AV Growth -hanke tarjoaa kasvuohjelman audiovisuaaliselle alalle Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa
Kolmivuotinen, budjetiltaan lähes miljoonaa euroa lähentelevä hanke pyrkii tukemaan audiovisuaalisen ja luovan alan kasvuyrityksiä. Kysyntää suuriin kansainvälisiin tuotantoihin löytyy, siksi onkin syytä kasvattaa yhteistuotantorakenteita ja osaamista tuotantojen houkuttelemiseen Pohjoismaihin ja Baltiaan.
Tampere on isossa roolissa hankkeessa
– Tamperehan on aivan loistava toimija, jolla on kokemusta houkutella Pirkanmaalle isoja kansainvälisiä tuotantoja. Meillä on hienoja järvimaisemia ja kuvauspaikkoja. Välttämättä täälläkään ei silti olla nähty kaikkea kasvupotentiaalia näille Suomeen tuleville isoille tuotannoille. AV-alan kouluttajana ja kehittäjänä meilläkin on paljon osaamista ja potentiaalia käyttämättä, kertoo yliopettaja Juha Suonpää Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Partnerina toimiva Film Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereen alaisuudessa toimiva elinkeinopoliittinen ohjelma. Se kehittää, kasvattaa ja kansainvälistää alueen audiovisuaalista teollisuutta ja pelialaa.
Ruotsissa on valtavasti av-alan osaamista, jota on Suomen näkökulmasta alihyödynnetty. Yrkesnämden för Film och TV on 70:n alan yrityksen katto-organisaatio, jonka verkostot ja viestintäkanavat ulottuvat laajalle.
– Viro ja Latvia ovat tässä myös mukana, mikä vahvistaa osaltaan kulttuurin avulla syntyvää yhteistä tekemistä. Kulttuurin kasvattamisen agenda kulkee tässä keralla, Suonpää toteaa.
AV Growth -hanke on saanut rahoitusta Interreg Central Baltic -ohjelmasta, joka tukee rajat ylittävää yhteistyötä Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian välillä. TAMKissa on samaan aikaan käynnissä iso rypäs myös kansallisia luovien alojen ESR-rahoitteisia hankkeita.
Reilun vuoden käynnissä olleessa hankkeessa on jo saavutettu tuloksia
Suonpää painottaa, että kasvaminen pienipiirteisestä isommaksi, mikroyrityksestä keskisuureksi tapahtuu kansainvälistymällä. Kasvuun tarvitaan yhteistuotantorakenteita. AV Growth -hanke pureutuukin paikallisten, alueellisten ja kansallisten tuotantoresurssien, osaamisen, laitteiden, tilojen ja kansainvälisten verkostojen puutteeseen elokuva- ja televisioalalla.
Mukana on 29 yritystä, joista suurin osa on pieniä toimijoita. Projektipäällikkö, yliopettaja Maria Salomaa korostaakin hankkeen merkitystä yrityksille, joiden tarpeisiin ja haasteisiin hanke on suunniteltu. Niiden lisäksi hankkeesta hyötyy koko audiovisuaalinen ekosysteemi.
Hankkeen aikana järjestetään työpajoja ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa yritykset pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Tuloksia jaetaan podcasteina ja videoina.
Audiovisuaalisella alalla on käynnissä iso murros – alalla tarvitaan ristipölytystä
Toimintaympäristö on muuttunut parin vuoden takaisesta hankevalmisteluvaiheesta tähän päivään. Suomessa rahoitusjärjestelmät asettavat AV-alan haasteelliseen asemaan. Elokuvasäätiön rahoitus on toistaiseksi turvattu, mutta AVEKin osuutta on leikattu. Yleisradio on aiemmin ostanut TV-sarjoja, mutta tällä hetkellä vain rajallisesti. Pieneen kenttään nämä muutokset heijastuvat välittömästi.
Salomaa kertoo, että isojen tuotantojen määrä on romahtanut. Toisaalta muutos on hanketoimijoille kiinnostavakin lähtökohta.
Tarvitaan yhteistä alustaa sen miettimiseen, mitä voidaan tehdä eri tavalla. Pienten toimijoiden pitää ajatella asiaa siilonsa ulkopuolelta. Esimerkiksi transmediaosaaminen eli mediasisällön jakelu useiden medioiden kautta on korostunut. Ehkä tämän projektin aikana saamme suuntaviivoja ja syötteitä siihen, miten alaa pitäisi kehittää, että kasvua tapahtuisi. Jälkeenpäin nähdään, mitä heidän välisensä yhteistyö voisi olla.
Maria Salomaa
Suonpää on samaa mieltä: transmedia kuvastaa muuttuvaa ja murroksessa olevaa kenttää, jossa pitää ajatella laajemmin eli AV-alan lisäksi on otettava mukaan peliteollisuus ja laajennettu todellisuus (XR).
– Kun nämä alat ristipölyttyvät keskenään, syntyy uusia mahdollisuuksia. Se vaatii uusia osaamisia ja ennen kaikkea uusia verkostoja. On ollut hienoa huomata, että Film Tampereen vetämissä hankkeen työpajoissa meidän hienot opiskelijamme haastattelevat ja dokumentoivat mukana olevia yrityksiä. Hyviä tuloksia on jo syntynyt, Suonpää kertoo.
Luottamuksen piirikin on alkanut rakentua.
– Olen ollut mukana kansainvälisissä tuotannoissa ja tiedän, miten tavattoman tärkeää on luottamuksen luominen ja saavuttaminen. Asiat sujuvat, kun tunnistat ja tiedät kanssatekijät ja luotat heihin. Sillä tavalla syntyy varmasti isompia tuotantoja.
Suonpää muistuttaa, että eräänlaista kasvua yrityksissä on jo sekin, että pysytään hengissä.
– Silloin ollaan heti valmiina, kun tilanne maailmassa muuttuu ja kun rakenteet eivät enää polje samassa juoksuhiekassa. Rakenteet Helsingin, Tampereen ja Oulun kaltaisissa isoissa kaupungeissa ovat kunnossa. Niissä pystytään tarjoamaan toimintaympäristö maailmalta tuleville tuotannoille.
Vaikka olemme eksoottinen ja outokin paikka maailmassa, ennustan, että Suomen vetovoima tulee entisestään kasvamaan ilmasto- ja turvallisuussyistä.
Juha Suonpää
TAMK toimii kätilönä ja pilotoijana – opiskelijoissa on upeaa potentiaalia
Koulutusorganisaationa TAMKille on olennaista olla mukana tunnistamassa tulevaisuuden osaamistarpeita. Jatkossa tamkilaiset lisäävät hankkeessa tutkimuksellista otetta ja mallintavat havaintojaan.
– Pilotoimme opiskelijavoimin suomalais-ruotsalaista yhteiskehittämistä, joka pohjautuu yritysten esiin nostamiin haasteisiin ja rakennamme mallin kansainväliseen toimintaan. Tavoitteena on, että se on pysyvämpi, eikä lopu silloin, kun hanke päättyy, Salomaa sanoo.
Hanketoimijat toteavat, että opiskelijoiden avulla on saatu valjastettua hienoa pääomaa.
Laitteistot ja työkalutkin ovat meille hyvä kilpailutekijä, samoin Tampereen brändi, jota tälläkin hanketyöllä vahvistetaan. Osaaminen on entistä paremmassa kunnossa tulevaisuudessa, kun vastaamme alan muutoksiin ja liikumme sulavasti pelien, leffateollisuuden ja AV-alan välillä.
Juha Suonpää
Film Tampere pyörittää yrityksille suunnattua kasvuohjelmaa
Osallistuvat yritykset ovat enimmäkseen Suomesta ja Ruotsista, ja joitakin Baltian maista. Toimijat edustavat AV-alaa, casting-yrityksiä, TV- ja elokuvatuotantoa sekä peliteollisuutta.
Yritysten kasvuohjelmaan on määritelty kasvuindikaattorit. Alkuanalyysissa hyödynnettiin maturiteettiportaikkoa. Sen avulla saatiin käsitys siitä, missä kohtaa kasvupolkua yritys on. Yritykset haluavat investointeja ja uusia liiketoimintamalleja, verkostoja ja avaintiimin kasvattamista uusilla osaajilla. Kasvupolullaan yrityksillä on käytössään 14 mentoria.
– Vaikka rahoituskenttä on vaikea, yritykset ovat kunnianhimoisesti valinneet kasvutavoitteensa ja lähteneet esimerkiksi laajentamaan markkinoita kansainväliselle puolelle, Salomaa kehuu.
Kehitettävän alustan potentiaali on valtava
Hankkeen aikana kehitetään digitaalinen alusta, joka auttaa tunnistamaan ja validoimaan alalle pyrkivien ja alalla jo toimivien osaamista. Sitä kautta voitaisiin vaikuttaa positiivisesti alan työllistymiseen ja vetovoimaan. Kehittämisestä vastaa ruotsalainen partneri Yrkesnämden för Film och TV, ja opiskelijat testaavat alustaa.
– Alan opiskelijoille alusta tulee olemaan työkalu, jonka avulla he pääsevät Suomen rajojen ulkopuolelle. On ihan uusi ajatus, että nuoret tulokkaat voivat näin tarjota osaamistaan vaikka kansainvälisiin tuotantoihin ilman, että heidän pitää asua Helsingissä, sanoo Suonpää.
Suomeen voisi syntyä luova AV-alan ekosysteemi
Kun hanke parin vuoden päästä päättyy, visionääri Juha Suonpään unelmana on se, että syntyy jotain pysyvää: verkostomaista toimintaa, turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, kulttuurin voimaa ja sen voimauttavaa vaikutusta huokuva aivan uusi rakennelma.
Ekosysteemi ei ole mikään elokuvatehosteista tuttu vuorenrinne, johon lentokoneella törmätään, vaan jotain, joka syntyy hankepartnereiden ja yritysten hienosta henkisestä pääomasta ja joka muuntuu ketterästi tuleviin haasteisiin.
Juha Suonpää
Tutkijataustainen Maria Salomaa arvio, että hankkeesta syntyy kiinnostavaa aineistoa ja tuloksia luovien alojen kasvupyrkimyksistä ja joita pystytään tutkimusartikkeleiden kautta levittämään. Tämä voisi tukea myös poliittista päätöksentekoa: AV-ala on voimakkaasti subventoitu ja sillä on erilaiset mittaristot ja mitattavuuden haasteet kuin perinteisillä teollisuudenaloilla. Salomaan mukaan myös uudet osaamismerkit medioiden ristikkäiskäytön eli crossmedian puolelta voisivat osaltaan varmistaa jatkuvuuden.
Suonpään mukaan tämäntyyppiset hankkeet tarjoavat upeita mahdollisuuksia kaikille osallistujille:
– Meille tällaisista hankkeista voi kummuta mitä tahansa mihin tahansa soveltaviin tutkimussuuntiin. Henkilökunnan osaaminen karttuu, opiskelijoille voi syntyä hienoja urapolkuja. Meidän rikkautemme on erilaisuus: täällä oppii niin insinööreiltä kuin terveysalan ja kulttuurialan toimijoiltakin uusia tapoja suhtautua, kun vain uteliaasti malttaa kuunnella.
Lisätiedot:
Juha Suonpää
Yliopettaja | Liiketalous ja media
Tampereen ammattikorkeakoulu
juha.suonpaa [at] tuni.fi, 0400 120 544
Maria Salomaa
Yliopettaja | Liiketalous ja media
Tampereen ammattikorkeakoulu
maria.salomaa [at] tuni.fi, 050 531 3143
Vieraile hankkeen verkkosivuilla AV-GROWTH - Central Baltic
Hankevideoita ja -podcasteja löydät YouTubesta AV Growth - YouTube
Kirjoittaja: Hanna Ylli
