Tiedote

Aivoverenkiertohäiriön hoidon kehitystyölle 1,3 miljoonaa

Jari Hyttinen/ Kuva: Virpi Andersin
Lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen Tampereen yliopistosta on mukana tutkimushankkeessa, joka sai merkittävän apurahan uuden kuvantamismenetelmän kehitykseen aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoa varten. Kuva: Virpi Andersin
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,3 miljoonan euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka odotetaan johtavan kansainvälisesti merkittävään edistysaskeleeseen aivoverenkiertohäiriön hoidossa.

Electrical impedance tomography – a novel method for improved diagnostics of stroke -hankkeen tavoitteena on kehittää sähköiseen impedanssitomografiaan (EIT) perustuva uusi aivojen kuvantamismenetelmä.

Uuden menetelmän avulla voidaan monitoroida jatkuvasti aivoverenvuotopotilaan vuodon laajuutta tai aivoinfarktipotilaan hoidon komplikaationa ilmaantuvaa vuotoa ilman toistuvia aivojen tietokonetomografiakuvantamisia.

Itä-Suomen yliopiston johtamaan konsortiohankkeeseen kuuluvat hankkeen koordinaattori, professori Ville Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta, professori Samuli Siltanen Helsingin yliopistosta, professori Jari Hyttinen Tampereen yliopistosta, professori Nuutti Hyvönen Aalto-yliopistosta ja LT, dosentti Nina Forss HUS:n Neurokeskuksesta. Konsortiohanke on valittu myös Kansallisen Neurokeskuksen pilottihankkeeksi.

Impedanssitomografiassa potilaaseen syötetään harmittomia korkeataajuisia sähkövirtoja pään iholle asetettujen elektrodien kautta. Jännitemittausten ja matemaattisen laskennan keinoin saadaan aivoista 3D-kuva, jossa aivoverenvuoto näkyy sähkönjohtavuuden paikallisena muutoksena.

EIT-teknologian avulla on mahdollista kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan monitoroida aivoverenkiertohäiriöpotilaan aivojen tilannetta jatkuvasti ja reaaliaikaisesti teho- ja valvontahoidon olosuhteissa. Uuden kuvantamisteknologian kehittäminen edellyttää useiden matemaattisten ja teknisten ongelmien ratkaisua ja menetelmän soveltamista kliinisessä ympäristössä. Konsortiohankkeessa yhdistyy usean yliopiston ja yliopistosairaalan monipuolinen ja korkealaatuinen osaamisprofiili näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Uusi kuvantamisteknologia olisi kansainvälisesti merkittävä edistysaskel aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa ja seurannassa, ja sillä olisi huomattava merkitys potilaiden ennusteen kannalta.

Suomessa sairastuu vuosittain yli 10 000 ihmistä aivoverenkiertohäiriöön, ja lähes 100 000 on sellaisen sairastanut. Akuuttihoidon kehittymisestä huolimatta merkittävälle osalle aivoverenkiertohäiriöpotilaista jää pysyvä haitta. Tämän sairauden taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa vuodessa. Väestön ikääntymisen myötä aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama inhimillinen ja taloudellinen kuorma uhkaa kasvaa entisestään.