportoimissa turvallisuuskäytännöissä oli suurta koulukohtaista vaihtelua, joka ei selittynyt alueellisilla eroilla koronavirustilanteessa. Huoltajien käsitykset koulujen arjesta poikkesivat melko paljon opettajien kuvaamasta tilanteesta ja luottamus koulujen toimintaan oli vahvaa.

Koulujen turvallisuuskäytännöillä oli merkitystä siinä, oliko koulussa ollut korona-altistumisia syksyn aikana, vaikka alueen epidemiologinen tilanne selittikin altistumisia vahvemmin. Tutkimuksen perusteella kouluissa olisi syytä edelleen kiinnittää huomiota turvallisuuskäytänteiden noudattamiseen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös oppilaiden poissaolojen määrää ja niiden vaikutuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen. Huoltajien mukaan oppilaiden syksyn aikana saamassa etäopetuksessa oli eroja riippuen siitä, minkä vuoksi he olivat olleet poissa koulusta. Positiivisimmin etäopetusta kuvasivat huoltajat, joiden lapsilla oli ollut paljon terveydenhuoltohenkilökunnan määräämästä karanteenista johtuvia poissaoloja. Sen sijaan omaehtoisessa karanteenissa olleiden oppilaiden kohdalla tilanne vaikutti olevan päinvastainen.

– Vaikuttaisikin siltä, että kouluissa on onnistuneesti kiinnitetty huomiota koronalle altistuneiden oppilaiden etäopetukseen toteutukseen, kun taas omaehtoisessa karanteenissa olleiden oppilaiden osalta etäopetusta on toteutettu heikommin. Oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta koulujen olisikin hyvä pohtia, olisiko tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa eri syistä poissaolevien oppilaiden etäopetus yhdenmukaisemmin, summaa sekä Helsingin yliopistossa että Tampereen yliopistossa työskentelevä projektitutkija Satu Koivuhovi.

Kaiken kaikkiaan koulusta enemmän poissaolleet oppilaat kokivat saaneensa hieman muita vähemmän tukea kevään poikkeustilanteen vaikutusten lieventämiseen ja opinnoissa mukana pysymiseen. Opettajan henkilökohtainen kontakti esimerkiksi etäyhteydellä oli yhteydessä oppilaan kokemaan tuen saantiin.

– Koulujen tulisikin edelleen jatkuvassa poikkeustilanteessa kiinnittää huomiota eri syistä poissaolevien oppilaiden tavoittamiseen, mieluiten henkilökohtaisesti. Lyhytkin henkilökohtainen kontakti oppilaaseen koulupäivän aikana voi toimia opintoihin kiinnittävänä tekijänä, toteaa Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori Sanna Oinas.

Positiivista on, että kaiken kaikkiaan suuri osa niin ala- kuin yläkoulun oppilaista koki saaneensa opettajaltaan apua opiskeluun sitä tarvitessaan.

Lisäresurssit näkyivät koulujen arjessa

– Valtaosa kouluista raportoi saaneensa lisäresursseja koronatilanteen vaikutusten lieventämiseen. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön mukaan saadut lisäresurssit näkyivät koulujen arjessa. Suurimmaksi osaksi tukea oli käytetty tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämiseen, kertoo tutkijatohtori Raisa Ahtiainen Helsingin yliopistosta.

Haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden eli esiopetuksen ja vuosiluokkien 1–3 sekä erityisen tuen, pidennetyn oppivelvollisuuden ja perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kohdalla väliaikaisessa lainsäädännössä turvattua oikeutta lähiopetukseen pidettiin yleisesti hyvänä asiana.

– Yksittäisen oppilaan kannalta asian tarkastelu on monitahoisempaa. Tähän joukkoon kuuluu hyvin monenlaisia oppilaita ja huoltajat kokivat, että kategorinen päätös lähiopetuksesta ei välttämättä palvele kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia oppilaita, korostavat molemmissa yliopistoissa työskentelevät tutkijatohtorit Meri Lintuvuori ja Ninja Hienonen.

Me-henki voi auttaa opettajayhteisöä jaksamaan

Opettajien ja rehtorien työhön liittyvä stressi oli suurin piirtein samalla tasolla keväällä ja syksyllä. Sen sijaan palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta oli syksyllä helpompaa kuin keväällä.

Valtaosa opettajista ja rehtoreista koki koulun olevan hyvin tai erittäin hyvin valmistautunut etäopetuksen toteuttamiseen, jos koulu suljetaan tulevaisuudessa. Vastauksissa ei ollut havaittavissa alueellisia eroja sairaanhoitopiirien tai alueen epidemiologisen tilanteen perusteella. Koulukohtaista vaihtelua kuitenkin löytyi, ja osa siitä selittyi opettajien yhteisöllisen pystyvyyden kokemuksilla.

– Yhteisölliset pystyvyyskokemukset rakentuvat yhdessä koetuissa onnistumisen ja hallinnan kokemuksissa. Saattaa siis olla, että opettajayhteisöissä, joissa opettajat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä ja jakamaan toimivia käytänteitä keskenään, koetaan koulu valmiimpana kohtaamaan koulujen sulkeminen tulevaisuudessa, kertoo tutkijatohtori Lauri Heikonen Helsingin yliopistosta.

– Kouluissa tulisikin pyrkiä ylläpitämään ja vahvistamaan opettajien välistä yhteistyötä ja koulun ”me-henkeä”, sillä se voi auttaa koulua ja sen henkilöstöä selviytymään ja jaksamaan tämän vaikean ajan läpi, hän tiivistää.

Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa toimiva Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin kevään 2021 ajan.

Yhteyshenkilöt:

  • Apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), mari-pauliina.vainikainen [at] tuni.fi, +358 50 437 7303
  • Professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS), arja.rimpela [at] tuni.fi, 050 569 8285
  • Professori Risto Hotulainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, risto.hotulainen [at] helsinki.fi, 050 520 1664
  • Tutkijatohtori Raisa Ahtiainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, raisa.ahtiainen [at] helsinki.fi, 050 318 2186
  • Tutkijatohtori Lauri Heikonen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, lauri.heikonen [at] helsinki.fi, 050 448 0500
  • Tutkijatohtori Ninja Hienonen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA ja Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), ninja.hienonen [at] helsinki.fi, 0294 120 410
  • Projektitutkija Jaana Kinnunen, Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS), jaana.kinnunen [at] tuni.fi, 040 190 1667
  • Projektitutkija Satu Koivuhovi, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA ja Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), satu.koivuhovi [at] helsinki.fi, 040 736 5375
  • Tutkijatohtori Meri Lintuvuori, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA ja Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), meri.lintuvuori [at] helsinki.fi, 0294 120 404
  • Tutkijatohtori Sanna Oinas, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA ja Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), sanna.oinas [at] helsinki.fi, 0294 120 395

Kuva: Essi Kannelkoski

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset