Avoin tiede tutkijan arjessa
Journalistiikan tutkija Salla Tuomola on tutkinut muun muassa populistista vastamediaa ja suomalaisten näkemyksiä koronauutisoinnista. Häntä kiinnostaa tematiikka, miten marginaaliset ja marginalisoidut ryhmät saavat äänensä kuuluville julkisuudessa. Hän pyrkii tutkimustyöllään tekemään näkyväksi eriarvoisuuksia, joita liittyy ihmisten ja ihmisryhmien oikeuteen muodostaa oma maailmakuva.
Hän kokee avoimen tieteen olevan keskeinen tekijä tutkijan työssään paitsi tiedon löydettävyyden myös tutkimustulosten jaettavuuden kannalta:
– Oikeastaan on vaikea ymmärtää muuta kuin avoimella periaatteella toimivaa tiedettä ja julkaisemista. Jos tiede ei ole avointa, keskustelu tyrehtyy nopeasti kokonaan tai typistyy pienen porukan etuoikeudeksi. Oman työn kontribuution merkitys kärsii, jos sitä ei voida avoimesti jakaa.
Julkaisujen jakamisen tavat ja käytännöt alkavat olla tuttuja
Salla on itse tutkijan työssään hyödyntänyt yliopiston kirjaston tarjoamien artikkelitietokantojen lisäksi myös tutkimusaiheensa kannalta kiinnostavia avoimia artikkeleita, joiden äärelle hän on päässyt erilaisten sosiaalisen median tai avoimien alustojen kautta.
Omien tutkimustulostensa avoimeen julkaisemiseen tulee kannustusta niin omalta oppiaineelta kuin myös tutkimusta rahoittavien suunnalta. Salla on julkaissut lehdissä, joiden kustantajan kanssa yliopistolla on sopimus Open Access -julkaisemisesta. Avoin julkaiseminen ja rinnakkaistallenteet ovat mahdollistaneet oman työn jakamisen myös erilaisilla alustoilla, kuten ResearchGatessa ja Academia.edussa. Lisäksi hän on aktiivisesti tiedottanut tutkimuksensa tuloksista sosiaalisen median alustoilla ja lähettänyt tutkimusprojektien tuloksia lehdistötiedotteen muodossa suoraan tiedotusvälineisiin.
Tutkimusaineistojen avoimuuteen liittyy vielä haasteita
Tutkimusaineistojen jakamiseen tai valmiiden aineistojen käyttöön ei Sallan mukaan sisälly yhtä selkeää tiedemaailmasta tulevaa kannustinta. Hänen mukaansa itse kerättyyn aineistoon syntyy sitä suunnitellessa ja kootessa henkilökohtainen suhde, jota voi olla haastavampaa saavuttaa sellaisen aineiston kanssa, jonka keruun suunnitteluun ei itse ole osallistunut.
Aivan mahdottomalta ei valmiiksi kerätyn aineiston käyttö omassa tutkimustyössä kuitenkaan tunnu:
– Jos kuitenkin keksisin jonkun muun tuottamaan aineistoon oman, persoonallisen ja uudenlaisen tulokulman, siihen syntyisi varmasti yhtä tiivis ja sitoutunut suhde. Jos saatavilla olisi sellainen aineisto, jonka kerääminen on todella työlästä ja siitä olisi omien tutkimusintressieni kannalta selkeää hyötyä, olisin todella kiitollinen, jos voisin hyödyntää valmiiksi tehtyä työtä aineistonkeruun osalta.
Oman aineiston avaamiseen liittyy paljon kysymyksiä Sallan edustamalla tutkimusalalla. Kun kyseessä on luottamuksellisesti kerätty haastatteluaineisto, jonka täydellinen anonymisointi on haastavaa, vaatii aineiston avaaminen ja jakaminen riittävän perinpohjaista etukäteissuunnittelua. Aineistoa koskevat eettiset pohdinnat tulisi käydä hyvissä ajoin, jotta aineiston jatkokäytölle ei ainakaan huolimattoman tai puutteellisen valmistautumisen vuoksi synny esteitä.
Toisaalta jo pelkästään avoimien metatietojen avulla voidaan saavuttaa laajempaa näkyvyyttä. Tieto olemassa olevasta aineistosta voi herättää jonkun toisen aiheesta kiinnostuneen tutkijan huomion ja hän voi sen perusteella saada ideoita viedä omaa hankettaan eteenpäin.
Tutkimustulosten vapaa saatavuus yhteiskunnan elinehto
Tietyistä haasteista huolimatta Salla kuitenkin kokee, että tutkimustulosten jakaminen niin tiedemaailmassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa on elintärkeää. Tieteen tekeminen ja tutkimus perustuu tutkimustulosten jakamisesta syntyvälle keskustelulle, jonka ansiosta tiede on myös itse itseään korjaavaa. Jos ei ole pääsyä tutkimustulosten äärelle, laajempaa yhteiskunnallista keskustelua on mahdotonta käydä ja äärimmillään myös koko tieteen idea romuttuu.
Tieteen avoimuus on myös pienen kansakunnan ja sen tutkijoiden etu. Kun tutkimustuloksia julkaistaan säännöllisesti kansainvälisissä julkaisuissa, osallistuvat tutkijat oman alansa kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Tämä laajentaa näkökulmia aihepiirien käsittelemisessä, jotka ovat syntyneet alun perin toisenlaisissa kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Kansainvälisyys on pieneltä kielialueelta ponnistavalle yksittäiselle tutkijalle ensiarvoisen tärkeää.
YTT Salla Tuomola työskentelee journalistiikan tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Hän on parhaillaan mukana monitieteellisessä DECA-hankkeessa, jossa tutkitaan vastajulkisuuden auktoriteettien episteemistä ymmärrystä eli käsityksiä tiedon rakentumisesta, tuottamisesta ja jakamisesta. Tuomolan journalistiikan väitöskirja ”Hyvä, katala vastajulkisuus: Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa” tarkastettiin Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2023.
Teksti: Päivi Kanerva, tietoasiantuntija
