Laura Uotila on eläinsuojelujärjestö Animalian eläinsuojeluasiantuntija sekä Animalia-lehden päätoimittaja. Hän on huolissaan kalojen kohtelusta.
– Kalojen oikeudet vaikuttavat olevan todella vähäiset. Kaloja on iät ja ajat kohdeltu huonommin kuin nisäkkäitä tai lintuja. Niille aiheutetaan monesti enemmän kipua, kuin muille eläimille niitä käsiteltäessä, lopetettaessa ja pyydettäessä. Jos nisäkkäitä alettaisiin saalistamaan koukuilla, joka menee leuasta läpi, niin sallittaisiinko sellainen toiminta? Kalojen kyky tuntea kipua on tieteellisesti todistettu, Laura sanoo.
Kalastusta tapahtuu maailman merillä enemmän kuin koskaan ennen. Yksi ammattikalastuksen lieveilmiöistä on ylikalastus, joka tarkoittaa sitä, että meristä nostetaan niin paljon kalaa, etteivät kalakannat ehdi palautua entiselleen. Kalastus on muuttunut entistä tehokkaammaksi, minkä vuoksi ylikalastusta tapahtuu aiempaa herkemmin.
– Ylikalastus voi ajaa tiettyjä lajeja sukupuuttoon, kun pyydystetään isoimmat ja arvokkaimmat kalat. Lajin geneettinen kanta alkaa heiketä, kun jäljelle jää pieniä huonosti kasvavia kaloja, eikä lajin kanta välttämättä pysty enää uusiutumaan. Eläinsuojelulain piiriin kuuluvat kaikki eläimet, joten sen pitäisi myös säädellä kalojen kohtelua. Käytännössä eläinsuojelulakeja ei kuitenkaan juuri huomioida ammattikalastuksessa tai kalankasvatuksessa, Uotila kertoo.
Merien ekosysteemeillä on iso vaikutus ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sekä eläinten määrään ja pärjäämiseen. Pelkästään ylikalastus ei riko kalojen oikeuksia vaan esimerkiksi maanviljelyllä ja lääketeollisuudella on osuutensa ympäristön pilaamisessa ja siten kalojen selviytymisessä. Myös esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöt ja lääkeaineet vaikuttavat siihen, mitkä kalat menestyvät.
Rehevöitymisen seurauksena joidenkin kalalajien määrä alkaa kasvaa, toisten lajien määrä taas pienenee. Kaikki elolliset linkittyvät niin vahvasti toisiinsa, että mikäli jokin laji häviää kokonaan tai sen asema heikentyy, se alkaa lumipalloefektin tavoin vaikuttaa kaikkiin muihinkin lajeihin. Samoin, kun meriin päätyy esimerkiksi elohopeaa, se kertyy kaloihin ja sen seurauksena noita kaloja syövät linnut alkavat kuolla.
– Ei ole kestävää antaa merten saastua tai kalastaa lajeja sukupuuttoon ja katsoa vasta myöhemmin, miten se näkyy isommassa mittakaavassa. Ollaan isojen kysymysten äärellä siinä, miten kalojen tilannetta saataisiin parannettua koko tässä ekokatastrofissa. Merten ja kalojen suojelu vaatisi paljon enemmän panostusta, Laura toteaa.
Kuvasarja on tehty osana Visuaalisen journalismin maisteriohjelman Journalistisen henkilökuvauksen työpajaa syksyllä 2022. Tämän kurssinosan aiheena oli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Vedenalainen elämä -teeman tavoitteet.