Tutkimus

Aerosolifysiikan laboratorio sai Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon

Antti Lönnqvist ja Jorma Keskinen
Aerosolifysiikan laboratorion johtaja, fysiikan professori Jorma Keskinen (oik.) vastaanotti koko laboratoriolle suunnatun palkinnon yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston puheenjohtajalta, dekaani Antti Lönnqvistiltä avajaispäivänä. - Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinto on myönnetty Aerosolifysiikan laboratoriolle.

— Laboratorio tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikutukset kohdistuvat laajasti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään, palkinnon perusteissa todetaan.

— Tutkimusta tehdään pitkäjänteisesti tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja yritysmaailman kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

— Laboratorio tuottaa myös monipuolisesti tietoa yhteiskunnan päätöksenteon tueksi sekä kansalaisten avoimeen käyttöön, ja se on ollut näkyvästi esillä eri medioissa.

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvassa laboratoriossa työskentelee noin 30 henkilöä, joista viisi on eri vaiheessa urapolkua olevia professoreita.

Laboratorio tähtää ilmastonmuutoksen ehkäisyyn

— Olemme iloisia palkinnosta, koska näemme, että toimintatapaamme arvostetaan, sanoo Aerosolifysiikan laboratorion johtaja, fysiikan professori Jorma Keskinen.

Aerosolifysiikan laboratorion tutkimustyön yhteiskunnallinen – ja globaali – merkitys on työn tavoitteessa, joka on, kuinka ilmastonmuutos saataisiin estettyä ja samalla pidettyä ilmanlaatu hyvänä.

Hyvin karkeasti sanottuna hiukkaset viilentävät ilmakehää, ja jos hiukkasten määrä vähenee, ilmakehän lämpenemien pahenee.

— Esimerkiksi laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden alentaminen on ilmanlaadun kannalta hyvä asia, mutta samalla hiukkaspäästöjen väheneminen ja mustahiiliosuuden kasvu voivat olla ongelmallista ilmaston kannalta, Keskinen toteaa.

Aerosolihiukkaset välittävät myös sairauksia. Koronapandemian aikana Aerosolilaboratorio kehitti VTT:n kanssa robotin, joka havainnollistaa hiukkasten leviämistä ihmisen yskiessä. Mallilla on merkitystä esimerkiksi rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa.

Laboratorio on mukana Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksessa ACCC:ssä, joka on Suomen Akatemian lippulaivahanke. Aerosolifysiikan laboratoriossa hankkeesta on vastuussa professori Miikka Dal Maso.

Tutkijat pitävät tiivistä yhteyttä yhteistyökumppaneihin

Aerosolifysiikan laboratorio julkaisee tutkimustuloksiaan mahdollisimman vaikuttavilla kanavilla, kuten muutkin tutkijat. Joskus lounastapaaminenkin voi viedä tutkimustuloksia uusille alueille.

Keskinen kertoo lounastaneensa EU-virkamiehen kanssa, joka oli kiinnostunut nanohiukkaspäästöjä koskevista tutkimustuloksista: ”jos te kerrotte meille, millaisia hiukkasia pitäisi säännellä, me säätelemme”.

Laboratorion erikoispiirteenä ovat tiiviit suhteet yhteistyökumppaneihin. Esimerkiksi fysiikan tenure track -professori Topi Rönkön tutkimuksissa kumppaneina ovat pitkään olleet Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja SYKE.

— Topin BC Footprint -hankkeen säännöllisesti järjestetyissä tunnin mittaisissa seminaareissa on mukana yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Keskustelu on vilkasta, toteaa Keskinen.

— Julkaisuissamme on usein mukana myös yrityksiä. Monet seuraavat hyvin tarkasti tapahtumia, ja niillä on jo kauan ollut strategiset suunnitelmat siitä, millaista liiketoimintaa voidaan kestävästi harjoittaa, Keskinen kertoo.

Yhteistyötä laboratoriossa ja koko yliopiston tasolla

Aerosolifysiikan laboratoriossa on yhteinen tutkimusinfrastruktuuri ja Keskisen mukaan vilkas yhteistyö tutkimusryhmien välillä.

Yhteistyön periaatetta pyritään noudattamaan myös yliopiston tasolla – usean tieteenalan mukanaolo tutkimuksissa lisää töiden vaikuttavuutta.

Laboratorio on mukana tiedekuntarajat ylittävissä yhteistyökuvioissa, kuten University Platform for Circular Economy- ja TAU Research Platform for Climate Neutral Energy and Society - tutkimusalustoilla.

Yliopisto vaikuttaa yhteiskuntaan kaikella tekemisellään

Vuonna 2019 perustetun Yhteiskunnallisen vaikuttamisen palkinnon sai viime vuonna gerontologian professori Marja Jylhä ja edellisenä vuonna Ketterä kaupunki -tutkimusprojekti.

 — Yliopisto haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan kaikella tekemisellään, toteaa yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston puheenjohtaja, dekaani Antti Lönnqvist.

— Aerosolifysiikan laboratorion toiminnassa näkyy se, että tutkijat ja tutkimusryhmät voivat halutessaan olla hyvin monipuolisesti vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa.

— Yliopiston vaikuttavuus hajaantuu moneen puroon eikä kokonaisuus välttämättä näy, Lönnqvist sanoo. – Palkinnolla saadaan nostettua esiin ansiokasta työtä yliopiston eri aloilta.

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan Aerosolifysiikan laboratorio
 

kaksi miestä ja laitteita voimalaitoksessa
Aerosolifysiikan laitoksen mittauksia voimalaitosympäristössä.

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset