Opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ydinalueita ja niitä koskevia teoreettisia jäsennyksiä ja osaa soveltaa teoreettisia käsitteitä ja ajatusmalleja sekä tunnistaa ja arvioi sosiaalipolitiikan ideoita ja käytäntöjä. Hän tunnistaa myös asiantuntijuuden merkityksen yhteiskunnassa.

Kurssi toteutetaan tänä lukuvuonna yhdistämällä se Helsingissä 14.-15.3.2019 järjestettävään konferenssiin Challenges, Responses and Consequences - The Nordic Welfare Research

Kurssisuoritus koostuu:

(1) ryhmätyöstä (lukupiiristä ja valmistautumisesta konferenssipuhujien tapaamiseen)

(2) sosiaalipolitiikan työelämäpäivään osallistumisesta (Helsingissä, päivä helmikuussa)

(3) avustamisesta konferenssissa ja pääpuhujien kanssa keskustelusta (Helsingissä)

(4) itsenäisestä lyhyestä esseestä (6 - 8 s.). 

Info konferenssista järjestetään 26.2. klo 14 - 16 Linnassa. Tuolloin Paula Saikkonen THL:stä pitää ensin luennon Ympäristösosiaalipolitiikka klo 12-14, minkä jälkeen keskustelemme konferenssista, avustustehtävistä ja pääpuhujien tapaamisesta. THL tarjoaa kahvit.

Pääpuhujien tapaaminen tarkoittaa, että kurssilla valmistelemme etukäteen pienryhmittäin, puhujien artikkeleita lukemalla, heille kysymyksiä parituntiseen tapaamiseen. Esittelemme kysymyksiä pienryhmittäin ja keskustelemme niistä ryhmänä.

Huom.! Opiskelijat vastaavat konferenssimatkoista ja -majoituksesta itse. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen opiskelijajaoston kanssa yritämme järjestää majoitusta helsinkiläisten opiskelijoiden luona konferenssiyönä. Konferenssiin osallistuminen on opiskelijoille ilmaista mutta tämä edellyttää konferenssissa avustamista (ks. alla).

Työelämäpäivä järjestetään yhdessä Comparative Social Policy -maisteriohjelman opiskelijoiden kanssa (bussi).

Konferenssiavustaminen pähkinänkuoressa / Paula Saikkonen:

Pääset kuuntelemaan pohjoismaisia hyvinvointivaltiotutkijoiden esittämänä ajankohtaista tutkimusta sekä:

- Saat työkokemusta (ja todistuksen) konferenssiavustajan tehtävistä

- Tutustut kansainvälisen konferenssin käytäntöihin

- Saat tuntumaa siihen, mitä eurooppalaisessa sosiaalipolitiikan tutkimuksessa tapahtuu nyt 

Avustajien tehtävät:

- Päivystäminen infotiskillä ja siellä vastaaminen kysymyksiin THL:n työntekijän tukena

- Osallistujien opastaminen konferenssissa oikeisiin tiloihin

- Työryhmätiloissa auttaminen paneelien puheenjohtajia

- Pääsalissa mikrofonin kuljettaminen.

Avustajilta edellytämme englanninkielen taitoa ja reipasta asennetta. Annamme noin parin tunnin perehdytyksen tapahtumaan 26.2. klo 14-16 ja sitten vielä pikaisesti ennen konferenssin alkua 14.3.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Opiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista pienryhmätyöskentelyyn, joissa luetaan pääpuhujien artikkeleita ja valmistaudutaan niitä lukemalla heidän tapaamiseensa konferenssin aikana. Kurssisuoritus edellyttää myös yhteiseen ohjelmaan sitoutumista sekä lyhyen itsenäisen esseen valmistelemista.

Opiskelijat aloittavat kurssin lukupiirinä, jossa luetaan Helsingin konferenssin pääpuhujien Bjørn Hvindenin, Pauli Kettusen ja Marta Soler-Gal­lartin tekstejä (kirjalukuja ja artikkeleita, näistä sovitaan aloituskerralla 16.1.). 

https://www.helsinki.fi/en/conferences/towards-resilient-nordic-welfare-states/keynote-speakers

Lukemisto valitaan siten, että se kattaa vertailevaa hyvinvointivaltiotutkimusta (Kettunen, Hvinden, Soler-Gallart) sekä perehtyy "ideoihin" eli keskeisiin käsitteisiin kuten aktiiviseen kansalaisuuteen (Hvinden), solidaarisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tai kansalaisuuteen (Soler-Gallart) ja kestävään hyvinvointiin (sustainable welfare, Hvinden). Näiden käsitteiden kautta opiskelijat pohtivat itsenäisessä esseessään jotakin käytäntöä (ks. Lisätiedot).

Ryhmätyöohje

Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan keskeisiin käsitteisiin eli ideoihin ja niiden kautta yhteen valittavaan käytäntöön. Työskentely jakautuu kahteen osaan: A ja B.

A-osassa tutustutaan konferenssin pääpuhujien tutkimusalueiden sosiaalipolitiikan käsitteisiin. Artikkelit käsitellään pienryhmissä lukupiirinä. Opiskelijat lukevat tekstit ennen kokoontumisiaan. Kukin opiskelija lukee vastuullaan olevan tekstin ja valmistautuu kertomaan muille ryhmäläisille artikkelista ja keskustelemaan lukemastaan ja muiden artikkeleista. Ryhmä laatii keskustelujensa pohjalta lyhyen koosteen, esimerkiksi käsitekartan tai ydinsanalistan, sekä valmistelee konferenssipuhujille esitettävät kysymykset (kysymys per artikkeli).

B-osa on itsenäinen essee, jonka tarkoitus on syventää A-osassa tutuksi tulleiden käsitteiden merkityksen ymmärtämistä. Jokainen valitsee sosiaalipolitiikan käytännön, määrittää siinä keskeisen käsitteen ja tarkastelee/tulkitsee/arvioi käsitteen näkökulmasta valitsemaansa käytäntöä.

Esseen mitta on 6 - 8 sivua ja muodoltaan se on vapaamuotoinen. Esseessä tulee esitellä 1) valittu käsite ja 2) käytäntö sekä 3) arvioida käytäntöä käsitteen avulla.

Käytäntöjä voivat olla vammaispolitiikka  (vrt. Hvinden), työmarkkinasuhteet (industrial relations, Kettunen) tai esim. työttömien aktivointi, tai pakolaispolitiikka tai kotouttaminen (Soler-Gallart).