OSCG:n tutkijat esittelivät työtään EurOMA 2026 -konferenssissa Wienissä

Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikön Operations and Supply Chain Group (OSCG) -tutkimusryhmän jäsenet osallistuivat EurOMA 2026 -konferenssiin, joka järjestettiin Itävallan Wienissä 27. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 2026.

Konferenssin teemana oli ”Operations Management for a Sustainable and Resilient Future” (Tuotantojohtaminen kestävän ja joustavan tulevaisuuden puolesta). Teema heijasti monia kysymyksiä, joita organisaatiot ja yhteiskunnat tällä hetkellä kohtaavat: miten reagoida häiriöihin, miten rakentaa kestävämpiä toimitusketjuja, miten käyttää digitaalisia teknologioita vastuullisesti ja miten kehittää toimintaa, joka säilyy joustavana epävarmoissa olosuhteissa.

EurOMA 2026 kokosi yhteen tutkijoita, jotka työskentelevät laajasti tuotantojohtamisen eri aihepiirien parissa. Konferenssiohjelma sisälsi keskusteluja kiertotaloudesta, digitaalisesta transformaatiosta, toimitusketjujen joustavuudesta, palvelutoiminnasta, palveluistumisesta (servitization), kriisiavun operaatioista, kehittyvien talouksien tuotantojohtamisesta sekä ihmisten ja teknologian välisestä suhteesta. Konferenssissa painotettiin myös vahvasti monitieteistä ajattelua ja tunnistettiin, että nykyisiä toiminnallisia haasteita ei voida ymmärtää vain yhden tieteenalan kautta.

OSCG-ryhmästä konferenssiin osallistuivat Abul Khair Jyote, Aki Jääskeläinen, Ella Koivisto, Elviira Saarelma ja Mohammad Moshtari. Konferenssin aikana ryhmä osallistui akateemiseen ohjelmaan kolmella hyväksytyllä tutkimusartikkelilla. Nämä artikkelit heijastivat useita OSCG:n tärkeitä tutkimuskohteita, kuten tekoälyä tuotannossa ja toimitusketjuissa, toimittajien suorituskyvyn johtamista, toimitusketjun riskienhallintaa sekä yritysten ja humanitaaristen kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä.

Yhden esitellyistä artikkeleista, ”Natural Language Processing enabled Information Management in Supplier Performance Management”, esitteli Ella Koivisto, ja sen kirjoittamiseen osallistuivat myös Elviira Saarelma ja Aki Jääskeläinen. Artikkeli tarkasteli, miten tekoäly ja erityisesti luonnollisen kielen käsittely (NLP) voivat auttaa organisaatioita hyödyntämään tietoa paremmin toimittajien suorituskyvyn johtamisessa. Monissa organisaatioissa arvokas tieto ei aina ole saatavilla jäsennellyissä tietokannoissa. Sitä voi esiintyä raporteissa, asiakirjoissa, sähköposteissa, kokousmuistiinpanoissa ja muissa tekstimuodoissa. Tutkimus selvitti, miten tällainen strukturoimaton data voidaan muuttaa hyödylliseksi ymmärrykseksi. 27 haastattelun ja fokusryhmäkeskustelun perusteella artikkeli tarjosi jäsennellyn katsauksen siihen, miten NLP-kyvykkyydet voivat tukea tiedonhallinnan eri tarpeita toimittajien suorituskyvyn johtamisessa.

Toisen artikkelin, ”Understanding NLP Adoption Factors for Supply Chain Risk Management”, esitteli Abul Khair Jyote, ja sen toisina kirjoittajina olivat Aki Jääskeläinen ja Ella Koivisto. Tämä tutkimus tarkasteli, miten luonnollisen kielen käsittelyä otetaan käyttöön toimitusketjun riskienhallinnassa. Sen sijaan, että käyttöönottoa olisi käsitelty yksinkertaisena päätöksenä, artikkeli osoitti sen prosessina, joka kehittyy ajan myötä. Pohjoismaisten valmistavan teollisuuden yritysten haastatteluihin tukeutuen tutkimus osoitti, että käyttöönottoon vaikuttaa useita toisiinsa liittyviä tekijöitä, kuten ulkoiset paineet, organisaation olosuhteet, käyttäjien käsitykset, asenteet ja dataan liittyvät kysymykset. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka teknologia vaikuttaisi hyödylliseltä ja helppokäyttöiseltä, käyttöönotto voi silti riippua paljolti siitä, miten ihmiset ymmärtävät ja kohtaavat sen käytännössä ja miten he luottavat siihen.

Kolmannen OSCG-ryhmään liittyvän artikkelin, ”A Resource Dependence Framework on Business–Humanitarian NGO Collaboration Against Modern Slavery in Deep-Tier Supply Chains”, esitteli Mohammad Moshtari, ja sen toisena kirjoittajana oli Nurmala Nurmala. Tämä artikkeli käsitteli nykyajan orjuuden vakavaa ja vaikeaa ongelmaa globaaleissa toimitusketjuissa, erityisesti toimitusketjujen syvissä alihankintaverkostoissa, joissa yrityksillä on usein rajallinen näkyvyys ja valvontamahdollisuus. Resurssiriippuvuusteoriaa hyödyntäen tutkimus tarkasteli, miksi yritykset ja humanitaariset kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä näihin riskeihin puuttumisessa. Artikkeli osoitti, että toimitusketjujen muuttuessa syvemmiksi ja monimutkaisemmiksi yritysten sisäiset resurssit voivat menettää tehokkuuttaan. Tällaisissa tilanteissa kansalaisjärjestöt voivat tarjota tärkeitä ulkoisia resursseja, kuten paikallista tietämystä, legitimiteettiä, verkostoja ja kokemusta haavoittuvista ympäristöistä. Tutkimus selitti, miten yritysten ja kansalaisjärjestöjen välinen riippuvuus voi syntyä ja muuttua toimitusketjun eri tasoilla.

Virallisten artikkeliesitysten lisäksi EurOMA 2026 oli tärkeä foorumi keskustelulle, palautteelle ja yhteisön rakentamiselle. OSCG:n osallistujille konferenssi tarjosi mahdollisuuksia tavata jälleen tuttuja kollegoita, kohdata uusia tutkijoita ja seurata alan ajankohtaista kehitystä.

Konferenssia pohtien Elviira Saarelma totesi, että oli arvokasta nähdä taas monia tuttuja kasvoja ja tavata uusia ihmisiä. Hän pani merkille, että tämän vuoden ohjelma sisälsi aiempaa enemmän tekoälyyn keskittyviä sessioita, mikä teki konferenssista erityisen ajankohtaisen OSCG:n nykyisen tutkimuksen kannalta. Hänestä konferenssin lämmin ja tukeva ilmapiiri auttoi luomaan tilan, jossa tutkijat voivat vaihtaa ajatuksia ja saada uusia näkökulmia työhönsä.

Ella Koivisto, joka osallistui EurOMA-konferenssiin ensimmäistä kertaa, korosti niin ikään konferenssin positiivista ilmapiiriä. Hän kuvaili yhteisöä tukevaksi, ystävälliseksi ja avuliaaksi. Hänelle konferenssi yhdisti mielenkiintoiset tutkimussessiot, sosiaaliset tapahtumat sekä hyvät keskustelut tuttujen ja uusien kollegoiden kanssa. Hän mainitsi myös yhden mieleenpainuvan käytännön yksityiskohdan Wienistä: sää oli erittäin kuuma, liki 40 astetta.

Kokonaisuudessaan EurOMA 2026 oli arvokas konferenssi OSCG-ryhmälle. Se tarjosi alustan käynnissä olevan tutkimuksen esittelyyn, palautteen saamiseen kansainväliseltä tuotantojohtamisen yhteisöltä sekä paneutumiseen aiheisiin, jotka ovat keskeisiä ryhmän työlle. Konferenssi osoitti myös, kuinka vahvasti kestävyys, joustavuus, tekoäly ja toimitusketjujen yhteistyö muovaavat tuotantojohtamisen nykyistä ja tulevaa tutkimusta.