Periodit
(31.8.2015
– 18.10.2015)
(19.10.2015
– 20.12.2015)
(11.1.2016
– 6.3.2016)
(7.3.2016
– 29.5.2016)
Opintojaksojen vastuuopettajat, syksy 2015:
Perusopinnot
HISP1 Johdatus historiantutkimukseen: Ville Vuolanto (Avoin yliopisto Aino Katermaa)
HISP2 Euroopan muotoutuminen: Sini Kangas
HISP3 Uuden ajan alun murroksia: Miia Ijäs
HISP4 Modernisoituva yhteiskunta: Ulla Aatsinki
YKYYHT5 Verkostoitunut maailma: Mervi Kaarninen
Perusopintokokonaisuudesta vastaavat ja kokonaismerkinnän antavat yliopistonlehtorit Miia Ijäs, Mervi Kaarninen ja Marko Tikka. Avoimen yliopiston osalta Aino Katermaa.
Aineopinnot
HISA1 Menetelmäopinnot
A1a Historian tutkimusprosessi ja historiantutkijan etiikka: Ville Vuolanto
A1b Valinnaiset menetelmäopinnot: Ville Vuolanto
HISA2 Historiantutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Sukupuoli ja perhe: Mervi Kaarninen
Talous ja teollisuus: Kari Teräs
Kriisit ja jälleenrakennus: Marko Tikka
Kulttuurien kohtaaminen: Sini Kangas
Uskonto, tiede ja maailmankuva: Miia Ijäs
Terveys ja ympäristö: Pirjo Markkola
Kaupunki: Marjaana Niemi
HISA3 Historian erityisala ja praktikum: Teemasta vastaava opettaja
HISA4: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma: kandidaattiseminaarista vastaava opettaja
Aineopintokokonaisuudesta vastaavat ja kokonaismerkinnän antavat yliopistonlehtorit Miia Ijäs, Mervi Kaarninen ja Marko Tikka. Avoimen yliopiston osalta Aino Katermaa.
Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille sekä ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi hän tekee lähdekriitiikkitehtävän sekä kirjoittaa esseen. (Ohjeet annetaan 1. luentokerralla.)
Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Huom! Mikäli sinut hyväksytään kurssille, muttet osallistu opetukseen, sinun tulee perua ilmoittautumisesi viimeistään ma 7.9 ilmoittamalla asiasta sähköpostitse kurssin vastuuopettajalle. Mikäli et osallistu opetukseen etkä peru kurssipaikkaasi tai keskeytät kurssin, suorituksesi arvioidaan arvosanalla hylätty.
Johdantokurssi antiikin ja keskiajan Euroopan historiaan. Kurssilla perehdytään temaattisesti aikakausia vertaillen keskeisiin historiallisiin ilmiöihin.
Aikataulu:
2.9. Kurssin esittely. Tutkimustraditio ja lähteet. Käsitykset antiikista, keskiajasta ja uudesta ajasta eri aikakausina.
9.9. Sota ja rauha antiikissa ja keskiajalla.
16.9. Väestöhistoriaa.
23.9. Yhteiskunnan kehittyminen.
30.9. Hengellinen kulttuuri.
7.10. Tieteet ja taiteet.
14.10. Luentokuulustelu
Suoritustapa: opiskelija osallistuu kurssin luennoille ja teollisuusperintöseminaariin sekä tekee kurssin aikana harjoitustyön kurssilla annettavasta materiaalista ja oppimispäiväkirjan teollisuusperintöseminaarista.
Kurssilaiset osallistuvat 24.-25.9 järjestettävään Teollisuusperintö 2015 -seminaariin.
Kurssille otetaan 16 opiskelijaa. Etusija on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Huom! Mikäli sinut hyväksytään kurssille, muttet osallistu opetukseen, sinun tulee perua ilmoittautumisesi viimeistään ma 14.9 ilmoittamalla asiasta sähköpostitse kurssin vastuuopettajalle. Mikäli et osallistu opetukseen etkä peru kurssipaikkaasi tai keskeytät kurssin, suorituksesi arvioidaan arvosanalla hylätty.
Ilmoittautuminen alkaa 26.8.
Ilmoittautuminen päättyy 3.9.
Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja kurssin aikana tehtävä seminaaritehtävä sekä 2) valinnaisesti joko essee tai sähköinen tentti (tenttikirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa).
Kurssilla 'Muuttuva katu, muuttuva kaupunki – Tampereen Kauppakatu kaupungin historiassa' tutkitaan kaupunkikuvan ja kaupungin muuttumista pitkällä aikavälillä yhden kadun, Tampereen Kauppakadun kautta.
Voit valita kiinnostaako sinua vanha Tampere, sen rakennukset, kauppiaat, pankkiirit vai kauppakadulla asuneet ja työtä tehneet kaupunkilaiset. Kurssilla on voi myös syventyä valokuvan mahdollisuuksiin historian tutkimuksen lähteenä tai esimerkiksi tutkia katua muuttuvana kaupunkitilan näyttämönä. Kurssin aikana tutustutaan erilaisiin kaupunkihistorian aineistoihin tamperelaisissa arkistoissa.
Kurssi ei sisällä tenttiä tai luentopäiväkirjaa vaan sillä pääsee itse tutkimaan ja kirjoittamaan sekä saa palautetta omista teksteistään.
Sisältö ja suoritustapa:
Kurssi sisältää muutamia luentoja mm. kaupunkihistoriasta, Kauppakadun historiasta ja valokuvien käyttämisestä historiantutkimuksen lähteenä. Arkistovierailujen kautta päästään lähteiden äärelle. Pääpaino on kuitenkin tekemällä ja tutkimalla oppimisessa.
Kurssityö on mahdollista tehdä joko yksin tai parin kanssa. Opiskelijoita ohjataan kuvamateriaalin kuten valokuvien, karttojen ja rakennuspiirustusten käyttöön. Toisen periodin aikana opiskelijat opponoivat toistensa työt ja kommenttien perusteella ne viimeistellään valmiiksi.
Poikkeukset:
Maanantaisin klo 12-14 I-II per. 7.9.2015 - 30.11.2015. Kurssitöiden purkukerrat 16.11-30.11 kolmen tunnin istuntoina (klo 12-15). Kurssille otetaan noin 20 opiskelijaa.
Kurssin suoritus edellyttää sitoutumista ja läsnäoloa. Kurssi sisältää tutustumiskäyntejä, joiden aikataulun sovittaminen tarkasti kahteen tuntiin voi välillä olla hankalaa.
Kurssin korvaavuudesta A1B Valinnaisiin menetelmäopintoihin tai S3 Erikoistumisopintoihin sovitaan tapauskohtaisesti.
Kurssille pääsyn ehtona on keväällä 2015 suoritettu HISA3A Johdatus Koulutus-teemaan 5 op.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Antiikin ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.
Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 16-18. Seuraa hist-opetus -listaa lisätietoja saadaksesi.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.
Uuden ajan alun ryhmä on uuden ajan alun (n. 1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.
Ryhmällä on oma Moodle-alue, jonka jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään. Moodlesta selviää myös kokoontumisten tarkempi aikataulu.
Syksyn ensimmäinen kokoontuminen ma 14.9.2015 klo 10 Pinni B 3077. Keskustellaan ainakin syksyn ohjelmasta. Tervetuloa!
Ensimmäinen kokoontuminen ma 21.9 klo 10.15-, Pinni B3074.
Luennot ja seminaarit (24 tuntia):
- Pe 25.9. klo 17.00-20
- La 26.9. klo 9.00-15
- Pe 9.10. klo 17.00-20
- La 10.10. klo 9.00-15
- La 24.10. klo 9.00-15
Huom! Kurssi peruttu opettajan muuttuneen työtilanteen vuoksi. Siirtynee keväälle 2016.
Kurssilla hahmotetaan omaelämäkerrallisuuden lajihistoriaa tutustumalla eurooppalaisen omaelämäkerran klassikkoteoksiin ja niihin liittyvään laji- ja kulttuurihistorialliseen keskusteluun. Historian valossa omaelämäkerrallinen kirjallisuus osoittautuu paljon monimuotoisemmaksi lajiksi kuin nykykeskustelun perusteella voisi ajatella. Myöhäismoderni autofiktiivinen kirjallisuus tai omakohtainen life writing -kulttuuri eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan muotoutuneet pitkällisessä prosessissa. Omaelämäkerrallinen perintö tarjoutuu kurssilla välineeksi ymmärtää tämänhetkisiä itsejämme ja myöhäismodernia eurooppalaista itsen ilmaisemisen kulttuuria.
Kurssin rakenne seuraa kronologisesti omaelämäkerrallisuuden lajihistoriaa myöhäisantiikista myöhäismoderneihin klassikkoteksteihin.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssin korvaavuudesta A1B Valinnaisiin menetelmäopintoihin voidaan sopia erikseen.
Kurssin tarkoituksena on perehtyä jalkapalloilun reilusti yli 150-vuotiseen historiaan. Opiskelijat tutustuvat lajin varhaisvaiheisiin ja muotoutumiseen nykyisen kaltaiseksi peliksi sekä ammattilaistumiseen. Kurssilla käsitellään myös jalkapalloilun ja amatööriyteen pitäytyneen olympialiikkeen vaikeaa suhdetta, joka johti lopulta jalkapallon omien arvokisojen eli MM-turnauksen aloittamiseen 1930. Toisen maailmansodan jälkeen jalkapalloilu kasvoi vähitellen globaaliksi lajiksi, maanosaliitot syntyivät ja kilpailutoiminta monipuolistui. Merkittävä askel lajin kansainvälistymisessä oli Englannissa 1966 pelattu MM-lopputurnaus, sillä se televisioitiin lähes 100 maahan. Seuraavalla vuosikymmenellä sponsorointi tuli vahvasti mukaan kuvioihin Coca Cola -yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen myötä.
Opiskelijat perehtyvät myös jalkapalloilun nykypäivään asti ulottuviin, mutta jo 1990-luvulla käynnistyneisiin muutoksiin. Pelin sääntöjä muutettiin tuolloin radikaalisti tarkoituksena tehdä pelistä nopeampaa ja maalirikkaampaa. Toisaalta niin sanottujen taivaskanavien tulo vuosikymmen lopulta lähtien moninkertaisti tv-tulot ja edisti huippujalkapalloilun viihteellistymistä. Kolmas iso muutos käynnistyi niin sanotun Bosman-tapauksen seurauksena, kun pelaajavirrat maasta toiseen kasvoivat moninkertaiseksi ja hävittävät vähitellen puhtaasti oman maan pelaajilla pelattavat kansalliset sarjat. Uudella vuosituhannella huippujalkapalloa koskevan keskustelun valokeilaan ovat nousseet esimerkiksi teknologian käyttö, arvokisojen myöntämiseen liittyneet epäselvyydet sekä isojen turnausten jättiläismäiset kustannukset ja niiden kattaminen. Näihinkin asioihin on paneutua kurssin tehtävissä ja keskusteluissa, mutta fokuksessa voivat olla myös paikallisen tai alueellisen jalkapalloilun muutokset.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssin tavoitteena on tarjota välineitä tarkastella kriittisesti "rodun" ja rasismin historioita. Opiskelija oppii hahmottamaan rasismin ja rodullistamisen ilmiön laajuutta moniulotteisesti sekä tunnistamaan rasismin ja rodullistamisen historioiden ilmentymiä nykyajassa. Kurssilla käsitellään "rodun" ja rasismin historiaa sekä kansainvälisiä keskusteluja että suomalaista yhteiskuntaa tarkastellen. Rasismin historiaa lähestytään seuraavien teemojen kautta: rasismin käsitteen määrittely; tieteellisen rotuajattelun historia; rasismin ja nationalismin ja suhde; kolonialismin ja rasismin historia sekä kolonialismin jäljet nyky-yhteiskunnassa; siirtolaisuusvastaisuus ja "uusi rasismi" 1900-luvun lopun ja 2000-luvun Euroopassa ja rasismin vastustamisen historia.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssilla perehdytään yksityisen valokuvauksen muuttuneisiin käytäntöihin ja kuvaustoiminnan muuttuneisiin kulttuurisiin merkitykseen aina valokuvauksen syntyhetkistä nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta valokuvan kulttuurisiin merkityksiin länsimaissa. Kurssin jälkeen opiskelijat omaavat valmiuden käyttää kuva-aineistoja omien tutkimuksiensa lähteinä.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Opiskelijat tutustuvat vaihtoehtoiseen, vastakulttuuriksi miellettyyn näkemykseen maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun.
Kurssilla käsitellään seuraavia teemoja:
* Vallankumous
* Työ
* Utopia
* Urheilukulttuuri
* Uskonto
Näitä teemoja tarkastellaan pääasiassa Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoitusten perusteella, mutta myös muiden, esimerkiksi 1900-luvulla vaikuttaneiden sosialististen ja kommunististen teoreetikkojen ja historiantutkijoiden teosten avulla. Alkuperäisaineistona kurssilla hyödynnetään esimerkiksi utopiasosialistien mielikuvituksellisia visioita, elokuvaa ja kotimaisten sosialistien kirjoituksia. Ajallisesti kurssilla liikutaan kivikaudesta nykypäivään ja jopa tulevaisuuteen. Kannattaa huomioida, että iso osa kurssin lukemistosta on englanniksi. Kaikki vastaaminen tapahtuu kuitenkin suomeksi.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2015 verkkokursseille alkaa 18.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Poikkeukset:
Suoritustapa: Luennot ja niihin liittyvät tehtävät sekä essee, kirjatentti tai lukupiiri.
Kurssilla tarkastellaan haastattelua lähihistorian tutkimuksen työvälineenä, opetellaan haastattelun rakentumista, toteuttamista ja aineiston työstämistä tutkimusta varten. Kurssityönä jokainen tekee itsenäisesti noin tunnin mittaisen haastattelunauhoitteen, litteroi ja kartoittaa aineiston.
Haastattelun suositellaan liittyvän oman opinnäytteen tutkimusaiheeseen, mutta tämä ei ole välttämnätöntä. Suositellaan erityisesti kandivaiheessa oleville opiskelijoille, joiden aiheeseen aikalaishaastattelun tekeminen luontevasti liittyy.
Ensimmäinen istunto 30.10.2015
Kurssin idea on tuoda sukupuoli näkyväksi uudessa historiantutkimuksessa. Sukupuolesta on tullut jo niin läpinäkyvä käsite, että se suorastaan katoaa. Toisaalta yhä tehdään tutkimusta, joissa sukupuolinäkökulma jää täysin sivuun. Kurssin tarkoitus on siis tuoda erityisesti uusille opiskelijoille sukupuolinäkökulma tutuksi ajankohtaisessa historiantutkimuksessa eri teemojen ja tapaustutkimusten kautta. Kurssi palvelee myös muita sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneita opiskelijoita. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Yhtä englanninkielistä luentoa lukuun ottamatta luennot ovat suomenkielisiä.
Suoritustapa: Luentoja 18 h ja essee tai luentopäiväkirja
Opintojaksolla tarkastellaan yhteiskunnan kehitystä terveyden ja sairauden näkökulmasta.
Poikkeukset:
Kurssi luo laajan kaaren poikkileikkauksen monikulttuurisuuteen historiallisena ilmiönä. Opiskelija tutustuu eri oppiaineiden asiantuntijoiden johdolla monipuolisesti erilaisiin aihepiiriin liittyviin globaaleihin ja paikallisiin ilmiöihin antiikista lähihistoriaan.
Aikataulu:
20.10.-8.11. Omatoiminen tutustuminen akatemiatutkija Anna Rastaksen näyttelyyn ”Afrikka Suomessa” rasismin historiallisesta näkökulmasta käsin. Käyntiin liittyvät kirjalliset tehtävät palautetaan viimeistään 17.11. kurssin moodle-alustalle. Näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla, Väinö Linnan aukio 8, ti-su 11-18, vapaa pääsy, ilmainen opastus klo 15.00: 24.10., 25.10., 31.10., 1.11. sekä klo 13-15: 8.11.
20.10. FT Maijastina Kahlos, HY: ”Monikulttuurinen Rooma” (Linna K103)
27.10. Ph.D. Stefan Schröder, HY: “Culture and cultural borders in medieval Europe” (Pinni A1081)
3.11. FT Raisa Toivo, TaY: ”Uskonnollinen pluralismi konfessionalismin ajalla” (Pinni A1081)
10.11.Prof. Marjaana Niemi, TaY: ”Monikulttuurisuus teollisessa ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa” (Päätalo D11)
17.11. Ei luentoa
24.11. FT Ulla Aatsinki, TaY: ”Suomalaiset maahanmuuttajina 1900-luvun Yhdysvalloissa: etninen kulttuuri, integroituminen ja amerikkalainen yhteiskunta” (Linna K103)
1.12. FT Pia Koivunen: ”Maailman nuorisofestivaalit monikulttuurisena kohtauspaikkana kylmän sodan kahtiajakautuneessa maailmassa” (Linna K103)
8.12. Prof. Laura Huttunen, TaY: ”Hajoava Jugoslavia ja Bosnia-Hertsegovinan synty: etnografinen näkökulma” (Väinö Linna -sali)
15.12.FT Sini Kangas, TaY: kurssin teemat kokoava lähiopetuskerta. Luentopäiväkirjojen palautus. (Linna K103)
Luennot (20 tuntia):
- Pe 23.10. klo 17.00-19
- Pe 6.11. klo 17.00-20
- La 7.11. klo 9.00-14
- Pe 20.11. klo 17.00-20
- La 21.11. klo 9.00-14
- Pe 27.11. klo 17.00-19
Kurssi alkaa tiistaina 12. tammikuuta, jolloin kaikki sille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.
Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Pyhimysten suorittamat ihmeteot olivat merkittävä osa keskiajan arkipäivää ja uskonelämää. He paransivat vammoja ja sairauksia, karkottivat demoneita, tyynnyttivät myrskyjä ja vapauttivat vankeja. Kurssilla tutustutaan ihmeteoista säilyneisiin lähteisiin ja harjoitellaan niiden analysointia historiantutkimuksen välineenä. Samalla perehdytään keskiajan arkipäivän, uskonnon ja lääketieteen sosiaalihistoriaan.
Kurssille otetaan 20 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Kurssi perehdyttää kristinuskon ja islamin pitkään yhteiseen historiaan. Kurssilla tarkastellaan kristittyjen ja islaminuskoisten välisiä suhteita sekä uskontokuntien kohtaamista, konfliktitilanteita ja yhteistyötä. Kurssin erityisiä teemoja ovat ristiretket, pyhä sota, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus sekä imperialismi.
Kurssi tukee monikulttuurisuus-erityisalan opintoja.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.
Kurssilla perehdytään britti-imperialismin erityispiirteisiin kuningatar Viktorian hallituskauden loppupuolella sodankäynnin ja sen kulttuuristen representaatioiden näkökulmasta. Maantieteellisenä fokuksena on Saharan eteläpuolinen Afrikka, ja esimerkkitapauksena tutustutaan vuonna 1879 käytyyn zulusotaan. Sen alkuvaiheessa brittijoukot kärsivät useita kotimaassa tyrmistystä herättäneitä tappioita, kunnes vastarinta murskattiin toisella, laajemmalla invaasiolla, mikä tiesi itsenäisen zulujen kuningaskunnan loppua. Kurssin aikana käsiteltäviä teemoja ja aiheita ovat:
* Britti-imperialismi ja kolonialismi
* Taloudellis-sotilaallisen ekspansion ristiriidat
* Isandlwanan, Rorke’s Driftin ja Ulundin taistelut
* Viktoriaaniset käsitykset sotasankaruudesta
* Sotajournalismi ja -propaganda
* Zulusodan representaatiot runoudessa, taidemaalauksissa ja piirroksissa
Kurssilla käytettävää monipuolista alkuperäisaineistoa ovat mm. otteet sotilasraporteista, kirjeistä ja päiväkirjoista (niin upseerien kuin rivisotilaidenkin), aikakauden sanomalehdistä ja kirjallisuudesta, Viktorian-ristillä palkittujen sotilaiden kertomukset, runot (naisrunoilijatkin ovat edustettuina!), öljyvärimaalaukset ja piirrokset. Niiden ja uudemman tieteellisen tutkimuksen kautta opiskelijoille muodostuu käsitys viktoriaanien imperialistisesta eetoksesta (myös sen kritisoimisesta), aikalaisten zulusotureihin liittämistä – osittain yllättävistäkin – piirteistä ja armeijan roolista 1800-luvun loppupuolen brittiyhteiskunnassa. Kurssin aineisto on englanninkielistä mutta vastaaminen tapahtuu suomeksi.
Opetusmuoto: Verkkokurssi. Kurssin suorituksesta 3 op muodostuu verkkokurssiosuudesta, joka vaatii sitoutumista kurssin aikatauluun ja yhdessä suoritettaviin verkkokeskustelutehtäviin sekä itsenäisesti suoritettaviin kirjallisiin opintotehtäviin. Keskustelualueilla kurssilaisilta oletetaan aktiivista osallistumista eli kolmea keskusteluviestiä. Verkkokurssisuoritusta täydennetään 2 op:n laajuisella esseellä, jonka palauttamisen määräajasta sovitaan esseen kirjoittajien kanssa kurssin aikana erikseen.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssilla tarkastellaan liikennettä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Aikarajaus on 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Kurssin aineistona on sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita.
Kurssin yhteisissä verkkokeskusteluissa, lähdeanalyysitehtävässä ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
Liikennekulttuuri on käsite, joka on toistuvasti esillä nykyhetken julkisessa keskustelussa. Mitä käsitteellä liikennekulttuuri tarkoitetaan?
Miten eri liikennevälineet ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa?
Millaisia tunteita ja aistimellista kokemista liikenteeseen on liitetty?
Miten sukupuoli ja liikenne ovat kytkeytyneet toisiinsa?
Opetusmuoto: Verkkokurssi, jonka kesto on 7 kalenteriviikkoa
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Viime vuosina sotahistoria on kokenut muodonmuutoksen. Operaatiokeskeinen, joukkojen liikkeistä ja taistelujen lopputuloksista sekä ylimmän sodanjohdon päätöksistä kiinnostunut "perinteinen" sotahistoria on väistynyt taka-alalle. Esiin nousseen "uuden sotahistorian" (new military history) tutkimuksissa ääneen pääsevät sotilaiden lisäksi myös kotirintama sekä erilaiset vähemmistöt, joiden sotakokemus saattaa poiketa merkittävästi kansallisesta narratiivista. Verkkokurssilla tutustutaan uuden sotahistorian eri näkökulmiin sekä käsitellään aihetta monipuolisesti erilaisten lähdeaineistojen ja monimuotoisten tehtävien kautta.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssilla käsitellään ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta metsästäjäkulttuureista nykypäivään.Kurssi antaa opiskelijalle kuvan ympäristöhistoriasta osana historiatiedettä ja muita yhteiskuntatieteitä.Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys ihmisestä ympäristöään hyödyntävänä toimijana sekä ihmisen luontosuhteessa tapahtuneista muutoksista. Kurssi on kokonaan uudistettu versio varhaisemmasta kurssista "Ihmisen ja ympärisön vuorovaikutuksen historia"
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 9.12.2015 klo 12.00 ja päättyy 13.1. 2016 klo 12.00.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssi koostuu luennoista, lukemistoista, aktiivisesta osallistumisesta luennoille ja lukemistoihin perustuvista tehtävistä viikoittain sekä esseestä.
Ohjelma ti 12-14
Ti 12.1.2016 Marianne Liljeström (TY) Feministisen tutkimuksen aikajanat
Ti 19.1.2016 Sari Irni (TY, TaY) Materiaalisuus feministisessä teoriassa
Ti 26.1.2016 Suvi Keskinen (TY) Sukupuoli, rodullistaminen ja poliittinen aktivismi Pohjoismaissa
Ti 2.2.2016 Tarja Väyrynen (TaY) Kehon muisti ja agonistinen politiikka
Ti 9.2.2016 Suvi Salmenniemi (TY) Sukupuoli ja terapeuttiset teknologiat
Ti 16.2.2016 Hannele Harjunen (JY) Sukupuoli, lihavuus ja uusliberaalit ruumit
Ti 23.2.2016 Pirjo Markkola (TaY): Kielletyn hedelmän viehätys. Ruumiillisuuden moraalihistoriaa Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla
Ti 1.3.2016 Anu Koivunen (HY, SU): Seksi resurssina ja skandaalina: Jörn Donnerin elokuvat ja 1960-luvun muuttuva mediajulkisuus
Kurssin aikana opiskelija perehtyy maskuliinisuuksien tutkimuksen historiaan, käsitteisiin, nykykeskusteluihin sekä empiiriseen tutkimukseen.
Kurssi koostuu luennoista (20 t), osallistumisesta Tampereella järjestettävään valtakunnalliseen miestutkimusseminaariin 20.5. (4 t) ja itsenäisestä työskentelystä (luentokohtainen lukemisto + oppimispäiväkirja).
~ Huom! Kurssin luentoja ei tallenneta. Kurssin suorittaminen edellyttää luennoille osallistumista. ~
LUENTOSARJAN OHJELMA
11.3. Hanna Ojala: Johdatus kurssiin ja luento Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen oppihistoria
18.3. Tuija Koivunen: Miehet työelämässä
Pääsiäisloma (ei luentoa!)
1.4. Jiri Nieminen: Hegemonisesta maskuliinisuudesta inklusiiviseen maskuliinisuuteen. Kriittisen miestutkimuksen uusimmat teoriakeskustelut käytännössä
8.4. Marika Haataja: Miesten seksuaalisuus vallan ja vastarinnan spiraalissa
15.4. Petteri Eerola: Säröjä isyydessä
22.4. Ira Virtanen: Hiljaisuus haavoittuvaisuuden tukena? Supportiivinen viestintä miesten ystävyyssuhteissa
29.4. Ilkka Pietilä: Miehet ja terveys
6.5. Anni Ojajärvi: Otsikko ilmoitetaan myöhemmin
13.5. Hanna Ojala: Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit
20.5.
Klo 10-12 Pirjo Markkola: Mieheyden pitkä ja lyhyt historia
Klo 13-16 Miestutkimuspäivien työryhmät
Huom! Kurssin luentoja ei tallenneta. Kurssin suorittaminen edellyttää luennoille osallistumista.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The Cold War between the socialist and capitalist blocs had an impact on practically every field of human activity. After all, the conflict was not only a military or a diplomatic confrontation but at least as much a battle for “hearts and minds” and for economic superiority. On a global scale, both sides of the Cold War tried to promote the expansion of their economic systems, but they also used economic methods to support and recruit allies and to coerce opponents. In practice, in the world of nuclear-armed great powers, foreign trade and financial policies were often as much instruments of foreign policy as methods of promoting a country’s economic interests. As Alan Milward, a well-known British historian, has written: “It is not surprising that economic warfare played so prominent a role in the Cold War. Its most persistently appealing attribute has always been that it is a way of striking at an enemy against whom it is inherently too risky to embark on a prolonged period of armed combat or too dangerous to risk the escalation of an existing state of combat.”
Finland was a neutral country located in the “grey area” of Europe. Although the Finns had no desire to be involved in the Cold War, the country became, in practice, one of the frontlines in this confrontation. Despite two wars against the Soviets (1939–1940 and 1941–1944), and the threat of communist takeover, Finland had surprisingly survived as an independent democratic country with a market economy. However, many Western governments and observes feared that the Soviets would not accept this situation in the long run and that since military methods had not been successful, more indirect methods would be used. Finnish-Soviet trade links, which the Soviets were anxious to expand, seemed to be one of the most obvious methods.
If the economic methods seemed a useful way to promote Soviet aims, they were also extremely useful to the United States and its allies in promoting Western aims. One of the key concerns of US foreign economic policy in Finland and in the Cold War world generally, was to uphold a free and prospering market economy as an obstacle to the expansion of communism. The US government should therefore support the reconstruction and development of the Finnish economy, which would curb the possibilities for growing support to communism in Finland and the need to expand Finnish-Soviet trade.
In the course we will consider what impact the Cold War had on the Finnish foreign trade and on the economic development of the country. How did the superpowers and their allies try to use economic tools to promote political goals? What impact did these actions have on Finland? How did the Finnish government and the Finnish companies try to defend their interests in the Cold War world?
Course Outline:
1) Economy & Cold War: an overview
2) Finland in the Cold War world
3) Finnish-Soviet trade
4) Western foreign economic policy towards Finland
5) Finland, Cold War and the European integration
6) The end of the Cold War
Mode of teaching: Method of study: Each week students will be asked to read a short introductory text written by a teacher as well as two scholarly articles or book chapters. They will then be given five or six questions, of which they can freely choose two. The answers (15–25 lines) will be written on a discussion forum of that particular week. In order to foster an extensive discussion on various opinions and views expressed by the authors of texts or by the students and teachers, the students are also asked to comment each other’s views.
Timetable for the course: 18.3.–6.5.2016
Enrolment starts on December 9. at 12.00 and ends January 13. 2016.
Enrolment starts on December 9. at 12.00 and ends January 13. 2016.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
Suoritustapa: Opiskelija osallistuu kurssin luennoille, kirjoittaa esseen kurssin aihepiiristä ja laatii oppimispäiväkirjan.
Ilmoittautuminen alkaa 23.2. ja päättyy 7.3.
Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.