Tutkimus

Energiayhteisöt aktiiviseksi osaksi energiajärjestelmää

Aurinkopaneelikenttä Lempäälässä. Kuva: Lempäälän Energian LEMENE-hanke
Uusi sähkömarkkinadirektiivi määrittelee energiajärjestelmän uudeksi toimijaksi energiayhteisöt, joiden ansiosta asiakkaat voivat kuluttamisen ohella yhdessä tuottaa ja jakaa energiaa tai tarjota joustopalveluita. Järjestely suosii uusiutuvaa energiaa ja hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta.

Vuonna 2019 voimaan tullut EU:n uusi sähkömarkkinadirektiivi korostaa asiakkaan roolia energiajärjestelmässä. Se määrittelee järjestelmän osalta uutena toimijana kansalaisten energiayhteisöt. Ensimmäinen energiayhteisöihin liittyvä osa direktiivin kansallisesta implementaatiosta astui voimaan 1.1.2021 koskien kerrostaloja. Lisäksi Valtioneuvoston lakiesityksessä 28.1.2021 annettiin energiayhteisöille oikeus pienimuotoisen sähköntuotannon liittämiseen erillisellä linjalla kiinteistörajan yli sähkönkäyttöpaikkaan.

Tampereen yliopiston professori Pertti Järventaustan mukaan tyypillinen energiayhteisö voi olla kerrostalo tai kauppakeskus, jatkossa mahdollisesti myös esimerkiksi yhden muuntopiirin alueella oleva omakotitaloalue ja maatilan ympärille rakentuva kokonaisuus.

- Kansalaisten energiayhteisöt voivat tuottaa omakustannushinnalla uusiutuvaa energiaa jäsenilleen tai osakkailleen. Niiden ensisijainen tarkoitus on hyödyttää ympäristöä, sosiaalista yhteisöä tai omaa talouttaan, ei tavoitella voittoa kuten perinteiset toimialan yritykset, taustoittaa Järventausta.

Paikalliset energiaratkaisut lisäävät tehokkuutta ja toimitusvarmuutta

Yhteisöenergian konkreettisia hyötyjä ovat kustannustehokkuus, paikallisuus ja aktiivisempi rooli sähkömarkkinoilla. Asunto-osakeyhtiölle taloudellinen kannustin voi tarkoittaa sitä, että energiayhteisö huolehtii koko kerrostalon yhteisestä verkkopalvelumaksusta ja sähköenergian hankinnan sopimuksista kokonaisuutena.

- Tulevaisuudessa paikallisia ratkaisuja voidaan mahdollistaa laajemmin. Esimerkiksi maatila voisi muodostaa julkisen verkon häiriötilanteissa oman saarekeverkon, johon myös naapurit voisivat liittyä, pohtii Järventausta.

Esimerkkinä teollisuuskokoluokan sektori-integraatioon pohjautuvasta energiayhteisöstä on Lempäälän Energia Oy:n Marjamäen teollisuusalueelle valmistunut LEMENE-pilottihanke, jossa hyödynnetään mm. aurinkoenergiaa, biokaasua, polttokennoja, isoja akkuvarastoja sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Joustopalvelut avaavat markkinoita kotimaiselle teknologialle

Energiajärjestelmät ovat maailmanlaajuisesti murroksessa. Uusiutuvaan energiantuotantoon pohjautuva murros vaatii järjestelmiltä lisää joustoa. Järventausta näkeekin energiayhteisöjen merkittävinä hyötyinä joustojen syntymisen ja sektori-integraation vahvistamisen, sekä myös uudet vientiliiketoimintamahdollisuudet.

- Ratkaisut ja palvelumallit voidaan räätälöidä paikallisten tarpeiden mukaan. Tämä luo markkinaa suomalaisille it- ja teknologiaratkaisuille myös maamme rajojen ulkopuolella, Pertti Järventausta toteaa.

Globaalissa mittakaavassa eri puolille maailmaa syntyvät paikalliset, uusiutuvaa energiaa hyödyntävät tuotantoyksiköt auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.

Hyötyä tulee myös sektori-integraatiosta. Kun sähkö, lämpö, kaasu ja liikenne liitetään yhteen älykkääksi energiajärjestelmäksi, edistetään kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja, esim. tasoittamalla tuotannon ja kulutuksen piikkejä siirtämällä energiaa sektorilta toiselle.

Suomessa uusia energiayhteisöjä tutkivat Tampereen yliopiston, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät ProCemPlus -hankkeessa. Vuonna 2019 alkanut Business Finlandin rahoittama hanke päättyy syksyllä 2021. Konsortioon kuuluu lisäksi 11 yritystä.

Lue lisää Tampereen yliopiston ja VTT:n yhteiskehittelymallin SENECC:n (Smart Energy Systems Competence Center) toiminnasta.

 

Teksti: Anna Aatinen
Kuva:
Lempäälän Energian LEMENE-hanke

 

 

 

Ota yhteyttä

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset