Hyppää pääsisältöön

18.12.2022 Stefano Mancuso: Kasvien vallankumous – Ovatko kasvit keksineet jo tulevaisuuden?

Julkaistu 18.12.2022
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kirjailija & Teos: Stefano Mancuso: Kasvien vallankumous – Ovatko kasvit keksineet jo tulevaisuuden? ISBN: 9789527190999 Kustantaja: Aula & Co, 2018. Kuva: Aula & Co. / © Massimo Sestini
Ovatko kasvit älykkäitä? Onko niillä muisti? Ovatko ne parempia ongelmanratkaisijoita kuin ihmiset? Kasvineurobiologi Stefano Mancuso paljastaa kasvien hämmästyttävän kyvyn innovoida, muistaa ja oppia. Kasvit havainnoivat ympäristöään jopa eläimiäkin herkemmin aistein. Moniko meistä muistaa arjessaan että ilman kasveja ei olisi happea, ravintoa, öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai mitään muutakaan miljoonia vuosia säilöttyä auringon energiavarastoa yhteiskuntamme käytössä?

Italialainen Stefano Mancuso on palkittu ja arvostettu kasvitieteilijä sekä kasvineurobiologi, joka tutkii erilaisten biologisten ekosysteemien viestintää ja sisäistä kommunikaatiota niin geenien, molekyylien kuin ekologisten yhteisöjen tasolla. Mancuso toimii professorina Firenzen yliopistossa ja etsii ja kehittää mahdollisuuksia soveltaa kasvien älykkyyttä teknologiassa sekä erityisesti ympäristönsuojelussa. Loistavat kasvit valittiin Itävallassa vuoden 2016 parhaaksi tiedekirjaksi. Alkuperäisteos on “Plant Revolution: Le piante hanno gia inventato il nostra futuro“. Macusolta on suomennettu myös aiempi teos "Loistavat kasvit – Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä?" (Verde Brillante: Sensibilita e intelligenza del mondo vegetale, 2013.)

Kirja on kiehtova ja erittäin hyvin kirjoitettu tiedeteos, joka sinällään on sen verran raskasta faktatietoa, että en voi muuta kuin ihailla Mancuson tyyliä saada teksti soljumaan ja asia etenemään niin että lukiessa välillä unohtaa lukevansa tutkijan kirjoittamaa tiedeteosta. Teeman pohdintaa ja kirjan lukemista tukee jos on aiemmin jo lukenut teoksen Loistavat kasvit - mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä? Mutta soipivalla uteliaisuudella uuteen suhtautuminen auttaa pääsemään mahdollisista omista tietopuutteista yli. 

Kasvien vallankumos on jaoteltu mukavasti saman teeman ympärille keskittyviin lukuihin, jotka etenevät pieninä yksittäispohdintoina asiaa valaisten. Kirjaa on helppo lukea pienissä paloissa, sopivina annoksina. Vaikka toisinaan tutkijan into omasta alastaan hieman tuntuu ylistävän aiheen erinomaisuutta ei silti tule tunnetta että kasvien vallankumouksellisuus olisi uusi idea, päinvastoin kasveja ja niiden edistyksellisiä kykyjä sopeutua, regeneroitua, varastoida, kommunikoida ja muokata itseään on tutkittu jo pitkään. Ajattelemisen aihetta kirja antaa kyllä. Miten pientä on vielä ihmisen luonnontuntemus ja miten paljon luonnossa on vielä "uutta" löydettävää?

Tiesitkö että ruis oli alkujaan vehnän rikkakasvi? Vehnää aloitettiin viljelemään Lähi-idän hedelmällisessä puolikuussa. Varhaiset viljelijät hylkäsivät jokaisen vehnäsadon sekaan päätyneen rukiinjyvän valikoivasti, joten kasvi vastasi kehittämällä jyvänsä muistuttamaan vehnän jyviä. Kun ihmisten maatalouden harjoittaminen laajeni myös pohjoiseen, ruis osoittautui parhaiten kasvavaksi ankarimmissa olosuhteissa, ja siitä tuli pian keskeinen viljalajike leipäsadon tuotannossa Keski- ja Itä-Euroopassa. Ruis pohjimmiltaan siis "kesyyntyi" itsestään, ja kesyyntyminen yleensä mielletään osaksi eläinten, kuten kissan ja koiran, evoluutiota eikä niinkään kasvin ominaisuudeksi.  

Mancuso ottaa käyttöön ja uusia termejä ja heittää ilmaan ajatuksia erilaisista lähestymistavoista ihmiskunnan teknologisiin ja organisatorisiin ongelmiin. Bioisnpiraatio = luonnon tarjoama rakenne, jota teknologisten ongelmien ratkaisumalleissa voidaan jäljitellä. Plantoidi = robotti tai synteettinen organismi, joka on suunniteltu näyttämään, toimimaan ja kasvamaan kuin kasvi. Kirja on täynnä innostunutta ja innostavaa tekstiä ja onnistuu sopivassa määrin sekoittamaan nykytutkimukseen aiempaa eri alojen tutkimusta ja pohdintaa siitä mitä kaikkea voisi olla mahdollista ratkaista katsomalla lähemmin omaa ympäristöämme ja ympärillämme olevia kasveja. 80% maapallon eliömassasta koostuu kasveista. 

Kirja on kuvitettu löyhästi aiheeseen liittyvillä faktakuvilla, mutta teos on pääasiallisesti tiukkaa tutkimusta ja tiedettä tekstipätkinä. Ei siis aivan kevyttä iltalukemista, vaikka kiinnostavaa onkin. Itse suosittelisin teosta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet tietämään enemmän kasveista ja niiden ihmeellisestä elämästä ja kyvyistä. Yleissivistyksen kannalta tämän kaltaisia kirjoja pitäisi luetuttaa jo koululaisille - tämä teksti laittaa ajatukset liikkeelle paremmin kuin perinteinen kasvioppi ja ympäristönkirja. Kasveja kannattaa jatkossa katsoa hieman arvostavammin, ne ovat planeettamme elämän perusta. 

Teksti: Marjatta Ojala, tietoasiantuntija. 

Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta