Hyppää pääsisältöön

Uudenlainen opintokokonaisuus toi opiskelijat ja työelämän asiantuntijat yhteen  

Julkaistu 6.5.2021
,
päivitetty 6.5.2021
Tampereen yliopisto
Vapaan sivistystyön virtauksia haastoi osallistujat miettimään vapaan sivistystyön tehtävää ja omaa ammatti-identiteettiään nykyistä laajemmin.

Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa opiskelijoille sekä työelämäosallistujille tarkoitettua yhteistä Vapaan sivistystyön virtauksia -opintokokonaisuutta. Kurssi järjestettiin Tampereen yliopiston, Vapaa Sivistystyö ry:n ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n yhteistyönä.

Pilottihankkeen tehtävänä oli tutustuttaa yliopiston tutkinto-opiskelijat vapaan sivistystyön laajaan toimintakenttään ja historiaan. Toisaalta tavoitteena oli tarjota vapaan sivistystyön kentällä työskenteleville opettajille ja henkilökunnalle mahdollisuus kirkastaa vapaan sivistystyön roolia ja tehtävää nykypäivänä.

− Tästä pilottihankkeesta erityisen teki se, että se toteutettiin yhdessä suunnittelutiimin sekä kuudentoista vapaan sivistystyön parissa toimivan asiantuntijan ja tutkijan voimin, kertoo Suoranta.

Yhdessä tehdyt oppimateriaalit toivat opintokokonaisuuteen syvällistä ammatillista näkemystä, ajankohtaista alan tutkimustietoa sekä käytännön kokemusta opetuksesta vapaan sivistystyön kentältä.

Yli miljoona suomalaista osallistuu vuosittain vapaan sivistystyön opetukseen

Vapaalla sivistystyöllä tarkoitetaan kaikille avoimia yleissivistäviä ja harrastuksiin liittyviä opintoja sekä kansalaistaitoihin valmentavia ja yhteiskunnallisia opintoja. Toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä.  

Vapaan sivistystyön koulutusta annetaan kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa, urheiluopistoissa ja kesäyliopistoissa. Toimintaan osallistuu vuosittain noin miljoona suomalaista yli 300 oppilaitoksessa ympäri Suomen. Maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisääntyminen 2000-luvulla on myös näkynyt kasvuna osallistujamäärissä.1

− Vapaan sivistystyön opinnot voivat tarjota suuntaa omalle elämälle ja uralle tai jopa väylän uuteen ammattiin. Jotkut nauttivat kurssien yleissivistävästä luonteesta, toiset opettelevat harrastekursseilla uuden taidon tai kielen. Vaihtoehtojen runsaus tekee vapaasta sivistystyöstä jatkuvan oppimisen joustavan kokonaisuuden, pohtii Suoranta.

Kurssi tarjosi sekä opiskelijoille että työelämäosallistujille uusia näkökulmia  

Historiallisesti tarkasteltuna vapaalla kansansivistystyöllä on aina ollut vankka asema korkeakoulussa. Sen perustalle rakennettiin aikanaan oma itsenäinen oppialansa, kansansivistysoppi, josta myöhemmin polveutui aikuiskasvatustiede.1

Ensimmäinen professuuri, nimikkeeltään kansansivistysoppi (nykyisin aikuiskasvatus) perustettiin vuonna 1945 Tampereen yliopistoon. Professuuria nykyisin hoitava Suoranta pitää vapaan sivistystyön oppilaitosten ja yliopistojen yhteistyötä luontevana ja tarpeellisena osana jatkuvaa oppimista.

− Vapaa sivistystyö on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Monet alan opettajat kaipaavat tietoa vapaan sivistystyön kokonaisuudesta ja omasta roolistaan sen osana. Kysymys on samalla myös vapaan sivistystyön identiteetistä. Oli hienoa huomata, miten kurssi auttoi monia työelämäosallistujia oivaltamaan, kuinka merkittävää heidän työnsä on, iloitsee Suoranta.

− Kurssi laajensi vastaavasti myös tutkinto-opiskelijoiden näkökulmia vapaasta sivistystyöstä kiinnostavana tutkimuskenttänä, omaehtoisena oppimisen paikkana tai tulevaisuuden työpaikkana.

Vapaan sivistystyön virtauksia -opintojakso on osa Tampereen korkeakouluyhteisön Jatkuvan oppimisen hanketta. Kurssi järjestettiin 20.8.–17.12.2020, ja sille osallistui kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelijoiden lisäksi erillisopinto-oikeudella myös työelämäosallistujia.


1 http://www.vapausjavastuu.fi/wp-content/uploads/2019/03/Vst-eilen-tanaan-huomenna-verkko.pdf