Tutkimus

Aivoterveyden ylläpito vaatii yhteisiä ponnistuksia työyhteisössä

Visualisoitu kuva miehestä, joka pitää kädessään aivoja.
Rakennustyömaalla panemme kypärän päähän, jotta suojaamme päätämme. – Samalla tavalla aivoterveys kaipaa suojaa ja hemmottelua. Annetaan aivoillemme aikaa ja pidetään niitä hyvänä, ja kannustetaan koko työyhteisöä toimimaan samoin, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun johtamisen ja työhyvinvoinnin yliopettaja Kati Päätalo. Oamk on mukana TAMKin johtamassa Kestävä aivoterveys -hankkeessa.

− Meillä on vielä opittavaa aivoista ja mielestä. Kestävä aivoterveys -hankkeessa edistämme ymmärrystä monella tasolla ja jaamme tutkittua tietoa työnantajien tueksi, toteaa hankkeen Oamkin osatoteutuksen projektipäällikkö Kati Päätalo.

– Lähestymme aihetta laajemmin kuin vain kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Hankkeessamme uutta on affektiivinen näkökulma, eli työhön liittyvät tunteet, ja myös eettisen kuormituksen kysymykset.

Lääkäriseura Duodecim on nostanut aivot ja mielen 2020-luvun työelämän pääasiaksi. Aivokuormitus ymmärretään perinteisesti osaksi työn psykososiaalista kuormitusta.

− Haluamme nostaa esiin aivokuormituksen, sillä se on oma kuormitustekijänsä. Se on myös biologiaa: työuupumukseen, työstressiin ja pitkittyneisiin negatiivisiin tunteisiin liittyy fysiologisiakin aivotoiminnan muutoksia. Tutkimusten mukaan toiminnanohjaustoiminnotkin voivat heiketä, Päätalo toteaa.  

Aivoterveyden tyypillinen tilannekuva asiantuntijatyötä tekevillä

Tampereen ammattikorkeakoulu auttaa Tampereen kaupungin opettajia ja rehtoreita kehittämään työhyvinvointia ja aivoterveyttä. Oamkin projektitoteutuksessa työelämäkumppaneina on oululaisia ICT-alan yrityksiä. Haasteet ovat samat molemmissa kohderyhmissä.

– ICT-ammattilaisilla on kognitiivisen ergonomian ja informaatioergonomian haasteita eli kiireen kokemusta, työtehtävien ruuhkautumista ja keskeytyksiä. Työ vaatii usean asian seuraamista yhtä aikaa, suuren informaatiomäärän käsittelyä, keskittymistä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Tietoteknisessä työssä on affektiivisen ergonomiankin haasteita.

– Työssä ei pysty aina vastaamaan asetettuihin odotuksiin. Vaatimustason alentamisen pakko ja tekninen velka voivat aiheuttaa stressiä ja eettistä kuormitusta, Päätalo summaa.

Painoarvoa palautumiselle

Esihenkilön tulee mahdollistaa palautuminen jo työpäivän aikana.

–Työntekijän tulee johtaa itseään ja ottaa aika palautumiselle työpäivän aikana ja sen jälkeen. Sopivat palautumistavat ovat yksilöllisiä, mutta tutkimusnäyttöä on muun muassa siitä, että luonnolla, aivojen tyhjällä tilalla ja mindfullness-harjoitteilla on myönteisiä vaikutuksia mielialaan.

Elintapoja tulisi muuttaa määrätietoisemmin aivoterveyttä edistäviksi. Vahvuudeksi Päätalo nostaa sen, että ICT-ammattilaisille on sosiaalista tukea hyvin saatavilla esimiehiltä ja työkavereilta.

Signaaleja, joita esimiehenä ja työkaverina kannattaa kuulla

Aivohyvinvoinnin edistäminen edellyttää ylimmän johdon sitoutumista. Kognitiivisesta ergonomiasta tulee tehdä työpaikan oletusarvo. Työkyvyntuki on olennaista ennakoivasti ja ongelmien ilmaannuttua.

– Työuupumuksen merkkejä kannattaa esihenkilönä ja työkaverina kuulostella tarkasti. Merkit täyttyvät, jos työkaverilla on uupumusasteista väsymystä, hän on kyynistynyt tai hänen ammatillinen itsetuntonsa on alentunut. Työmuistin heikkeneminen on jo vakava signaali, samoin mielialan muutokset. Esihenkilön tehtävänä on välittää työntekijästä ja ottaa asia puheeksi heti, kun joitain näistä merkeistä huomataan, Päätalo painottaa.

Aivotyön sujuvoittajanakin esimiehellä on tärkeä rooli. Työntekijöiden kanssa yhdessä on hyvä pohtia, miten aivokuormaa voidaan vähentää.

– Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Se koskee mielen haasteita yhtä lailla kuin meluja ja pölyjä.

Mikä saa kukoistamaan työssä, mikä lakastuttaa?

Hankkeessa ovat vahvasti esillä motivaatio ja omat arvot. Omat aivoterveyttäkin edistävät motivaatiotekijät pitää tunnistaa, ja myös kertoa ne muille. Motivaatiotekijät kannattaa valjastaa käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä.

– Työkaluna meillä on Reiss-motivaatioprofiili, jonka avulla tarkastelemme ja tunnistamme motivaatiotekijöitämme. Saamme vastauksia siihen, mikä meitä motivoi, mikä ei, mitä arvostamme ja mikä ei ole meille kovin tärkeää. On olennaista ymmärtää, mikä saa meidät kukoistamaan työssä ja mikä puolestaan lakastumaan, Päätalo painottaa.

Aivoterveydessä on kyse myös itsensä johtamisen ja oman työnsä tuunaamisen taidoista.

– Nämä kytkeytyvät affektiiviseen ja eettiseen ergonomiaan. Motivaatioprofiili voi auttaa tunnistamaan itselle tärkeät, oman työn johtamista helpottavat tekijät. Tiimityössä on tärkeä tuntea toinen toisensa, näin saadaan toimivampi tiimi.

Tiedätkö oman kronotyyppisi?

Jokainen meistä on joko aamu-, päivä- tai iltaihminen. Kronotyypin vaikutusta työkykyyn ja työstä selviytymiseen on tutkittu, ja sen mukaan aamuvirkut jaksavat töissä iltavirkkuja paremmin.

– Tällä on tekemistä aivoterveydenkin näkökulmasta. Näin yhteiskuntamme vaan pyörii, mutta jos erilaisia vuorokausirytmejä huomioitaisiin työelämässä, sillä olisi positiivista vaikutusta aivohyvinvointiin. Etätyössä olemme pystyneet elämään enemmän oman kronotyyppimme mukaisesti, ja krooninen väsyneisyys on ollut vähäisempää pandemian aikana.

Hemmottele ja suojaa aivojasi

Muun muassa Työterveyslaitos on julkaissut arkivinkkejä aivoterveyden edistämiseen.

– Nämä pitää jokaisen ottaa omaan työhön. Itsenäiselle työskentelylle pitää varata oma aika. Huolehdi, että voit keskittyä tärkeiden tehtävien tekemiseen. Karsi keskeytykset, ja tee vain yhtä asiaa kerrallaan. Kunnioita toisen työrauhaa ja aivoterveyttä, vältä turhaa hälyä ja melua. Uuden oppimiselle kannattaa varata oma aikansa, uutta voi oppia pienissä paloissa. Hallitse ja vähennä tietotulvaa. Sopikaa työpaikalla paras viestintäkanava kuhunkin tarkoitukseen, ja varaa aikaa niiden seuraamiseen, Päätalo opastaa.

– Aivoterveyttä voi ja pitää lähestyä myös työn tekemisen ja johtamisen näkökulmasta. Aivoterveys työssä vaatii huomiota ja tekoja kaikilta työyhteisön jäseniltä – kannattaa aloittaa heti.

Päätalo esitteli Kestävä aivoterveys -hankkeen teemoja Oamkin järjestämässä ”Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn muutostilanteiden johtaminen” –webinaarissa 27.4.2021.

Linkki webinaarin Sway-seinään, josta löytyy linkki webinaaritallenteeseen.

Alkuperäinen uutinen on julkaistu Kestävä aivoterveys -hankkeen verkkosivuilla.

 

Lisätiedot:

Kati Päätalo
TtT, johtamisen ja työhyvinvoinnin yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
kati.paatalo [at] oamk.fi

Mirva Kolonen
Kestävä aivoterveys -hankkeen johtaja, lehtori
Tampereen ammattikorkeakoulu
mirva.kolonen [at] tuni.fi

 

Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli

Aiheeseen liittyviä uutisia

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset