3.12. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen
Luin romaanin ensimmäisen kerran lukion äidinkielen tunnilla. 16-vuotiaana kirja ei herättänyt kovin suurta innostusta. Luettiin vuorolukuna oppitunnilla ja kotona. Opettaja ei sentään jakanut rooleja niin kuin aiemmilla vuosiluokilla. Luetusta sitten keskusteltiin tunnilla... olisi pitänyt olla jotain sanottavaa… no eipä ollut.
Tämän komean uudelleenjulkaisun myötä innostuin lukemaan klassikon uudestaan. Kirjaan sisältyy lukemisen opas, jossa on mm. tietoja Aleksis Kivestä, romaanin syntyhistoriaa, sen vastaanotto, tie suomalaiseksi klassikoksi sekä miten ja miksi kirja kannattaa lukea. Myös veljesten luonteenpiirteet on esitelty. Noudatin kirjan neuvoa: Jos romaani tuntuu liian massiiviselta kokonaan haukattavaksi, voi aloittaa lyhyistä katkelmista, esim. veljesten joulusaunomisesta ja pirtin palamisesta (luvusta kuusi). Etenin pienissä paloissa ja yllättäen kirja tempaisi mukaansa.
Romaanin juoni ja kirjan lukujen sisältö on esitelty kirjan alussa. Kiven kieli on värikästä, mutta ei ylivoimaista nykylukijalle, vaikka teksti on kirjassa alkuperäisessä asussaan vuodelta 1870. Kirjassa on myös sanasto, jossa selitetään 700 vanhaa sanaa tai ilmausta. Tässä muutamia esimerkkejä: päiväntieto (=kellonaika), luvunlasku (=matematiikka), komero (=onkalo), kiire (=huippu, päälaki). Kirjassa on myös kertomusten ja laulujen hakemisto ja henkilöhakemisto.
Veljesten elämänvaiheet ja henkiset kilvoittelut on kuvattu lempeällä huumorilla. Juuri kirjaan sisältyvän huumorin takia kirja viehättää. Hauskuus tulee veljesten keskinäisestä sanailusta, lauluista, unista ja tarinoista, joita kertoili yleensä Aapo. Tarinoita on kirjassa paljon, osa Kiven omia, osa kansanperinteestä ammennettuja. Kirjaa lukiessa avartuu myös se, miten ennen elettiin Suomessa ja millaista oli suomen kieli 1800-luvulla.
Toivottavasti tähän kirjaan tarttuu nuorempikin lukija, vaikka Kunnaksen versio: Seitsemän koiraveljestä olisikin tuttu. Sen jälkeen voi sivistää itseänsä toisella SKS:n julkaisemalla klassikolla: Kalevala ja opas sen lukemiseen.
”Elettiinpä ennenkin,
vaik’ ojan takan’ oltiin,
ojapuita poltettiin
ja ojast oltta juotiin.”
Teksti: Kaija Ranta-Puska, tietoasiantuntija.
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
