Opiskelija ymmärtää miten valta, toiminta ja rakenteet jäsentävät sosiaalista todellisuutta ja instituutioita. Opiskelija osaa analyyttisesti jäsentää yhteiskunnallista muutosta ja tunnistaa globaalin ja lokaalin tason toisiinsa liittyviä yhteyksiä.

Yhteiskunnallisen muutoksen on sanottu olevan sosiologian haasteellisin ja tärkein tutkimusalue. Ajallisen muutoksen näkökulmaa voidaan soveltaa niin kaikkien tunnettujen yhteiskuntien kuin sosiaalisten ilmiöidenkin tarkasteluun. Erilaiset tavat ymmärtää muutosta myös määrittävät keskeisesti yhteiskuntatieteiden itseymmärrystä. Lisäksi puhe yhteiskunnallisesta muutoksesta läpäisee julkisen keskustelun erilaisista media- ja mainosteksteistä aina yliopistojen ja yritysten strategialuonnostelmiin.

Yhteiskunnallisen muutoksen kaikenkattavuudesta ja näkökulman lähes rajattomista sovellusmahdollisuuksista huolimatta on tärkeää pysähtyä pohtimaan ja erittelemään, mitä yhteiskunnallinen muutos on ja miten sitä voi ja kannattaa tutkia. Tämä luentosarja tarjoaa systemaattisen johdatuksen yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen. Luentosarjan ensimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmia, teorioita ja tarkastelutapoja, sitä, miten yhteiskunnallista muutosta on selitetty ja miten muutosta käytetään toisten ilmiöiden selittämisessä. Luentosarjan jälkimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen ilmenemistä valikoitujen teemojen, analyysien ja tutkimusesimerkkien avulla (esim. eriarvoisuuden muutos, kulttuuristen hierarkioiden muutos, globalisaatio).

Läsnäolo luennoilla, luennoilla annettavien tehtävien tekeminen ja oheiskirjallisuuteen perehtyminen sekä loppukuulustelu.