A
Kirsi Lumme-Sandt ja Sanna Kivimäki

Vanhuus ei ole yhtenäiskulttuuria

Vanhuus yhtenäisenä ilmiönä repeilee. Vanhoja ihmisiä on paljon aiempaa enemmän, ja eläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja elämäntapoja. Pitkä ikä itsessään tuottaa erilaisia elämäntapoja. Mielikuvat vanhuudesta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat elämänsä ja mahdollisuutensa vanhana ihmisenä.

Kun kuulemme sanat ”vanha ihminen”, meille kaikille tulee heti jonkinlainen kuva mieleen. Mieleen saattaa tulla kumara harmaahapsinen, vanhanaikaisissa vaatteissa köpöttelevä nainen – näin ainakin Googlelle. Toisille voi tulla mieleen pontevana pöydän päässä istuva suvun patriarkka. Sanomalehdissä vanhoja ihmisiä kuvataan usein […]

LUE LISÄÄ
A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

LUE LISÄÄ
A
Shahnaj Begum
Shahnaj Begum

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

The majority of the people who have died of coronavirus in Finland have been over 70 years old. Research on the older population at large has revealed that those who are socially isolated and lonely have experienced more serious physical […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Sihto

Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa.

Maaliskuun puolivälissä 2021 Suomessa tulee täyteen vuosi korona-ajan poikkeusajassa elämistä. Tänä aikana erityisesti yli 70-vuotiaita sekä pitkäaikaissairauden puolesta riskiryhmiin kuuluvia on suositeltu välttämään lähikontakteja toisiin ihmisiin. Korona-ajan muutokset arkiseen sosiaalisen kanssakäymiseen ovat tuoneet esiin erilaisia ihmissuhdehierarkioita, eli tehneet näkyväksi sen, […]

LUE LISÄÄ
A
Jari Pirhonen

Korona – hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulma

Olen keväällä 2020 haastatellut puhelimitse palvelutalossa tai muussa hoivakodissa asuvien ihmisten läheisiä. Olemme luonnollisesti keskustelleet paljon huolista, joita hoivakoteihin koronapandemian vuoksi asetettu vierailukielto on herättänyt. Vierailukiellon pitkittyessä sen järkevyyttä alettiin selvästikin kyseenalaistaa, ja läheiset nostivat esiin elämänlaatu vs. elämän pituus […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Vaittinen & Eveliina Asikainen

Aikuisvaippojen globaali poliittinen talous ja hoivan kestävä tulevaisuus

Sekä globaalisti että paikallisesti vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Aikuisille suunnatut vaipat synnyttävät näin ollen omanlaisensa globaalin poliittisen talouden – eli talouden ja politiikan erottamattoman kietouman, jolla on aina sekä paikallisia että globaaleja ulottuvuuksia ja vaikutuksia.

Aikuisiän inkontinenssi, eli virtsan- ja/tai ulosteenpidätyskyvyn puute, on stigmaa aiheuttava terveysongelma. Vallitsevassa poliittisessa järjestelmässä subjektin kuuluu olla autonominen ja itsenäinen toimija, jonka mieli hallitsee elämää suvereenisti, kehon toimiessa taka-alalla kaikkivoivan rationaalisuuden vankkureina. Tällaisessa järjestelmässä aikuisiän virtsan- ja/tai ulosteenkarkailu ymmärretään epänormaaliksi […]

LUE LISÄÄ
E
CLAS-HÅKAN NYGÅRD, KIRSI LUMME-SANDT, ANNA SIUKOLA (translation by Heli Luosujärvi)

Available: A smart, committed and competent senior employee

A dilemma frames the life of the modern 55-year-old: can I ever retire and, on the other hand, if I get fired now will anyone hire me again. During the last ten years the employment rate of people approaching the […]

READ MORE
P
Tiina Heikkilä

Ikääntymisen tutkijat: vanhuuteen ei kannata varautua

Ikääntymisen tutkijat Jari Pirhonen, Kirsi Lumme-Sandt ja Katariina Tuominen sanovat, että vanhenemisen kuvasto on monipuolistunut. Ei ole vanhuksen stereotyyppiä, ja hoivapalveluiden pitää elää mukana. – Joskus lähitulevaisuudessa palvelutalossa saattaa Rolling Stones-sukupolven edustaja, joka sanoo, että heitä helvettiin se puuro ja tuo minulle tupakka ja […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Vanheta on pakko, mutta pitääkö sitä pelätä?

LUE LISÄÄ
A
Satu Koskinen ja Mira Palonen

Potilaan kotiutumisvalmius on tärkeä osa hoitoa

Hoitojaksot sairaalassa ovat yhä lyhyempiä ja lääketieteellisesti arvioidun kunnon salliessa ryhdytään miettimään potilaan kotiutumista tai siirtymistä jatkohoitopaikkaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suuressa roolissa ovat raha ja terveydenhuollon resurssit, joiden jalkoihin niin sanotut pehmeämmät arvot helposti jäävät. Tämä kirjoitus tuo tähän keskusteluun näkökulman […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ