Periodit
(27.8.2018
– 21.10.2018)
(22.10.2018
– 14.12.2018)
(7.1.2019
– 3.3.2019)
(4.3.2019
– 26.5.2019)
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien vastuuopettajat ja tenttien vastaanottajat lukuvuonna 2018-2019
Perusopinnot
opintokokonaisuusmerkintä: ykt.opiskelu.tau@tuni.fi
SOS1 Johdatus sosiaalitieteisiin: Marko Salonen
YKYY2: Yhteiskunnan mittaaminen: Katri-Maria Järvinen
SOS3 Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen: Jaana Kuusipalo (klk 2019)
SOS4 Sosiaalitieteiden alat I:
SOS4.1 Sosiaalipolitiikka: Ritva Nätkin (Tampere), Katja Repo (Pori)
SOS4.2 Sosiaalipsykologia: Marko Salonen (verkkokurssi slk 2018), NN (klk 2019 kurssi), NN kirjatentti
SOS4.3 Sosiologia: Turo-Kimmo Lehtonen (slk 2018 kurssi), Aino Alatalo (verkkokurssi, klk 2019), Milla Annala (kirjatentti)
SOS4.4 Sukupuolentutkimus: Hanna-Mari Ikonen (slk 2018 kurssi), Hanna-Mari Ikonen (kirjatentti)
SOS4.5 Sosiaaliantropologia: Susanne Dahlgren
SOS4.6 Nuorisotyö ja nuorisotutkimus: Malin Fransberg
Aineopinnot
Opintokokonaisuusmerkinnät, aloittain (ks. myös ohje kokonaismerkintöjen hakemisesta) Ritva Nätkin/sosiaalipolitiikka, Atte Oksanen/sosiaalipsykologia, Juha Suoranta/sosiologia, Marja Vehviläinen/sukupuolentutkimus, Susanne Dahlgren/sosiaaliantropologia, Juha Nieminen/nuorisotyö ja nuorisotutkimus
SOS5a Sosiaalitieteiden teoria I, kirjatentti: Semi Purhonen
SOS5b Sosiaalitieteiden teoria I, luennot: Olli Pyyhtinen
SOS6 Sosiaalitieteiden alat II:
SOS6.1 Sosiaalipolitiikka
SOS6.1.1 Sosiaalipolitiikan ideat ja käytännöt: Markku Sippola
SOS6.1.2 Hyvinvoinnin politiikat: Satu Ojala
SOS6.1.3 Sosiaalipolitiikan valinnainen teemaopintojakso: valitun teemaopintojakson vastuuopettaja
SOS6.2 Sosiaalipsykologia
SOS6.2.1 Sosiaalipsykologinen ajattelu I: Sanna Raudaskoski
SOS6.2.2 Minuus, identiteetti ja sosiaalinen konteksti: Atte Oksanen
SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri: Eero Suoninen
SOS6.2.4 Ryhmät ja ryhmien väliset suhteet: Eerika Finell
SOS6.3 Sosiologia
SOS6.3.1 Sosiologinen ajattelu I: Juha Suoranta (kurssi slk 2018), Milla Annala (kirjatentit ja esseet)
SOS6.3.2 Valta, toiminta ja rakenteet: Semi Purhonen
SOS6.3.3 Sosiologian valinnainen teemaopintojakso: valitun teemaopintojakson vastuuopettaja
SOS6.4 Sukupuolentutkimus
SOS6.4.1 Feministinen teoria ja metodologia: Marja Vehviläinen
SOS6.4.2 Sukupuoli, ruumiillisuus ja seksuaalisuus: Marja Vehviläinen
SOS6.4.3 Feministiset politiikat ja asiantuntijuus: Marja Vehviläinen
SOS6.4.4 Feministinen tietäminen: Hanna-Mari Ikonen
SOS6.5 Sosiaaliantropologia
SOS6.5.1 Antropologian osa-alueet: Susanne Dahlgren
SOS6.5.2 Transnationaali antropologia: Susanne Dahlgren
SOS6.5.3 Sosiaaliantropologian valinnainen teemaopintojakso: valitun teemaopintojakson vastuuopettaja
SOS6.6 Nuorisotyö ja nuorisotutkimus
SOS6.6.1 Nuorisotyön toimintaympäristöt, työmuodot ja menetelmät: Juha Nieminen
SOS6.6.2 Nuorisokasvatuksen ja nuorisotyön teoreettisia suuntauksia: Juha Nieminen
SOS6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Päivi Honkatukia
SOS6.6.4 Nuorten ryhmät ja ryhmän ohjaus: Päivi Honkatukia
SOS7 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät
SOS7.1 Sosiaalitieteiden kvalitatiiviset menetelmät: Eeva Luhtakallio
SOS7.2 Sosiaalitieteiden kvantitatiiviset menetelmät: Katri-Maria Järvinen
SOS8 Sosiaalitieteiden teoria II: kandidaattiseminaarin vetäjä
SOS9 Kandidaatintutkielma ja seminaari: seminaarin vetäjä
- Orientoivat opinnot 1:
Maanantaina 27.8. klo 9-12 Päätalon juhlasalissa.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteinen orientoiva tilaisuus. Tutkintoni ja opiskelun käytännönasiat.
- Orientoivat opinnot 2:
Torstaina 30.8. klo 12-15 Päätalon ls. D10A+B.
- Orientoivat opinnot 3: Hyvinvointiorientoivat
Keskiviikkona 26.9. klo 14.15-15.15 (LUO, SOC) Päätalon juhlasali
- Orientoivat opinnot 4: Valinnaisten opintojen info:
Torstaina 11.10. klo 12-14 (päätalon juhlasali) ja perjantaina 12.10. klo 9-11 (päätalo, ls. D10a+b).
Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.
Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.
Huomaa! Tutkinto-ohjelmilla on myös omia koulutus- ja infotilaisuuksia, jotka kuuluvat orientoiviin opintoihin.
- Historian tutkinto-ohjelma: kaikki Orientoivat opinnot ja hops -opintojaksoon liittyvät suoritukset on koottu tänne: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40417
- Filosofian tutkinto-ohjelma: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40575
Tutkinto-ohjelman opettajat esittäytyvät uusille opiskelijoille. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille uusille yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoille.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
Tilaisuudessa perehdytään yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintoihin, ja se on suunnattu ensisijaisesti kandidaatin tutkintoa aloittaville uusille opiskelijoille.
Ohjelma
9.15-9.45 Asiantuntijuus ja yliopisto-opinnot /Markku Sippola
9.45-10.15 Opiskelun eettiset näkökohdat /Virve Peteri
10.15-10.30 tauko
10.30-11 Sosiaalitieteiden opintojen suorittaminen
Opintojen ohjaus ja HOPS/ Johanna Elo
11-11.30 kysymyksiä ja vastauksia
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
Tilaisuudessa käsitellään yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelijoille ajankohtaisia asioita, kuten opintosuuntavalintoja ja aineopintojen sisältöjä.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Starttiluennolle osallistuminen on pakollista. Starttiluento (vk 35) ja sitä seuraava luento (vk 36) on kahdennettu, eli siitä järjesteään kaksi samansisältöistä toteutusta.
ti 4.9. Aloitus: Sosiaalitieteellisen ajattelun kartta – Marko Salonen, kl 16-18, päätalo luentosali A1
ti 11.9. Kohti holistista yhteiskuntatiedettä – Risto Heiskala, kl 16-18, päätalo luentosali A1
ke 12.9. Ylirajaiset sosiaaliset suhteet – Laura Huttunen, kl 16-18, päätalo luentosali A1
ti 25.9. Sosiaalinen ihminen ja vuorovaikutus – Marko Salonen, kl 16-18, Linnan Väinö Linna-sali
ke 26.9. Identiteetti ja toiminta – Marko Salonen, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ti 9.10. Yhteiskunnalliset jaot – Harri Melin, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ke 10.10. Etnisyys ja rotu – Laura Huttunen, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ti 23.10. Yksityisen ja julkisen muuttuvat suhteet – Katja Repo, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ke 24.10.Sukupuoli ja työ, Hanna-Mari Ikonen, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ti 6.11. Raha, hyvinvointi ja riskiteknologiat – Turo-Kimmo Lehtonen, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ke 7.11. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Liisa Häikiö, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ti 20.11. Nuoruus ja nuoret yhteiskunnallisena kysymyksenä – Päivi Honkatukia, kl 16-18, Väinö Linna-sali
ke 21.11. Sukupuoli, politiikka ja mediajulkisuus – Anu Koivunen, kl 16-18, Väinö Linna-sali
Kurssi on luentokurssi, joka rakentuu joka toinen viikko pidettäville kahden luennon ryppäille. Luentoja syvennetään niihin liittyvillä lukuartikkeleilla. Kurssilla työskennellään kurssinaikaisissa pienryhmissä Moodle-ympäristössä, jossa luennoista ja artikkeleista käydään keskustelua ja niistä tehdään oppimispäiväkirjamerkintöjä. Kurssi on mahdollista suorittaa lähiopiskeluna, verkko-opiskeluna sekä näiden yhdistelminä.
Kurssille valitaan vain yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman omia opiskelijoita.
Kurssi on tarkoitettu yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman 1. vuoden opiskelijoille. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssia suositellaan myös niille, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet perusopinnot esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Kurssilla opitaan lähteiden käyttöä, tiedonhakua, oman tieteellisen tekstin kirjoittamista, toimimista yliopistossa sekä tutustuttu toisiin opiskelijoihin. Kurssista saa 5 opintopistettä, mutta kun opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana kaikki kurssiin sisäänkirjoitetut vaatimukset – sähköinen tentti 5 op, lukupiiri 5 op ja HOPS 2 op - hän saa kaikkiaan 17 opintopistettä koko vuoden toiminnasta.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
Webcourse “Introduction to Gender Studies” gives basic introductory knowledge about gender studies. The course begins with introduction to concept of gender and gender studies and continues with seven themes: feminist knowledge, men and masculinities, equality policy, family, intersectionality, gendered practices of working life, and body and sexuality. The course is for exchange students and everyone interested in gender studies. Previous studies in gender studies are not required.
The course will be 8.10.-30.11.2018. Each week the students will read text and/or other material available in the internet and discuss them in small groups in the Moodle learning environment.
Application to the course (max. 30 students)10.9.-28.9.2018 by e-form.For further information and enrolment, please see:
The course is organized by HILMA Network for Gender Studies.
If you are selected to the course, please contact the course contact person in Tampere University (Hanna-Mari Ikonen, hanna-mari.ikonen@uta.fi) for agreeing on the registration of the course.
Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen vaikuttaminen, vuorovaikutus, minuus, ryhmät sekä yhteisöllisyys.
Tällä verkkokurssilla sosiaalipsykologiaa hahmotetaan kahden viikon sykleissä etenevien teemojen, tehtävien ja keskusteluiden avulla. Kurssin lähdemateriaalina käytetään videoluentoja, verkkoon toimitettua kirjallista opetusmateriaalia sekä kirjallisuutta, josta keskeisin on saatavissa e-kirjana. Kurssin aloitustapaamiseen osallistumista suositellaan, mutta kurssin suorittamiseksi siihen osallistuminen ei ole välttämätöntä.
Tutkinto-opiskelijat voivat pyytää kurssialueelle kirjautumiseen tarvittavan kurssiavaimen opettajalta sähköpostitse.
Opintojakson SOS4.5 suoritukseen kuuluu lisäksi kirjatentti (3 op). HUOM! Verkkokurssin suoritusaikaa on jatkettu 31.3.2019 asti!!
Kurssi on verkkokurssi ja sen voi halutessaan suorittaa kokonaisuudessaan etäopintoina. Kurssi koostuu aloitusluennoista (kaksi luentokertaa lähiopetuksena) sekä video- ja verkkomateriaalista ja oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta tehdään temaattisia tehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan.
Ohjelma
Ti 11.9. Johdatus kurssille ja laadulliseen tutkimukseen (Eeva Luhtakallio)
Ti 18.9. Haastattelututkimus 1 (Hanna-Mari Ikonen)
Pe 21.9. Harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 25.9. Haastattelututkimus 2 (Hanna-Mari Ikonen)
Ti 2.10. Sisällönanalyysi (Anna-Liisa Aho)
Pe 5.10. Harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 9.10. Etnografia 1 (Susanne Dahlgren)
Pe 12.10. harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 16.10. Etnografia 2 (Susanne Dahlgren)
Pe 19.10. harjoitukset 10-14 (Ville Laakkonen)
Ti 23.10. Visuaalinen sosiologia (Eeva Luhtakallio)
Pe 26.10. harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 30.10. Kertomuksen analyysi (Matti Hyvärinen)
Pe 2.11. harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 6.11. Vuorovaikutuksen sosiologia 1 (Hanna Rautajoki)
Pe 9.11. Harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 13.11. Vuorovaikutuksen sosiologia 2 (Hanna Rautajoki)
Ti 20.11. Diskurssianalyysi (Eero Suoninen)
Pe 23.11. harjoitukset 10-12, 12-14
Ti 27.11. Yhteenvetoluento ja palaute (Eeva Luhtakallio ja apuopettajat)
Kursille otetaan yhteiskuntatutkimuksen (ml. työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma) ja sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoita.
Opintojakso suoritetaan kokonaan verkko-opintoina. Kurssi etenee viikoittaisissa sykleissä: joka viikon perjantaina verkkoon avautuu opiskelumateriaalit, jotka tulee opiskella ja suorittaa viikon aikana.
Kurssi sisältää luentovideoita, harjoitusvideoita sekä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Kurssi suoritetaan yksin tai parin kanssa tehtävällä harjoitustyöllä.
Kurssilla harjoitukset toteutetaan SPSS tilasto-ohjelman avulla. Jokainen tarvitsee siten omalle koneelleen SPSS -tilasto-ohjelman asennettuna, mikäli ei työskentele yliopiston/oppilaitoksen mikroluokissa. SPSS-ohjelman voi hankkia opiskelijahintaan yliopistopalveluiden kautta osoitteesta: http://www.uta.fi/it-helpdesk/ohjelmistot
Lisenssejä saa eri mittaisia: kurssin aikataulun perusteella vähimmäissuositus on kolmen kuukauden lisenssi (syyskuu-marraskuu 2018). Myös pidempiä lisenssejä on saatavilla.
SPSS:n käyttö alkaa heti kurssin alussa. Aloita ohjelman hankkiminen ja asennus siis jo ennen kurssin alkua.
Kurssi on tarkoitettu vain avoimen yliopiston opiskelijoille, Porin tutkinto-opiskelijoille sekä niille maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille, joilta edellytetään tämä kurssi täydentävinä opintoina. Tampereella opiskelevat kandivaiheen tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin III periodin kontaktiopetuskurssilla.
Ilmoittautuminen kurssille 23.8. - 6.9.2018 välisenä aikana oheisella ilmoittautumislomakkeella.
Yksi ryhmistä on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet kandiseminaariin jo aiemmin, mutta työ on jäänyt kesken. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, jos aiot osallistua tähän ryhmään.
Kurssin koordinaattoreina toimivat Ritva Nätkin ja Pasi Pyöriä. Syyslukukauden ryhmistä vastaavat Juha Suoranta ja Satu Ojala.
Ryhmät kokoontuvat torstaisin pääsääntöisesti klo 10-16 välillä. Kokoontumiset kestävät yleensä joko kaksi tai neljä tuntia.
Kurssin yhteydessä suoritetaan opintojakso SOS8 Sosiaalitieteiden teoria II, 5 op.
Yksi ryhmistä liittyy kiinteästi Päivi Honkatukian johtamaan All Youth -hankkeseen. Se on avoin kaikille teemasta kiinnostuneille opiskelijoille. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, jos aiot osallistua tähän ryhmään.
Kurssin koordinaattoreina toimivat Ritva Nätkin ja Pasi Pyöriä. Koko lukuvuoden 2018-2019 kestävistä ryhmistä vastaavat Nätkin ja Pyöriä sekä Päivi Honkatukia, Markus Kaakinen ja Sanna Raudaskoski.
Ryhmät kokoontuvat torstaisin pääsääntöisesti klo 10-16 välillä paitsi Raudaskosken ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 12-15 välillä. Kokoontumiset kestävät yleensä joko kaksi tai neljä tuntia.
Raudaskosken ryhmä on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat aiemmin jo osallistuneet kandiseminaariin, mutta työ on jäänyt kesken. Raudaskosken ryhmästä voi valmistua joustavasti joko syys- tai kevätlukukaudella.
Lukuvuoden 2018-2019 ryhmistä yksi liittyy kiinteästi tutkimushankkeeseen. Syksyllä aloittaa professori Päivi Honkatukian vetämä, ALL-YOUTH -tutkimushankkeeseen kytkeytyvä kandidaatintutkielmaryhmä. Ryhmässä tutkitaan 16-24-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja osallisuuden motivaatiota, kyvykkyyksiä ja uusia muotoja sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä. Opiskelijat tekevät kandityönsä tutkijoiden ohjauksessa hyödyntäen hankkeessa kerättyjä tai kerättäväiä aineistoja (world cafe -keskustelut, osallistuva havainnointi, dokumentit, erilaiset kyselyt). Tutkijat ja opiskelijat tekevät tutkielmaryhmässä kiinteää vertaistutkijuuteen nojaavaa yhteistyötä niin aineistojen hankinnassa, analyysissa kuin julkaisutoiminnassakin. Ryhmään otetaan max 12 opiskelijaa.
Kurssin yhteydessä suoritetaan o
Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistamisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla luetaan kirjallisuutta sekä työskennellään pienryhmissä tai työstetään itsenäistä esseetä rajatusta sote-materiaalista.
Kurssin luentojen ja vierailuiden aikataulu
ti 4.9. Kurssin esittely, johdantoluento sote-uudistuksesta, Anneli Anttonen + Antti Halmetoja
ti 11.9. Hyvinvointivaltion murentuminen, Anneli Anttonen
ti 18.9. Hoiva ja sote-uudistus, Minna Zechner
to 20.9. Social policy reforms in Sweden and the Nordic model, Joakim Palme
ti 25.9. Monituottajamalli sosiaalipalveluissa, Anneli Anttonen
ti 2.10. Vierailu: Kölvi. Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö ry, www.kolvi.fi, Piia Pakarinen
ti 9.10. Vierailu: Pirkanmaan liitto, omaishoidon kärkihanke, Anu Kallio
ti 16.10. Sote ja valinnanvapaus, Olli Karsio ja Anneli Anttonen
Sosiaalipolitiikan päivät järjestetään Tampereen yliopistossa 25.10-26.10.2018. Kurssin opiskelijoita kannustetaan osallistumaan päivien pääluennoille. Pääluennoitsijoita ovat professori Sue Yeandle Sheffieldin yliopistosta, professori Jane Gingrich Oxfordin yliopistosta ja dosentti Helena Hirvonen. Pääluentojen lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan sosiaalipolitiikan päivien SOTE-aiheiseen pikkuplenariin.
Kaikki pääsevät mukaan.
HUOM! Mikäli haluaisit suorittaa kurssin itsenäisesti niin ota yhteyttä Antti Halmetojaan: antti.halmetoja (ät) kapsi.fi
Kurssi koostuu kolmesta moduulista, joiden lähtökohtaideana on kolme K:ta eli Kokeellinen, Kokeileva ja Kokemuksellinen. Jokainen moduuli koostuu kahdesta luentokerrasta (2x2h) sekä tehtäväseminaarista, jossa opiskelijoiden harjoitustehtäviä käsitellään (2h).
Jokaista luentokertaa edeltää myös etukäteislukemistot (= 6 kertana).
Kurssiin liitetään myös perjantaina 9.11. oleva sosiaalipsykologian minikonferenssi Tampereella, josta opiskelijat kirjoittavat muutaman liuskan mittaisen oppimispäiväkirjan.
Jokaiseen moduuliin liitetään opiskelijoille harjoitustehtävä (= 3 kpl). Kurssitehtäviä puretaan 2h seminaareissa, joita varten opiskelijat jaetaan kolmeen eri työryhmään.
Vastaava opettaja: Julia Katila
Lisäksi kurssilla vaihtuvia opettajia, sekä ohjaajat Sakari Ilomäki ja Salla Jarske
KURSSI KOKOONTUU MAANANTAISIN KLO 16-18, ALKAEN 17.9.
Kurssi on tarkoitettu opinnoissaan aineopintovaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssille osallistuvilla tulee olla suoritettuna opintojakso SOS4.2 Sosiaalipsykologia.
ENNAKKOTEHTÄVÄ
Kurssille valitun (tieto tullee 5.9. mennessä) tulee kirjoittaa Sosiaalipsykologian sukupolvet –kirjan 2. osiota hyödyntäen (sivut 57-209) 400 - 600 sanan mittainen miniessee [aihe kerrotaan valituille heti valinnan jälkeen ja myös lukualueen hankinnassa autetaan]. Tehtävä palautetaan 16.9. klo 23:55 mennessä Moodleen ja on ennakkoehtona kurssille pääsyyn.
Poikkeukset:
Kurssin on lukemistoihin perustuva seminaari. Lisäksi kirjoitetaan 5-8 sivun lopputyö. Seminaari kokoontuu ensimmäisen kerran to 6.9 klo 10-12, ja sen jälkeen 2 viikon välein.
Kurssi täydentää ja syventää Feministinen teoria ja metodologia -kurssia.
Kurssin aikautaulu ja teemat:
-6.9. Linna 5026-5027: Aloitus, johdatus feministiseen tietämiseen
-20.9. Linna 5026-5027: Fem. tietämisen historialliset juuret ja kehitys
-4.10. Linna 6017: Sovellutukset eri metodein
-18.10. Linna 6017: Luokka
-1.11. Linna 6017: Uusmateriaalisuus
-15.11. Linna 5014: Affektiivisuus
Kurssi on suunnattu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).
Kurssilla perehdytään antropologiseen tapaan tarkastella uskontoa elämänalueena, joka yhtäältä jäsentää ihmisten arkea ja maailmankuvaa, toisaalta kytkeytyy valtaan, politiikkaan ja globaaleihin kamppailuihin. Keskeinen tavoite on ymmärtää, miten uskontoa kulttuurisena ilmiönä voidaan lähestyä etnografisen tutkimusotteen avulla.
Kurssilla perehdytään erityisesti kahteen suureen maailmanuskontoon, kristinuskoon ja islamiin. Kurssi rakentuu luennoista, luettavista teksteistä ja erikseen sovittavista tehtävistä.
Kurssi soveltuu sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille. Etusijalla kurssivalinnassa ovat opiskelijat, joilla on sosiaaliantropologian opintoja 5-10 op.
Kurssi soveltuu sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille. Etusijalla kurssivalinnassa ovat opiskelijat, joilla on sosiaaliantropologian opintoja 5-10 op.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.
Kurssin lähitapaamiset:
14.9. klo 10-14, Linna 4013
28.9. klo 10-14, Linna 4013
26.10. klo 10-14, Linna K110
23.11. klo 10-14, Linna 4013
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Ohjelma (alustava):
4.9 Johdatus feministiseen teoriaan ja metodologiaan – Marja Vehviläinen
11.9 Queer ja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus -- Tuula Juvonen
18.9 Materialistiset feminismit ja feministinen teknotiede - Venla Oikkonen
25.9 Affektien tutkimus – Anu Koivunen
2.10 Feministiset politiikan teoriat – Johanna Kantola
9.10 Women and Leadership in Higher Education – Louise Morley
16.10 Intersektionaalisuus – Anna Rastas
Pohjatiedoksi edellytetään sukupuolentutkimuksen peruskurssi SOS4.4 tai vastaavat tiedot. Kurssisuoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen luennolle, kuhunkin luentoon liittyvien lukemistojen lukeminen ennen luentoa (luennot 2-7), sekä viikottaisia lukemistotehtäviä ja kirjallinen lopputyö.
Kurssin teemoja voi edelleen syventää periodeissa 1-2 pidettävällä seminaari muotoisella kurssilla Feministisen tietämisen (opettajana Hanna-Mari Ikonen).
Kaikki mukaan :)
Aloituspalaveri ja työmuodoista sopiminen 29.8., Essee- ja vapaaehtoistyösuunnitelmakokous 7.11. klo 8.30-10. Tässä vaiheessa jokaisella tulee olla ehdotus oman kurssisuorituksen koostumisesta ml. esseekirjallisuus (jota voi suunnata oman rajatun esseeaiheen mukaan) sekä kuvaus mitä vapaaehtoistyötä tekee, missä ja milloin.
Vapaaehtoistyötä voit tehdä itsenäisesti lukuvuoden kuluessa, kun olet ensin ilmoittautunut kurssille.
Esseet ja vapaaehtoistyökokemukset esitetään yhteisissä seminaareissa, joita järjestetään kahtena tai kolmena päivänä III ja IV periodeilla, päivät sovitaan 7.11. Mukaan kurssille pääsee vielä syyskuun ajan, ota yhteyttä Satu Ojalaan.
Huom.! Toinen tapa suorittaa opintopisteitä vapaaehtoistyöllä: SOCYVAPEH Vapaaehtoistyö 1–3 op, ota yhteys Johanna Eloon.
Suosittelemme osallistumista Iloa vapaaehtoistoiminnasta -tilaisuuteen Tammelakeskuksessa 30.8. klo 15 - 18. Tilaisuudessa voi tutustua vapaaehtoistoimintaa tarjoaviin järjestöihin. Lisätietoja Tampereen voimavaraverkosto: http://tarve.fi/ajankohtaista/21-iloa-vapaaehtoistoiminnasta-2018
Hilma-verkosto on järjestänyt suosittua tasa-arvokurssia jo vuodesta 2008. Työelämäopintojen ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan, ja valtakunnallinen maisterivaiheessa olevien opiskelijoiden tapaaminen toimii eräänä vastauksena juuri tähän. Kurssin lähitapaamisessa tutustutaan myös tasa-arvoviranomaisiin ja sukupuolentutkimuksen alumneihin. Kurssin tehtäviin kuuluu niin urahaastatteluja kuin projektitöitäkin, joissa perehdytään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, portfolioihin tai projektisuunnitelmiin.
Kurssi yhdistää sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvän käytännön työn ja tutkimuksen näkökulmia. Pohditaan myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädöntöä. Kurssilla selviää muun muassa se, mitä tasa-arvopolitiikka, tasa-arvolaki, hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pitävät sisällään sekä mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, suvaus ja tasa-arvosuunnitelma käytännössä tarkoittavat. Kurssilla parannetaan oman osaamisen ja työelämävahvuuksien tunnistamista ja pohditaan, miten sukupuolten välisen tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistäminen voi tulla työksi.
Kurssille mahtuu 24 osallistujaa. Haku kurssille 20.8.-7.9.2018 välisenä aikana e-lomakkeella.
Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma.
Mikäli pääset kurssille, ole yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna-Mari Ikoseen (hanna-mari.ikonen@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
Kurssilla tutustutaan ikäkategorian analysointiin feministisessä tutkimuksessa. Tarkastelemme tekstien, kirjallisten töiden ja keskustelujen avulla iän ja sukupuolen yhteen kietoutuneita kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä vaikutuksia elettyihin todellisuuksiin eri elämänvaiheissa ja ympäristöissä lapsuudesta vanhuuteen. Kurssin tavoite on lisätä ymmärrystä iästä kulttuurisena kategoriana ja tutkia sitä, miten ikä muokkaa sukupuolen kulttuurisia ja sosiaalisia sisältöjä.
Kurssi perehdyttää sukupuolen ja iän suhteeseen eri näkökulmista keskittyen esimerkiksi seksuaalisuuden ja luokan merkityksiin. Kurssin teemat ammentavat feministisen tutkimuksen lisäksi lapsuuden tutkimuksesta, tyttötutkimuksesta ja kriittisestä kulttuurigerontologiasta. Käsittelemme esimerkiksi keski-ikään liittyviä ikästereotypioita, lapsuuden heteronormatiivisuutta ja seksuaalisuuden kategorian rakentumista vanhuudessa.
Kurssi kestää 8 viikkoa ja se toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla. Kurssi suoritetaan lukemalla viikoittaiset artikkelit tai muut tekstit (saatavana pdf-tiedostoina tai linkkeinä), kirjoittamalla niistä lyhyitä kommentaareja tai oppimistehtäviä, osallistumalla aktiivisesti verkkokeskusteluun sekä tuottamalla essee (noin 6 sivua) jostakin kurssin aihealueesta.
Kurssille ilmoittaudutaan 27.8.-14.9.2018 välisenä aikana e-lomakkeella. Opiskelijoille ilmoitetaan kurssille pääsemisestä viimeistään 19.9. ja heidän tulee vahvistaa kurssipaikan vastaanottaminen viimeistään 21.9.
Kurssi on aineopintojen tasoinen ja sen korvaavuudesta tutkinnossa sovitaan oman yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineen kanssa. Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma.
Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna-Mari Ikoseen (hanna-mari.ikonen@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course consists of the following lectures:
Pekka Räsänen (UTU): Consumption from the perspective of economic sociology
Taru Lindblom(UTU): Food consumption, status struggle and economic inequality
Atte Oksanen (UTA): Debt problems and life-course transitions
Mette Ranta(JYU): Towards youth financial independence: Psychological and societal factors
Minna Autio(HU): Sustainability in consumption: goods, services and innovations
Semi Purhonen(UTA): Cultural stratification: Starting points and recent debates
Terhi-Anna Wilska(JYU): Consumption, necessities and excess
Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen(UTA): Consumption and waste
In addition, thematic readings will be suggested for each lecture. All the lecture videos and course readings are available for students in the Moodle platform.
Students from university of Tampere, Turku or Jyväskylä may enrol via email (anu.sirola[at]uta.fi) to get the access to the course?s Moodle platform.
This online course can be started and accomplished during the periods I and II. Due date for the course assignments is 12th December.
This course examines the ways in which certain forms of behavior are defined as being outside the bounds of the "normal" or acceptable, and the ways in which members of social groupings attempt to control such behavior. Among the issues we will consider are the effects of deviant labels on identity, pathways to deviance, and alternative constructions of deviance.
A variety of forms of deviance will be discussed, including deviance related to crime, sex, religion, drugs, body art, and mental illness. We will pursue these topics from a sociological framework which seeks to understand the meaning of such behavior for the people involved. No effort will be made to pass moral judgment on the behaviors or the people engaged in them.
Programme
1. lecture: Brief history of Hungarian Gypsies, their number according to Gypsy researches and censuses, the groups of the Romani people in Hungary
2. lecture: Watching and reflexion on a documetary (Romani Kris)
3. lecture: Gypsies in the communism (characteristics, initiatives)
4. lecture: Watching and reflexion on a documetary (Cséplő Gyuri)
5. lecture: Gypsies from the change of regime (characteristics, measures and projects of the state, civil society and the churches)
6. lecture: Watching and reflexion on a documetary (Roma Picture- Gypsy Picture)
7. lecture: Culture of the Roma
About the essay:
Titles
1. The students should compare the situation of Finnish Gypsies with the situation of Hungarian ones. They can choose one topic, e.g. education, interest represantion, criminal issues, literature, music, traditional way of life, etc. or they can give a general picture.
2. They can make the above mentioned comparison with any other European country's Gypsies (and the Hungarian ones.)
3. They can write on Gypsy emmigration into Finland or the emmigration of Hungarian Gypsies to other countries.
- Quotation of at least 10 texts.
- Length: 20-25 000 characters
Kurssilla luentoja pitävät vastuuopettajan lisäksi vierailevat luennoitsijat, ja luentokerrat koostuvat aloituskertaa lukuunottamatta kahdesta kaksituntisesta luennosta. Kurssin luennot ja tentti järjestetään maanantaisin klo 14-18 ajanjaksolla 22.10-10.12.2017 seuraavan ohjelman mukaisesti:
22.10. Johdantoluento: yhteiskunnan mittaaminen (klo 14-18 Katri-Maria Järvinen)
29.10. Tilastojen yhteiskunta (klo 14-18 Jukka Hoffrén & Risto Kaikkonen)
5.11. Rekisteritutkimus ja aineistot (klo 14-16 Niina Metsä-Simola ja klo 16-18 Aart-Jan Riekhoff)
12.11. Mielipidetutkimus ja kyselytutkimus ( klo 14-16 Juho Rahkonen ja klo 16-18 Tuuli Turja)
19.11. Big data (klo 14-16 Jaakko Peltonen ja klo 16-18 Tuukka Ylä-Anttila)
26.11. Kausaalisuus (klo 14-16 Jaakko Kuorikoski ja klo 16-18 Terhi Ravaska)
3.12. Tilastografiikka (klo 14-16 Essi Syrjälä) & Kurssin yhteenveto (klo 16-18 Katri-Maria Järvinen)
10.12. Tentti klo 14-16
Kurssi koostuu luennoista (14 t), verkossa tapahtuvasta ryhmätyöskentelystä (10 t) ja itsenäisestä työskentelystä (lukemisto, verkkotyöskentelyyn liittyvät tiedonhaku ja oppimispäiväkirja).
Luentosarjan ohjelma:
23.10. Hanna-Mari Ikonen: Johdatus kurssiin ja sukupuolentutkimukseen
30.10. Anu Koivunen: Affektit
6.11. Susanne Dahlgren: Uskonto ja sukupuoli
13.11. Tuija Saresma: Rasismi, naisviha, vihapuhe
20.11. Hanna Ojala: Intersektionaalisuus
27.11. Luca Tainio: Transsukupuolisuus
4.12. Tuija Koivunen: Sukupuoli ja työ
Verkko-osuuden teemat, työskentelytavat ja ryhmät esitellään ensimmäisellä luentokerralla 23.10. Kurssin suorittaminen edellyttää ensimmäiselle luentokerralle osallistumista (ei koske avoimen yliopiston kautta kurssia suorittavia)! Jos osallistut kurssille avoimen yliopiston kautta, saat ennen ensimmäistä luentoa erilliset ohjeet.
Seminaarissa perehdytään sosiaaliantropologian oppihistoriaan ja nykykeskusteluihin lukemalla keskeisiä antropologian tekstejä ja keskustellaan niistä. Lisäksi tehdään ryhmätöitä ja perehdytään mm. antropologian ammattikuviin.
Poikkeukset:
Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.
Kurssilla perehdytään seuraaviin aihepiireihin:
- nuorisotyön päämäärä ja tehtävä
- nuorisotyön järjestelmän rakenne ja toimintaympäristöt
- nuorisotyön työmuodot ja menetelmät
- nuorisopolitiikka
- nuorisotyön etiikka
- nuorisotyö ammattina ja professiona
Kurssille voidaan valita max. 24 opiskelijaa.
Poikkeukset:
Edeltäviksi opinnoiksi suositellaan opintojaksoa SOS4.6 Nuorisotyö ja nuorisotutkimus.
Opinnot suoritetaan verkko-opintoina ilman lähitapaamisia. Kurssi sisältää videoituja luentoja, oheismateriaalia ja tehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikottain rytmin mukaan. Kurssiin sisältyy myös sähköisesti suoritettava kertauskuulustelu.
Ilmoittautuminen alkaa viikolla 42
Verkkokurssia koskevat yhteydenotot osoitteeseen katri-maria.jarvinen@uta.fi
Kurssi koostuu kuudesta erillisestä mutta toisiinsa tiiviisti liittyvästä moduulista. Moduulit ovat erilaisia, mutta jokaiseen sisältyy itseopiskelua ja tehtäviä, joihinkin myös verkkokeskustelua. Vaikka kurssi kestää koko kevään, on opiskelutahti etenkin alussa melko reipas ja edellyttää aikaa opiskelemiselle.
Opintojaksolla lähestytään laajasti sosiaalipolitiikan eri osa-alueita, niiden historiaa ja nykyhetkeä erilaisten tarinoiden kautta. Opiskelijoille avautuu useita näkökulmia hyvinvointivaltion kehitykseen. Opiskelijat oppivat tarkastelemaan yhteiskunnallista muutosta kiinnittäen huomiota erilaisiin kysymyksiin: Miten yhteiskunnalliset ongelmat syntyvät – miten ne tunnistetaan ja määritellään? Kenen ongelmat on tunnistettu ja ketkä ovat jääneet rooleitta? Mihin suuntaan hyvinvointivaltiotarinan juoni on etenemässä tällä hetkellä? Näyttääkö tämä tarina sankaritarinalta, tragedialta vai joltain muulta?
Ohjelma:
8.1. Kurssin avaus moodlessa viikolla 2. Ilmoittautuneet siirtyvät moodleen keskiviikoksi 9.1. ja viikon aikana tehdään ennakkotehtävä Tapio Rissasen intronettiluennosta sekä tutustutaan omaan keskusteluryhmään
15.1. Anneli Anttonen: Hyvinvointivaltion tarina - menestys ja menetys
22.1. Katja Repo: Lapsen hyvän tarina
29.1. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolen tarina
5.2. Ritva Nätkin: Päihteettömyyden tarina
12.2. Satu Ojala: Lapiolinja: eri aikojen työvoimapolitiikkaa
19.2. Olli Karsio: Markkinoistumisen tarina
26.2. Paula Saikkonen, THL: Ympäristösosiaalipolitiikka
5.3. Jouko Nätti: Työn tarina
12.3. Markku Sippola: Työelämän valtasuhteiden tarina
19.3. Liisa Häikiö: Aktiivisen kansalaisen tarina
26.3. Antti Halmetoja: Perustulo suomalaisen etuusjärjestelmän näkökulmasta
2.4. Ohjelma tarkentuu
9.4. Paneeli – Sosiaalipolitiikan lumo: useita opettajia paikalla vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin
Kurssi kokonaisuudessaan on suoritettavissa niin lähi- kuin monimuotoversionakin.
Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen vaikuttaminen, vuorovaikutus, minuus, ryhmät sekä yhteisöllisyys.
Ilmoittautuminen kurssille 14.12.2018 klo 23:59 mennessä.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The webcourse “Introduction to Gender Studies” gives basic introductory knowledge about gender studies. The course begins with an introduction to the concept of gender and gender studies and continues with the following topics: bodies & sexuality, social construction of gender, feminist theory, masculinities, family, gender & work, and gender & politics.
Each week the students will read a text/texts and/or other material available in the internet and discuss them in small groups in the Moodle learning environment.
The course is meant for exchange students and everyone interested in gender studies. Previous studies in gender studies are not required.
The course will be offered from 04.02. to 05.04.2019. Each week the students will read text and/or other material available in the internet and discuss them in small groups in the Moodle learning environment.
Application to the course 03.12.2018-18.01.2019. There can be max 35 students in the course.
The course is organized by Hilma network for gender studies.
Kurssilla perehdytään laadulliseen tutkimusprosessiin. Kurssi koostuu Moodlessa tehtävistä ryhmätehtävistä, vertaispalautteen antamisesta sekä ryhmätyönä toteutettavan pienimuotoisen tutkimuksen tekemisestä ja raportoinnista.
Kurssi on tarkoitettu avoimen yliopiston opiskelijoille, Porin tutkinto-opiskelijoille sekä niille maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille, joilta edellytetään tämä kurssi täydentävinä opintoina. Kurssilla on kiintiöpaikat sosiaalityön ja yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoille.
Huom. yhteiskuntatutkimuksen avoimen yliopiston opiskelijat Tampereella, Porissa ja Seinäjoella hakevat opinto-oikeutta avoimen ilmoittautumiskanavan kautta. Myös sosiaalityön avoimen opiskelijat toimivat samoin.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja yhteen harjoitusryhmään.
Luennot pidetään tiistaisin klo 14-16 (luentosalitieto päivitetään viimeistään joulukuussa).
Harjoitusryhmät 3 h viikoittain (6 ryhmää) Linnan mikroluokissa ML 50 tai ML 51:
keskiviikkoisin klo 16-19
torstaisin klo 8-11, 11-14, 14-17 ja
perjantaisin klo 8-11, 11-14
Ennen harjoitusryhmään ilmoittautumista lue ilmoittautumista koskevat ohjeet kurssin opetusohjelmakuvauksen kohdasta "Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen".
Ilmoittautuminen kurssille alkaa marraskuun alkupäivinä.
Ilmoittaudu kurssille ilmoittautumalla yhteen, sinulle parhaiten sopivaan harjoitusryhmään. Luennoille ei erikseen ilmoittauduta. Kaikki, jotka ilmoittautuvat harjoitusryhmiin, ilmoittautuvat automaattisesti myös luennoille.
Jos sinulle sopii useampi harjoitusryhmän ajankohta, ilmoittaudu yhteen ja liitä ilmoittautumiseesi viesti, jossa kerrot, mihin muihin ryhmiin pystyt osallistumaan, mikäli käy niin, että ensisijaista ryhmääsi ei järjestetä vähäisen osallistujamäärän takia. Alle 10 hengen ryhmiä ei järjestetä. Jos johonkin ryhmään tulee alle 10 ilmoittautumista, ryhmäläiset siirretään toiseen ryhmään. Ilmoittautumisaika päättyy keskiviikkona 12.12. Sen jälkeen kurssille pääsee mukaan vain, jos harjoitusryhmissä on tilaa. Tällöin opettaja osoittaa harjoitusryhmän ajankohdan.
Kevään 2019 kurssia koskevat tiedustelut osoitteeseen katri-maria.jarvinen@uta.fi.
Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.
Luennot tallennetaan ja ne ovat katsottavissa moodlessa. Ohjeet moodleen kirjautumisesta annetaan ensimmäisellä luennolla.
Luennoista kirjoitetaan luento-/oppimispäiväkirja.
Opintojakson SOS5 suoritukseen kuuluu myös kirjatentti SOS5a (3 op), joka tehdään sähköisenä tenttinä. Kirjatentti suositellaan suoritettavaksi ennen luentoja.
Kurssin koordinaattoreina toimivat Ritva Nätkin ja Pasi Pyöriä. Kevätlukukauden ryhmistä vastaavat Eero Suoninen, Riie Heikkilä ja Hanna-Mari Ikonen.
Ryhmät kokoontuvat torstaisin pääsääntöisesti klo 10-16 välillä. Kokoontumiset kestävät yleensä joko kaksi tai neljä tuntia.
Kurssin yhteydessä suoritetaan opintojakso SOS8 Sosiaalitieteiden teoria II, 5 op.
Ilmoittautuminen auki 14.12.2018 klo 23:59 asti.
Kurssille valitaan 30 opiskelijaa.
Kurssi järjestetään ohjattuna lukupiirinä. Opiskelijat laativat kurssin lukemistojen pohjalta kukin vuorollaan alustuksen, joiden pohjalta keskustellaan tapaamiskerroilla. Kurssin päätteeksi opiskelijat tekevät kirjallisen harjoitustyön kurssin teemoihin liittyen.
Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman sosiaalipsykologian opintosuunnan opiskelijat ovat etusijalla.
Jos kurssille valittu opiskelija ei ole paikalla ensimmäisellä opetuskerralla, paikka voidaan antaa jonottajalle.
Kurssille voidaan valita max. 16 opiskelijaa.
Edeltäviksi opinnoiksi suositellaan opintojaksoja SOS4.6 Nuorisotyö ja nuorisotutkimus ja SOS6.6.1 Nuorisotyön toimintaympäristöt, työmuodot ja menetelmät.
Kurssilla esitellään ajankohtaista tutkimusta nuorista ja nuoruutta elämänvaiheena muovaavista yhteiskunnallisista ja globaaleista kehityskuluista. Nuoruuden ilmiöitä sekä nuorten kokemuksia, asemaa ja toimintaa (erityisesti suomalaisessa) yhteiskunnassa tarkastellaan tulevaisuutta määrittävien kysymysten (muun muassa ilmastonmuutos, digitalisoituminen, työelämän muutos) kautta.
Luennoissa tartutaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka nuoruuden historian tunteminen auttaa ymmärtämään nykyhetkeä ja ennakoimaan tulevaisuutta? Kuinka nuorisotyön avulla tuotettiin kansakunnan tulevaisuutta 1900-luvun Suomessa? Kuinka nuorten (ala-)kulttuurien on nähty ilmentävän yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta? Miksi nuoria on tärkeää tutkia tässä ja nyt (ei vain tulevaisuuden aikuisina ja ”täysvaltaisina” kansalaisina)? Millaista nuorten toimijuutta ilmastonmuutos ja digitalisaatio edellyttävät ja tuottavat? Miten hahmottuu nuorten osallisuus suhteessa koulutuksen, työelämän ja elämäntapojen muutokseen? Millaisia toiveita, pelkoja ja käsityksiä nuoret itse tulevaisuuteen liittävät?
Kurssi koostuu vierailijaluennoista, niihin liittyvistä keskusteluista sekä itsenäisestä kirjallisesta työskentelystä. Lopputehtävänä opiskelijat kirjoittavat esseen itse valitsemastaan teemasta, kurssin luentoja sekä oheiskirjallisuutta hyödyntäen.
Kurssin toteuttavat yhteistyössä Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunta/SOC sekä ALL-YOUTH -tutkimushanke.
Ohjelmarunko (täydentyy; sisällön muutokset mahdollisia)
Pe 11.1.2019 klo 12-15: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä ja peilinä -
katsaus nuorisotyön ja -tutkimuksen historiaan
Pe 15.2.2019 klo 12-15: Nuoret ja ilmastonmuutos: toivoa ja toimijuutta
Pe 15.3.2019 klo 12-15: Nuoret ja tulevaisuuden osallistuminen,
osallisuus, demokratia
Pe 12.4.2019 klo 12-15: Nuoret ja teknologia
Pe 10.5.2019 klo 12-15: Nuorten omia näkemyksiä tulevaisuudesta
Kurssilla tutustutaan nuorten ryhmänohjauksen käytäntöihin yhteistyössä ALL-YOUTH STN-hankkeen tutkimuskumppaneiden kanssa. Opiskelijat jaetaan ryhmiin, joista kukin suunnittelee ja toteuttaa nuorten ryhmänohjausprosessin (esimerkiksi työpajan) yhdessä oman tutkimuskumppaninsa kanssa. Kurssi koostuu johdantoluennosta, keskeistä kirjallisuutta esittelevästä lukuseminaarista, tutkimuskumppaneiden esittäytymisseminaarista, ryhmänohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ohjausprosessin tulosten raportoimisesta.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee nuorten ryhmänohjauksen käytännölliset perusteet. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia ohjausmalleja ja -harjoituksia sekä itsenäisesti että osana laajempia nuorten parissa työskentelevien toimijoiden yhteistyöverkostoja. Kurssi on mahdollista suorittaa myös 5 op laajuisena kokonaisuutena (= YKT664B harjoitukset 2 op + YKT664A kirjallisuus 3 op). 5 op kokonaisuudessa YKT664A kirjallisuus suoritetaan harjoitusten jälkeen erillisessä luku- ja esseeseminaarissa.
Harjoitukset: YKT664B (16 t)
Ti 8.1.2018 klo 10-12 Johdantoluento (2 t)
Ti 15.1.2018 klo 10-12 Tutkimuskumppaneiden esittäytymisseminaari (2 t)
Ti 22.1.2018 klo 10-12 Lukuseminaari (2 t)
Ti 29.1.2018 klo 10-14 Ryhmänohjauksen suunnittelu (4 t)
(Nuorten ohjausprosessi (4 t), ajankohta sovitaan myöhemmin)
Ti 12.2.2018 klo 10-12 Loppuseminaari, raportointi (2 t)
Luku- ja esseeseminaari: YKT664A (8 t)
Ti 19.3.2018 klo 10-14 Lukuseminaari (4 t)
Ti 26.3.2018 10-14 Esseeseminaari (4 t, esseen alustava versio)
Harjoituksiin otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa. Ilmoittautuminen kurssille NettiOpsussa 3.1.2019 mennessä. Merkitse ilmoittautumisen yhteydessä viestikenttään, jos haluat suorittaa opintojakson 5 op:n laajuudessa osallistumalla lukuseminariin ja kirjoittamalla esseen (alustava tieto).
Suositeltavina edeltävinä opintoina SOS4.6 Nuorisotyö ja nuorisotutkimus sekä YKT664A Nuorten ryhmät ja ryhmän ohjaus, kirjallisuus (huom! edellä mainittu vaihtoehtoinen suoritusmahdollisuus).
Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kurssilla perehdytään alustavasti vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmiin (keskustelunanalyysi, multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi, institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus), joilla voidaan tarkastella erityisesti meneillään olevan toiminnan yhteistä tuottamista autenttisissa työelämän tilanteissa. Vierailuluennot pohjautuvat näillä menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, teknologiavälitteinen vuorovaikutus ja työhyvinvointi.
Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.
Avoimia yliopisto-opintoja suorittaville
4 paikkaa
Tampere3-ristiinopiskelijoille
2 paikkaa
Kurssi toteutetaan tänä lukuvuonna yhdistämällä se Helsingissä 14.-15.3.2019 järjestettävään konferenssiin Challenges, Responses and Consequences - The Nordic Welfare Research
Kurssisuoritus koostuu:
(1) ryhmätyöstä (lukupiiristä ja valmistautumisesta konferenssipuhujien tapaamiseen)
(2) sosiaalipolitiikan työelämäpäivään osallistumisesta (Helsingissä, päivä helmikuussa)
(3) avustamisesta konferenssissa ja pääpuhujien kanssa keskustelusta (Helsingissä)
(4) itsenäisestä lyhyestä esseestä (6 - 8 s.).
Info konferenssista järjestetään 26.2. klo 14 - 16 Linnassa. Tuolloin Paula Saikkonen THL:stä pitää ensin luennon Ympäristösosiaalipolitiikka klo 12-14, minkä jälkeen keskustelemme konferenssista, avustustehtävistä ja pääpuhujien tapaamisesta. THL tarjoaa kahvit.
Pääpuhujien tapaaminen tarkoittaa, että kurssilla valmistelemme etukäteen pienryhmittäin, puhujien artikkeleita lukemalla, heille kysymyksiä parituntiseen tapaamiseen. Esittelemme kysymyksiä pienryhmittäin ja keskustelemme niistä ryhmänä.
Huom.! Opiskelijat vastaavat konferenssimatkoista ja -majoituksesta itse. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen opiskelijajaoston kanssa yritämme järjestää majoitusta helsinkiläisten opiskelijoiden luona konferenssiyönä. Konferenssiin osallistuminen on opiskelijoille ilmaista mutta tämä edellyttää konferenssissa avustamista (ks. alla).
Työelämäpäivä järjestetään yhdessä Comparative Social Policy -maisteriohjelman opiskelijoiden kanssa (bussi).
Konferenssiavustaminen pähkinänkuoressa / Paula Saikkonen:
Pääset kuuntelemaan pohjoismaisia hyvinvointivaltiotutkijoiden esittämänä ajankohtaista tutkimusta sekä:
- Saat työkokemusta (ja todistuksen) konferenssiavustajan tehtävistä
- Tutustut kansainvälisen konferenssin käytäntöihin
- Saat tuntumaa siihen, mitä eurooppalaisessa sosiaalipolitiikan tutkimuksessa tapahtuu nyt
Avustajien tehtävät:
- Päivystäminen infotiskillä ja siellä vastaaminen kysymyksiin THL:n työntekijän tukena
- Osallistujien opastaminen konferenssissa oikeisiin tiloihin
- Työryhmätiloissa auttaminen paneelien puheenjohtajia
- Pääsalissa mikrofonin kuljettaminen.
Avustajilta edellytämme englanninkielen taitoa ja reipasta asennetta. Annamme noin parin tunnin perehdytyksen tapahtumaan 26.2. klo 14-16 ja sitten vielä pikaisesti ennen konferenssin alkua 14.3.
Ryhmätyöohje
Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan keskeisiin käsitteisiin eli ideoihin ja niiden kautta yhteen valittavaan käytäntöön. Työskentely jakautuu kahteen osaan: A ja B.
A-osassa tutustutaan konferenssin pääpuhujien tutkimusalueiden sosiaalipolitiikan käsitteisiin. Artikkelit käsitellään pienryhmissä lukupiirinä. Opiskelijat lukevat tekstit ennen kokoontumisiaan. Kukin opiskelija lukee vastuullaan olevan tekstin ja valmistautuu kertomaan muille ryhmäläisille artikkelista ja keskustelemaan lukemastaan ja muiden artikkeleista. Ryhmä laatii keskustelujensa pohjalta lyhyen koosteen, esimerkiksi käsitekartan tai ydinsanalistan, sekä valmistelee konferenssipuhujille esitettävät kysymykset (kysymys per artikkeli).
B-osa on itsenäinen essee, jonka tarkoitus on syventää A-osassa tutuksi tulleiden käsitteiden merkityksen ymmärtämistä. Jokainen valitsee sosiaalipolitiikan käytännön, määrittää siinä keskeisen käsitteen ja tarkastelee/tulkitsee/arvioi käsitteen näkökulmasta valitsemaansa käytäntöä.
Esseen mitta on 6 - 8 sivua ja muodoltaan se on vapaamuotoinen. Esseessä tulee esitellä 1) valittu käsite ja 2) käytäntö sekä 3) arvioida käytäntöä käsitteen avulla.
Käytäntöjä voivat olla vammaispolitiikka (vrt. Hvinden), työmarkkinasuhteet (industrial relations, Kettunen) tai esim. työttömien aktivointi, tai pakolaispolitiikka tai kotouttaminen (Soler-Gallart).
Kurssi on suomen- ja englanninkielisiin lukemistoihin perustuva seminaari, jossa perehdytään sosiaali- ja kulttuuriantropologialle tyypillisiin tapoihin lähestyä ja arvioida kriittisesti keskeisiä yhteiskunnallisia teemoja ja hahmotetaan tarkemmin antropologian roolia yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon tuottamisessa. Kurssilla käydään ensisijaisesti tutkimuskirjallisuuden kautta keskustellen läpi erilaisia talousantropologian, poliittisen antropologian ja uskontoantropologian kysymyksenasetteluja sekä tarkastellaan nykypäivän yhteiskunnallisia jännitteitä näiden keskustelujen informoimana.
Kurssille ovat etusijalla opiskelijat jotka ovat suorittaneet SOS4.5 Johdatus sosiaaliantropologiaan.
Yhteiskunnallisen muutoksen on sanottu olevan sosiologian haasteellisin ja tärkein tutkimusalue. Ajallisen muutoksen näkökulmaa voidaan soveltaa niin kaikkien tunnettujen yhteiskuntien kuin sosiaalisten ilmiöidenkin tarkasteluun. Erilaiset tavat ymmärtää muutosta myös määrittävät keskeisesti yhteiskuntatieteiden itseymmärrystä. Lisäksi puhe yhteiskunnallisesta muutoksesta läpäisee julkisen keskustelun erilaisista media- ja mainosteksteistä aina yliopistojen ja yritysten strategialuonnostelmiin.
Yhteiskunnallisen muutoksen kaikenkattavuudesta ja näkökulman lähes rajattomista sovellusmahdollisuuksista huolimatta on tärkeää pysähtyä pohtimaan ja erittelemään, mitä yhteiskunnallinen muutos on ja miten sitä voi ja kannattaa tutkia. Tämä luentosarja tarjoaa systemaattisen johdatuksen yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen. Luentosarjan ensimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmia, teorioita ja tarkastelutapoja, sitä, miten yhteiskunnallista muutosta on selitetty ja miten muutosta käytetään toisten ilmiöiden selittämisessä. Luentosarjan jälkimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen ilmenemistä valikoitujen teemojen, analyysien ja tutkimusesimerkkien avulla (esim. eriarvoisuuden muutos, kulttuuristen hierarkioiden muutos, globalisaatio).
Poikkeukset:
Kurssin kuvaus: Sukupuolentutkimuksen metodologian verkkokurssilla opiskelija tutustuu monitieteisessä feministisessä tutkimuksessa, sukupuolentutkimuksessa, naistutkimuksessa, queer-tutkimuksessa ja kriittisessä miestutkimuksessa käytettäviin metodeihin.
Kurssin tavoitteet:
Kurssin jälkeen opiskelija on rakentanut itselleen yleiskuvan sukupuolentutkimuksen teoreettisista taustoista, tekemisen tavoista ja tutkimusprosessista.
Kenelle:
Kurssille ovat tervetulleita eri aloilta tulevat sukupuolentutkimuksen opiskelijat. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti aine- ja syventävien opintojen opiskelijoille, joilla on tekeillä opinnäyte tai laajempi tutkielma.
Työskentelymuodot ja kurssimateriaalit:
Kurssi toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla, jossa harjoitellaan akateemista keskustelua ja argumentointia. Monitieteisen sukupuolentutkimuksen kenttää hahmotetaan kurssilukemistolla, verkkokeskusteluin sekä harjoitustehtävin. Kurssin työmuotoina on myös vertaispalaute.
Kurssilla hyödynnetään käänteistä opetusta, eli opiskelijat tutustuvat uuteen asiaan ensin itsenäisesti.
Kurssin kuluessa työstetään oman opinnäytetyön tutkimussuunnitelmaa ja harjoitellaan metodologisten valintojen perustelemista.
Kurssille otetaan enintään 24 opiskelijaa hakemusten perusteella. Sitovat hakemukset 03.12.2018- 18.01.2019 välisenä aikana nettilomakkeella tulee kertoa omien opintojen, erityisesti sukupuolentutkimuksen opintojen vaihe ja perustella, miksi tämä kurssi olisi hyödyllinen. Hakemuksessa voi esittää myös toiveita kurssiin liittyen, jotka huomioidaan kurssin suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.
Yhdeksän viikon kurssi edellyttää aikaa ja paneutumista, mikä tarkoittaa viikottaista säännöllistä osallistumista keskusteluihin sekä ajanvaraamista lukemiselle ja harjoitustöille. Yli viikon mittainen poissaolo vaikuttaa omaan ja ryhmän oppimiseen, sekä saattaa vaarantaa kurssin suorittamisen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Deviant behavior is an important area of study for criminologists and criminal justice practitioners and is, therefore, one of the most important courses for graduate students in the field. Criminologists and criminal justice practitioners need to have a strong comprehension of both historic and modern theories of behavior in order to understand the rational for the policies and programs that are currently utilized by the organizations that employ them. A strong understanding of the concepts covered in this course will help students not only excel within the systems in which they work, but give them a basis for improving those systems.
To put it simply, the focus of this criminal behavior course is centered on the question: Why are some people delinquent or criminal and why do others follow the law? This question is simple to pose, but challenging to answer. The course will first explore the standards by which a theoretical answer to the question should be judged and will then explore the theories proposed to explain deviance by criminologists, sociologists, psychologists, and geneticists over the last two centuries.
The course is much more than a recitation of the most popular and empirically researched criminological theories. Students will need to critically evaluate theoretical propositions. They will learn to see theories as dynamic and understand how they evolve over time. They will learn how their hypotheses are empirically evaluated and in which settings each is most supported. They will explore how theories are related to policy and programmatic changes.
Kurssin kotisivun kautta viimeistään 5.3.
Aloitusluennolle osallistuminen on pakollista.
Kurssille hyväksytään kaikki ilmoittautuneet viimeistään 2.3., jonka jälkeen osallistujille avataan automaattisesti pääsy kurssin työskentelyalueelle. Kurssin ensimmäinen kokonaisuus käynnistyy maanantaina 4.3. kello 12.00.
Kurssi on verkkokurssi, joka pohjautuu kurssialustan kautta jaossa oleville video- ja artikkelimateriaaleille. Materiaalien käsitellään kurssin aikana itsenäisesti ja vertaisryhmissä. Niiden perusteella tehdään tehtäviä ja käydään keskustelua.
Kurssi on teemoitettu viikoittain vaihtuviin teemoihin, joita ovat mm. yhteiskunnalliset jaot, monikulttuurisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, raha ja hyvinvointi, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, ikä ja sukupuoli.
Opintojakso on johdanto sosiologiaan tieteenalana ja ajattelutapana. Jaksolla tutustutaan sosiologian keskeisiin kysymyksiin ja niiden jäsennystapoihin.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The course includes lectures and seminars, 4 hours on Tuesdays: 5-26.3.2019 and 2-16.4.2019
Programme
5.3.2019 Lecture at 12-14: Introduction to Gender Studies (Jaana Kuusipalo). Seminar at 14-16: ‘Who we are’ -round and instructions for the small group work for student presentations on 16th of April.
12.3.2019 Lecture at 12-14: Gender and Intersectionality in Working Life (Rebecca Lund). Seminar with readings at 14-16.
19.3.2019 Lecture at 12-14: Gender and Politics (Jaana Kuusipalo). Seminar with readings at 14-16.
26.3.2019 Lecture at 12-14: Gender, Naturecultures, Environmental Politics (Marja Vehviläinen). Seminar with readings at 14-16.
2.4.2019 Lecture at 12-14: Anti-gender backlash in Europe (Barbara Gaweda). Seminar with readings at 14-16.
9.4.2019 No teaching.
16.4.2019 Seminar at 12-16: Student presentations.
Exceptions:
Teaching on Tuesday afternoons, 6 x 4 h.
Kurssi sisältää orientoivan alkuluennon, jonka jälkeen kurssikerrat on jaettu kahteen osaan. Jokaisen seminaarikerran ensimmäinen osa koostuu vuorovaikutuksen mikroanalyysiin teoriaa ja käytäntöä käsittelevistä luennosta ja ennakkolukemiston läpikäymisestä. Seminaarikertojen toisen osan aikana jokainen opiskelija tuo vuorollaan lyhyen videoaineiston, jota analysoidaan ryhmässä.
Ennakkolukemistoon tutustumisten, ja videodatasession pitämisen ohessa, opiskelijat palauttavat kurssin lopussa kirjallisen analyysityön (n. 5 sivua). Tämän lisäksi kurssiin kuuluu osallistuminen torstaina ja / tai perjantaina 2.5.–3.5 järjestettävään seminaariin Touch, gesture and distributed cognition in learning, ja kirjoittavan seminaarista 1–2 sivun havainnointipäiväkirjan.
Kurssilla opetetaan vuorovaikutuksen mikroanalyysin perusteet, sekä videoaineiston keräämiseen liittyvät käytänteet. Aikaisemmat sosiaalipsykologian opinnot ovat kurssille tullessa eduksi, mutta kokemus vuorovaikutuksen tutkimuksesta ei ole ennakkovaatimus.
Kurssille mahtuu maksimissaan 12 opiskelijaa. Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla, mutta kurssille ovat tervetulleita myös muiden alojen opiskelijoita.
Poikkeukset:
Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.
Ilmoittautuminen NettiOpsussa
Kurssille valitaan max. 25 opiskelijaa. Yhteískuntatutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla, mutta tilan salliessa mukaan voidaan ottaa myös muiden alojen opiskelijoita.
Ohjelma (alustava)
5.3 Johdanto: Feministinen politiikka, tasa-arvopolitiikka, yhdenvertaisuuspolitiikka?
Meija Tuominen: Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana
12.3 Tasa-arvopolitiikan rakentuminen kansallisesti, kansainvälisesti (tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön rakentuminen Suomessa, EU, UN)
19.3 Johanna Kantola: Euroopan unionin tasa-arvopolitiikan romahdus
26.3 Barbara Gaweda: Gender equality policy in East-Central Europe: legacies and trajectories, tensions and opposition
2.4 Paula Koskinen-Sandberg: Korporatistinen järjestelmä ja samapalkkaisuuden politiikka
9.4. Ville Kainulainen: Sukupuoli ja muut erot työelämän suhteissa
16. 4 Maija Jokela: Protesti ja affektit (1 h); Tasa-arvotyötä ja aktivismia ruohonjuuritasolla; Marja Vehviläinen: Feministinen ruokapolitiikka (1 h)
7.5 Seminaari tasa-arvotyöstä/feministisestä politiikasta opiskelijatöiden pohjalta: työpaikalla, järjestöissä, korporatistisissa järjestelmissä, politiikassa kunnissa, kansallisella, EUn tasolla
Poikkeukset:
Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).
Kurssi kokoontuu tiistaisin 5.3-16.4 sekä 7.5.2019 klo 9-12 (3 h).
Kurssi sisältää
- luentoja (1-2 h) ja
- lukemistoseminaareja luentojen yhteydessä (1-2 h)
- loppuseminaarin (3 h) opiskelijatöiden pohjalta.
Kurssille hyväksytään enintään 12 opiskelijaa
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti 2.-3. vuoden tutkinto-opiskelijoille.