Maria Styr on työskennellyt viimeiset kaksi vuotta palveluesihenkilönä Joensuun turvakodissa. Hänen lisäkseen turvakodissa työskentelee seitsemän turvakodin ohjaajaa.
Turvakoti on kodinomainen ja maksuton, matalan kynnyksen palvelu.
”Meille hakeudutaan, kun on kyse lähisuhdeväkivallasta tai sen uhasta”, Styr kertoo.
Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuaalista, digitaalista, laiminlyöntiä tai vainoamista. Kyseessä voi olla myös kunniaan liittyvä väkivalta, jossa yhteisö uhkaa väkivaltaisilla teoilla. Sitä esiintyy esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä ja etnisissä vähemmistöissä.
Turvakodissa on hyvin vaihteleva asiakaskunta: siellä tavataan koko eliniän kaari.
Joensuun turvakodissa on seitsemän perhehuonetta, joissa on yhteensä noin 20 sänkypaikkaa.
”Huoneiden kokoonpanoja muokataan asiakkaiden tarpeiden mukaan.”
Turvakoti on vapaaehtoinen palvelu ja jokaisen asiakkuuden kesto arvioidaan aina yksilöllisesti. Tyypillisimmillään asiakkaat ovat turvakodissa kolmesta viiteen viikkoon, lyhimmillään asiakkaat ovat viettäneet muutaman tunnin.
Turvakotiin lähteminen on usein vaikeaa.
Styrin mukaan väkivallan uhrin voi olla hankalaa irrottautua väkivaltaisesta suhteesta. Taustalla voi esiintyä esimerkiksi taloudellista riippuvuutta, läheisriippuvuutta tai huolta siitä, miten lapsen asiat järjestyvät.
Turvakodin asiakasmäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Tähän on vaikuttanut koronarajoitusten poistuminen, väkivallan tunnistaminen ja tietoisuuden kasvaminen.
Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos vastaa siitä, että palvelun määrä riittää. THL arvioi palvelua asiakkaiden palautteiden myötä.
Ihanteellista olisi, että turvakodilla olisi aina yksi vapaa paikka kriisitilanteita varten. Mikäli näin ei ole, on turvakodilla vastuu auttaa asiakas toiseen turvakotiin.
Joensuun turvakoti on hyvinvointialueen ainoa. Seuraavaksi lähin on Kuopiossa, vajaan 150 kilometrin päässä.
Kuvasarja on tehty osana Visuaalisen journalismin maisteriohjelman Journalistisen henkilökuvauksen työpajaa syksyllä 2023. Tämän kurssinosan aiheena oli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Kestävät kaupungit ja yhteisöt -teeman tavoitteet.