Tutkimus

Avaimia kaupunki- ja asuntokehittämiseen Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyöllä

Avaimia kaupunki ja asuntokehittamiseen tampereen ja turun
Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä on osana parhaillaan etenevää hanketta, jossa tarkastellaan kaupunkiasumisen houkuttelevuutta asukkaan näkökulmasta kaupunkikontekstissa. Hankkeen fokusryhmähaastattelut on saatettu onnistuneesti päätökseen ja analyysiä edistetään parhaillaan. Miksi Turkuun? on Turun kaupunkitutkimusohjelman ja Varsinais-Suomen YH-säätiön rahoittama tutkimushanke, joka syntyy Tampereen yliopiston arkkitehtuurin ja johtamiskorkeakoulun sekä Turun yliopiston sosiologian tutkijoiden tieteidenvälisessä yhteistyössä.

Nykyinen rakentamisen trendi suosii pieniä asuntoja kaupunkikeskustoissa ja niiden läheisyydessä. Samalla pienenevät asuntokoot ja kasvaneet asuntorakentamisen tehokkuustavoitteet ovat osaltaan vaikuttaneet asuinympäristöjen, -rakennusten ja -tilojen laadullisiin ominaisuuksiin. Voidaankin perustellusti kysyä, vastaako suunnittelu nykyisellään eri asukasryhmien toiveita? Tampereen ja Turun yliopistojen monitieteisessä yhteishankkeessa pureudutaan tähän kysymykseen tarkastelemalla kaupunkiasumisen houkuttelevuutta asukkaan näkökulmasta.

Vaikka asumisen tutkimusta onkin tehty paljon, asukkaiden ajatuksista on oltu yllättävän vähän kiinnostuneita. Ongelmaksi on nähty myös se, että vaikka asumispreferenssitutkimusta on tehty laajalti, sen tulokset jäävät usein liian karkealle ja yleiselle tasolle, jolloin niiden hyödyntäminen on vaikeaa suunnittelussa. Tampereen ja Turun yliopistojen yhteishankkeessa kehitettiin uudistettuja tapoja tuottaa asukasnäkökulmaa käsittelevää tietoa. Tutkimus kohdentui viiteen asukasryhmään. Kullakin ryhmällä prosessi osallistua tutkimukseen oli kolmiportainen. Ensimmäiseksi, ryhmät vastasivat ennakkokyselyyn, jossa tarkasteltiin taustatietojen ohella asumishistorian käänteitä ja nykyisen asumisvalinnan syitä. Tämän jälkeen ryhmille järjestettiin kaksi fokusryhmäkeskustelua, jotka jakautuivat temaattisesti asuinympäristöjä koskevaan keskustelutilaisuuteen ja asuinrakennusta ja -tilaa koskevaan keskustelutilaisuuteen. Kaikki fokusryhmäkeskustelut saatettiin toteutettua onnellisesti ennen Suomen poikkeusolojen lainsäädäntöön siirtymistä.

Fokusryhmäkeskusteluissa asukkaat pääsivät kyselytutkimuksia vapaammin hahmottamaan asumisen arvostuksia.  Alueisiin kohdistuvissa keskusteluissa käytettiin hyväksi tutkimukseen valittujen kohdealueiden valokuvia ja videoita. Asuinrakennukseen ja -tilaan kohdistuvissa keskusteluissa taas hyödynnettiin erityisesti tämän hankkeen tarpeisiin tuotettujen, aikaisempien asumistutkimusten teemoja konkretisoivien virikeasuntojen pohjapiirustusaineistoa sekä näiden asuintilojen 3d-läpikävelyjä. Näin saavutettiin tietoa, joka kytki asukkaiden arvostukset elinympäristön tilallisiin ominaisuuksiin suunnittelua hyödyttävällä tavalla. Metodi mahdollisti myös tarkentavan keskustelun siitä, miksi jokin tilallinen piirre tai ominaisuus nousee merkittäväksi asumisessa. Tutkimushankkeessa kerättiin rikas aineisto, jonka analyysi etenee parhaillaan. Tulevan syksyn aikana tullaan tiedottamaan tuloksista, jossa tuodaan esiin asukasnäkökulmaa asuinympäristöjen, -rakennusten ja -tilojen kehittämisessä.

 

Yhteystiedot:

Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä; www.sustainablehousingdesign.com

Väitöskirjatutkija Sini Saarimaa, sini.saarimaa [at] tuni.fi (), 0400811923

 

Miksi Turkuun? Kaupunkiasumisen houkuttelevuus asukkaan näkökulmasta; www.utu.fi/miksiturkuun

 Avaimia kaupunki ja asumiskehittämiseen