Hyppää pääsisältöön

Eriarvoisuutta tuottavat mekanismit suuntaavat perheiden lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisuja

Julkaistu 22.4.2022
Tampereen yliopisto
Kuvituskuva lapsia.
Tuoreessa Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen monet polut -teoksessa kootaan yhteen monivuotisessa CHILDCARE-hankkeessa tehtyä tutkimusta. Teos on laaja katsaus suomalaislasten hoitoon ja varhaiskasvatukseen lasten, perheiden ja politiikan näkökulmista.

Yliopistonlehtori Katja Repo ja emerita professori Kirsti Karila Tampereen yliopistosta olivat mukana Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyöhankkeessa, jossa tarkasteltiin lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta. He lukeutuvat myös alan opiskelijoille, tutkijoille ja vaikuttajille suunnatun kirjan toimittajiin.

Karila kertoo hankkeen lähteneen yhdeltä osin liikkeelle vanhempien vapaan valinnan ideasta, joka korostuu poliittisessa keskustelussa.

– Halusimme kyseenalaistaa tätä. Onko todellakin vain perheestä kiinni, millainen varhaiskasvatuspolku lapselle rakentuu? Mitä enemmän olemme tätä tutkineet, sitä enemmän on tullut esille, että on kyse moninaisista asioista. Vanhempien valinnanvapaudelle asetetaan monenlaisia ehtoja.

Kuntien välillä eroja palveluissa ja ajattelutavoissa

Repo huomauttaa, että teoksessa käytetään lastenhoidon valintojen sijaan sanaa ratkaisut alleviivaamaan sitä, että on olemassa paljon mekanismeja, jotka suuntaavat perheiden päätöksiä. Ratkaisujen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa erilaiset perhepoliittiset etuudet, varhaiskasvatusjärjestelmä, vanhempien kokemukset työelämästä sekä kulttuuriset ajattelutavat. Paikalliset ratkaisut rakentuvat kansallisen lainsäädännön puitteissa.

Tutkimuksessa nousee esiin paikallisten politiikkojen merkitys. On eri tavoin painottuneita kulttuurisia ajattelutapoja siitä, millainen on hyvä lapsuus ja millaista hyvä vanhemmuus.

– Paikallinen vaihtelu eri kuntien välillä ilmenee muun muassa siinä, minkälaisia varhaiskasvatuksen muotoja on tarjolla. Onko perhepäivähoitoa, päiväkoteja, avointa varhaiskasvatusta ja annetaanko kotihoidon kuntalisää, Karila luettelee.

Repo nostaa esille myös kuntien välille eroa tuottavan markkinoistumisen. Yksityiset toimijat ovat kasvava elementti palvelujärjestelmässä.

– Osassa kunnista strategiana voi olla yksityisiin palveluihin panostaminen. Toimintaa saatetaan tukea esimerkiksi tarjoamalla tonttitilaa.

– Yksityiset palvelut sijoittuvat oman markkinalogiikkansa mukaisesti ja menevät sinne, missä toiminta on kannattavaa, Karila täydentää.

Eriarvoisuus rakentuu arjessa monista tekijöistä

Eriarvoisuus konkretisoituu arjessa tarjontaan. Millaisten vaihtoehtojen välillä ratkaisuja voidaan ylipäätään tehdä? Ratkaisuihin vaikuttavat myös vanhempien materiaaliset edellytykset. Onko perheellä esimerkiksi mahdollisuus kuljettaa lasta autolla tai onko kaupungissa toimiva julkinen liikenne?

Karila kertoo, että kotihoitovalinnan taustalla saattaa olla vanhemman epävarma asema työelämässä. Tällöin voi työhön palaamisen sijaan tuntua mielekkäämmältä jatkaa kotihoidon tuella.

– Monenlaiset politiikat ovat tässä olennaisia, eivät vain varhaispalvelut tai perhepolitiikka, vaan myös alue- ja väestöpolitiikka. Kaikella aina infrastruktuurirakentamisesta lähtien on merkitystä ratkaisuissa, Karila summaa lopuksi aiheen moninaisuutta ja kompleksisuutta.

Karilan ja Revon mukaan on ollut erittäin kiinnostavaa olla tekemässä näin pitkää ja merkittävää hanketta, jonka aikana on tapahtunut valtavasti yhteiskunnallisia muutoksia. Tehdyt seurantatutkimukset valottavat näiden muutosten merkityksiä perheissä, kunnissa ja lasten elämässä.

CHILDCARE on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimuskonsortio. Hanke oli aktiivinen vuosina 2015–2021. Sen hedelmiin voi julkaistun kirjan ohella tutustua hankkeen sivuilla ja blogissa.

Petteri Eerola, Katja Repo, Maarit Alasuutari, Kirsti Karila & Johanna Lammi-Taskula (toim.)
Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen monet polut. Lasten, perheiden ja politiikan näkökulmia
ISBN 9789523451544. Gaudeamus 2022

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori, tutkimusjohtaja Katja Repo, 050 3186199, katja.repo [at] tuni.fi
Professori (emerita) Kirsti Karila, 050 3969675, kirsti.karila [at] tuni.fi

Teksti: Nina Jylhä
Kuva: Jonne Renvall