Tutkimus

Akuutin leukemian hoitoon löydettiin lupaava hoitoyhdistelmä

A researcher is handling cancer cells in a laminar.
Tutkija käsittelee syöpäsoluja laminaarissa, jonka HEPA-suodatin tekee laminaarin sisällä olevasta ilmasta erityispuhdasta näytteiden suojaamiseksi muun muassa bakteeritartunnoilta.
Syöpätutkimuksessa panostetaan nyt yksilöllisiin lääkehoitoihin, joiden avulla jokaiselle potilaalle löydetään paras mahdollinen lääkitys.

Tampereen yliopistolla on julkaistu uusi tutkimus, jossa onnistuttiin osoittamaan uuden yhdistelmähoidon teho lasten leukemiassa. Tutkimus on osa laajempaa, personoituihin hoitoihin keskittyvää syöpätutkimusta.

Leukemiassa on useita alatyyppejä. Akuutti leukemia diagnosoidaan useimmiten nuorilla lapsilla, joskus myös aikuisilla. Nyt julkaistu tutkimus keskittyy lasten yleisimpään syöpätyyppiin, B-soluperäiseen akuuttiin lymfoblastiseen leukemiaan (B-ALL). Tätä leukemian alatyyppiä sairastavista henkilöistä noin 3-5 prosentilla on muodostunut syöpää edistävä TCF3-PBX1-geenifuusio.

Kemoterapia tehoaa yleensä tähän syöpätyyppiin, mutta syöpä palaa herkästi takaisin. Lisäksi syöpä kehittää usein lääkeresistenssin, mikä heikentää ennustetta.

– Periaatteessa meidän ryhmämme ei tutki niinkään syöpää, vaan tiettyjä arvoja, jotka ovat koholla syöpäpotilaan elimistössä, akatemiatutkija ja Syövän signalointi (Cancer Signaling) -tutkimusryhmän johtaja Daniela Ungureanu kertoo.

Yhdistelmähoito paransi selvästi lääkkeiden tehoa

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kahden eri proteiinin määrät ovat koholla tässä leukemian alatyypissä. Toinen näistä proteiineista toimii reseptorina syöpäsolujen pinnalla ja toinen siihen sitoutuvana ligandina. Proteiinien kohonneet arvot viittaavat siihen, että proteiinit ovat tärkeässä roolissa syöpäsolujen selviytymisessä.

Lääkehoito on yleensä sitä tehokkaampi, mitä enemmän sen kohdetta on syöpäsoluissa. Lääkkeiden haittavaikutus on myös pienempi, mitä vähemmän niiden kohteita on kehon terveissä soluissa.

Kun näiden proteiinien toiminta estettiin, lääkehoito toimi huomattavasti paremmin. Erityisen tehokkaaksi osoittautui yhdistelmähoito, jossa reseptoreiden toiminta estettiin ja syöpäsolut altistettiin eri syöpälääkkeille.

– Osoitimme, että tässä leukemian alatyypissä nämä proteiinit toimivat yhdessä. Reseptorien toiminnan estäminen tehosti joidenkin lääkkeiden vaikutusta, erityisesti venetoclaxin ja navitoclaxin, Ungureanu toteaa.

Yksilölliset hoidot ovat syöpätutkimuksen tulevaisuus

Tehokkaampien lääkehoitojen löytäminen on järjestelmällistä työtä, jossa eri mahdollisuuksia käydään läpi yksitellen. Kun syöpä diagnosoidaan, potilaasta otetaan veri- ja luuydinnäyte. Laboratoriossa näytteistä eristetään syöpäsoluja, joita kasvatetaan viljelykaapeissa eli inkubaattoreissa. Lopuksi kasvatetut syöpäsolut altistetaan useille eri lääkkeille, jotta syöpää sairastavalle ihmiselle löydettäisiin paras mahdollinen lääkitys.

Tampereen yliopiston syöpätutkimuksessa syöpäsolut altistettiin 660 eri lääkkeelle.

– Vaikka kahdella ihmisellä olisi sama syöpä, samat lääkkeet eivät välttämättä toimi. Syöpä mutatoituu nopeasti. Se myös kehittää nopeasti resistenssin lääkehoidolle, Ungureanu sanoo.

Lisähaasteen tutkimukselle tuo se, että syöpäsolut eivät ole täysin samanlaisia ihmisen kehon sisällä ja laboratorio-olosuhteissa.

– Olemme vasta työn alussa. Personoitu hoito on kuitenkin paljon parempi toimintamalli verrattuna siihen, että etsisimme jokaiselle potilaalle sopivan lääkityksen yrityksen ja erehdyksen kautta. Syövän hoidossa on tärkeää löytää oikea lääkitys mahdollisimman nopeasti, Ungureanu toteaa.

Tutkimusryhmän jäsen Robert Perttilä tarkastelee mikroskoopilla syöpäsoluja.
Tutkimusryhmän jäsen Robert Perttilä tarkastelee mikroskoopilla syöpäsoluja.

Tampereen yliopiston tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa. FIMM on kansainvälinen tutkimuslaitos, joka tutkii sairauksien mekanismeja molekyylitasolla.

– Tutkimuksessa käytettyä DSRT-menetelmää (drug sensitivity and resistance testing) on kehitetty FIMM:ssä. Heillä on erittäin laaja kirjasto syövän hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Yhteistyömme FIMM:in kanssa on erittäin tärkeää, Ungureanu toteaa.

Täsmällisempi lääkehoito vähentää sivuvaikutuksia ja parantaa ennustetta

Perinteisillä syöpälääkkeillä on usein monia epämiellyttäviä sivuvaikutuksia. Syöpäsolut lisääntyvät nopeasti, joten syöpälääkkeet on kehitetty tappamaan juuri nopeasti lisääntyviä soluja.

Perinteiset lääkkeet eivät kuitenkaan erota syöpäsoluja terveistä soluista. Siksi syöpälääkkeet aiheuttavat usein esimerkiksi hiustenlähtöä ja iho-ongelmia. Hiussolut ja ihosolut ovat ihmiskehon nopeimmin lisääntyviä solutyyppejä.

– Tutkimuksemme tavoitteena on kehittää parempia yksilöllisiä hoitoja. Jatkossa voimme paremmin tähdätä lääkkeillä syöpäsoluja, jolloin terveet solut eivät kärsi hoidoista, Ungureanu toteaa.

Leukemiat ovat joukko verisyöpiä, joita yhdistää lisääntynyt kypsymättömien lymfosyyttien eli imusolujen määrä veressä, luuytimessä ja imusolmukkeissa. Leukemiat jaetaan akuutteihin ja kroonisiin leukemioihin, joista akuutit ovat hoitamattomina nopeasti tappavia ja pääasiassa lasten syöpiä. Krooniset leukemiat kehittyvät vasta myöhäisellä iällä ja etenevät hitaasti.

Linkki artikkeliin

 

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuvat: Jonne Renvall