A
Sami Pirkola

Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein

Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin. On toki paikallaan muistaa, että peruspalveluita on parannettava, vanhusten hoitoa kehitettävä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee saada lisää. Toivelistoja on vaikea torjua tai vastustaa, mutta saattaa olla tehokkaampaa paneutua syvemmin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin tuottaa niitä hyötyjä, joiden vuoksi koko reformiin on lähdetty.

Mielenterveys ja sen tärkeys on kaikkien huulilla ja hyvä niin. Pelkkä voimavarojen vaatiminen ei vie väestön mielenterveyttä olennaisesti parempaan suuntaan, vaan todellisten uudistusten täytyy olla rakenteellisia ja toiminnallisia. Tällaisia uudistuksia on jo vuosia valmisteltu aina lainsäädännön tasolla asti, ja nyt […]

A
Tino Karolaakso

Suomineito ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Mielenterveyden häiriöt sekä niihin yhteydessä oleva työkyvyttömyys ovat tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista suomalaisten terveydelle, työkyvylle ja yhteiskunnan kantokyvylle.

Suomea on perinteisesti tituleerattu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta myös meillä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Sairausloman jatkuttua yhtäjaksoisesti 300 päivää haetaan suomalaisessa järjestelmässä määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Mielenterveyshäiriöistä onkin tullut työkyvyttömyyseläkkeiden johtava peruste Suomessa. Vuonna […]

A
Riittakerttu Kaltiala

Miksi yhä useammat nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa?

Kaikenlainen ulospäin suuntautuva häiriökäyttäytyminen kuten rikoskäyttäytyminen, koulukiusaaminen ja päihdekäyttö ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet. Miksi siis hoitoa tarvitaan aina vain useammille?

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiän kehitysvaiheessa Nuoruusiän kehitysvaihe alkaa puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakanteiden vahvistumiseen. Väestön tasolla nuoruusikä ajoittuu keskimäärin ikävuosiin 13-22, mutta yksilöllinen vaihtelu puberteetin ja sen myötä koko kehitysvaiheen ajoituksessa on suurta. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen puberteetissa saa aikaan fyysisen […]