Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Tekoälytyökalu tehostaa omakotiasujan energianeuvontaa

Julkaistu 30.9.2026
Tampereen ammattikorkeakoulu
DEAP-protokollan kuvituskuva.
Kuva: DEAP-hanke
Digital Energy Advisory Process (DEAP) -hankkeessa kehitetty tekoälyavusteinen työkalu auttaa omakotiasukkaita valmistautumaan energianeuvontaan. Työkalu kokoaa talon lähtötiedot ja tunnistaa juuri kyseisen rakennuksen energiaratkaisuihin liittyvät kysymykset. Näin sekä asukas että energianeuvoja voivat keskittyä tapaamisessa tiedonkeruun sijaan ratkaisujen etsimiseen.

Millainen omakotitalo on kyseessä, miten sitä lämmitetään ja millaisia energiaan liittyviä haasteita siellä on havaittu? Näiden perustietojen keräämiseen kuluu energianeuvonnassa usein paljon aikaa. TAMKin koordinoimassa DEAP-hankkeessa kehitetty tekoälyratkaisu auttaa kokoamaan tiedot jo ennen tapaamista.

– Halusimme, että neuvoja pääsee alusta asti käsiksi itse asiaan. Asukas ei myöskään aina tiedä, mitkä tiedot neuvojalle ovat olennaisia, kertoo projekti-insinööri Rami Kotilainen Tampereen ammattikorkeakoulun Rakennettu ympäristö ja biotalous -osaamisyksiköstä. 

Hankkeessa rakennettiin kielimallipohjainen tiedonkeruujärjestelmä, jonka avulla sekä asukas että energianeuvoja voivat valmistautua neuvontatapaamiseen etukäteen. Työkalu kokoaa talon keskeiset tiedot ja muodostaa niistä jäsennellyn yhteenvedon energianeuvonnan tueksi.

DEAP-protokollan kuvituskuva.
DEAP-haastatteluprotokollan 195 kysymystä ja esimerkkejä niiden välisistä riippuvuuksista. Kielimalli ohittaa lomakkeella jo vastatut kohdat ja avaa vain talon järjestelmiin liittyvät kysymyshaarat.
Kuva: DEAP-hanke

Ratkaisua on testattu käytännössä

DEAP-hankkeen pilotointi herätti kiinnostusta odotettua enemmän. Pilotointiin osallistui yli 70 henkilöä, vaikka hankkeen tavoitteena oli 40 osallistujaa. Palautteen perusteella käyttäjät kokivat työkalun helppokäyttöiseksi, ja sen nähtiin helpottavan energianeuvontaan valmistautumista. Käytännössä työkalu auttaa asukasta hahmottamaan oman talon energiankulutukseen vaikuttavia ratkaisuja jo ennen asiantuntijatapaamista.

Kotilaisen mukaan energianeuvojan näkökulmasta suurin hyöty on se, että tapaamiseen tullaan valmiiksi valmistautuneina ja aikaa jää varsinaiseen neuvontaan. 

– Myös asukkaat tuntuvat sitoutuvan prosessiin paremmin, kun he ovat itse käyneet oman talonsa läpi.  

Talonomistajalle hyöty näkyy käytännössä siinä, että oman kodin tiedot ja mahdolliset kehityskohteet tulevat jäsennellysti esiin jo ennen asiantuntijan tapaamista. Samalla neuvoja saa käyttöönsä yhtenäisen tietopohjan, jonka avulla voidaan keskittyä ratkaisuihin tiedonkeruun sijasta.

Pilottikäyttäjät antoivat myös konkreettisia kehitysehdotuksia.

– Palautteessa toivottiin esimerkiksi lisää vaihtoehtoja rakennustyyppeihin ja aurinkoenergian huomioimista. Pystyimme tekemään näitä parannuksia hankkeen loppuvaiheessa.

Tekoäly kysyy juuri oman talon kannalta olennaiset asiat

Työkalun käyttö alkaa lomakkeella, jossa asukas syöttää talonsa perustiedot. Tämän jälkeen kielimalli jatkaa keskustelua ja esittää tarkentavia kysymyksiä. 

– Emme ole kouluttaneet omaa kielimallia. Olemme rakentaneet 195 kysymyksen haastatteluprotokollan, joka kertoo mallille, mitä sen pitää selvittää ja missä järjestyksessä. Malli ei siis vapaasti keksi, mitä kysyä, Kotilainen taustoittaa.

Käyttäjä ei kuitenkaan vastaa kaikkiin kysymyksiin, vaan järjestelmä valitsee niistä vain omaan taloon liittyvät. 

– Esimerkiksi lämmitykseen liittyy useita eri kysymyshaaroja, mutta käyttäjälle avautuu vain hänen omaa lämmitysjärjestelmäänsä koskeva polku. Kielimalli myös ohittaa ne asiat, joihin asukas on jo vastannut, Kotilainen kertoo.

Järjestelmä osaa myös yhdistää vastauksista saatuja tietoja. Jos asukas kertoo esimerkiksi kesäaikaisesta kuumuudesta, työkalu osaa ottaa esille jäähdytystä koskevia kysymyksiä.

Tietosuoja suunnittelun lähtökohtana

Tietosuoja oli työkalun suunnittelun lähtökohta.

– Emme kysy nimeä, yhteystietoja tai osoitetta. Tiedot tallentuvat käyttäjän omaan selaimeen, eikä niitä kerätä palvelimelle, Kotilainen kertoo.

Yhteenveto jää käyttäjän omaan hallintaan, ja hän päättää itse, haluaako jakaa sen energianeuvojalle.

Ratkaisu jää käyttöön hankkeen päätyttyä

EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama DEAP-hanke päättyi kesäkuussa 2026, mutta hankkeessa kehitetty työkalu on vapaasti hyödynnettävissä. Se toimii suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi, ja sen ylläpidosta vastaa jatkossa Ekokumppanit Oy. 

TAMKin ja Ekokumppaneiden lisäksi kehitystyössä ovat olleet mukana Tarton yliopisto ja Tarton alueellinen energiatoimisto.

Mies pitämässä esitystä.
Projekti-insinööri Rami Kotilainen esitteli ratkaisua DEAP-hankkeen loppuseminaarissa Tallinnassa 7.5.2026.
Kuva: Antti Roose

Kotilaisen mukaan hankkeessa syntynyt ratkaisu osoittaa, että tekoäly voi kerätä oikeat tiedot tehokkaasti. Kun valmistautuminen hoituu paremmin, sekä asukas että neuvoja voivat käyttää aikansa siihen, mistä on eniten hyötyä. 

– Tekoäly ei korvaa asiantuntijaa, vaan auttaa häntä tekemään työnsä paremmin.

 

 

Kokeile DEAP-hankkeessa kehitettyä tekoälytyökalua energianeuvontaan

Tutustu ladattavaan implementointipakettiin hankkeen verkkosivuilla: https://centralbaltic.eu/project/deap/

Kokeile energianeuvonnan käytössä olevaa versiota: https://energialomake.neuvoo.fi/

 

EU Interreg Central Baltic Programme logo.

Kirjoittaja: Hanna Ylli