STUE Moniäänisyys yhteiskunnassa - Yksinasuvat yhteiskunnallisena ryhmänä (podcast)

Äänitiedosto

https://soundcloud.com/kohinakampus/moniaanisyys-yhteiskunnassa-yksinasuvat-yhteiskunnallisena-ryhmana

Literöinti

Puhuja 2

Tervetuloa kuuntelemaan Tampereen yliopiston tutkimusyhteisön style toimintamallin elisa asteinen transformation of urban environments podcastia stun tavoite on luoda ja edistää tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, jotka muuttavat kaupungit turvallisiksi ja kestäviksi. Elinympäristö iksi kaikille. Tässä podcast sarjassa kaupunkien erilaiset toimijat. Ja tutkijat yksi tarkastelevat kaupunkien kestävää muutosta. Tänään me puhumme kaupunkien sosiaalisesta kestävyydestä. Meillä on täällä studiossa pia solin ja raija eeva. Minä olen mari turja ja olen työnohjaaja. Kaupunki, tutkija ja Tampereen yliopiston hallintotieteen väitöskirjatutkija. Puhumme nyt siis aiheesta moniäänisyys yhteiskunnassa ja yksin asuvat yhteiskunnallisena ryhmänä. Esittelisi esittelisit teko itsenne ja kertoisitte hiukan taustanne ja omaa tulokulmaa tähän aiheeseen.

Puhuja 3

Joo mä oon raija eeva ja oon valtiotieteiden maisteri ja tutkinut tätä yksin asuvien problematiikkaa omassa. Pro gradu ja siitä näkökulmasta, että miten yksin asuvista niin kun keskustellaan yhteiskunnassa. Sitten mä oon omassa työssäni. Mä oon vastaava diakoniatyöntekijä tuolla turussa niin myöskin aloittanut yksin asuville suunnatun toiminnan ja sieltä näkökulmasta myöskin saanut sitten paljon kokemusta ja tällä hetkellä on myöskin yksinasuvien yksinasuva RYN puheenjohtaja.

Puhuja 4

Mä oon pia solin. Mä oon johtava asiantuntija terveyden ja hyvinvoinnin mielenterveys tii mista. Ja siellä mielenterveyden edistäminen ja mielen hyvinvointi on hyvin suurelta. Osin sitä mun tulokulma aani ylipäänsä tutkimusalue elle ja erilaisissa kehittämistehtävissä ja. Mielenterveyden edistämisen lisäksi myös myös tietysti katson jonkin verran muita mielenterveysalan aiheita, mutta tää mielenterveyden edistäminen on ehdottomasti se. Pääa alue missä toimin ja sitä katson yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.

Puhuja 2

Kiitos ja mennään sitten hiukan tarkemmin tarkastelemaan. Eli millainen yhteiskunnallinen ryhmä yksin asuvat ovat.

Puhuja 3

Mä voisin ehkä vähän kertoa, että minkälainen ryhmä he on. Se on tota ikäjakauma. Ollaan hyvin, hyvin monipuolinen niinku ryhmä ja sanoisin että he ovat niin kun tämmöinen väestöryhmä joka me ei yhteiskuntaa on nyt selkeästi syntynyt, mutta yhteiskunta ei ole jollakin tavalla sitä tiedostanut, että se on oikeastaan muodostunut meiltä tämmöiseksi toiseksi elämänmuodon. Ja elämänmuoto pitää sisällään hyvin monenlaisia ihmisiä. Ihan niin kun yksi asumisen elämänmuotoihin pitää ja sanoisin, että he on hyvin tavallisia ihmisiä. Monesti ajatellaan, että yksin asuvat on hyvin nuoria tai hyvin iäkkäitä, mutta 50 yli 50% yksin asuvista on kuitenkin työikäisiä kahdenkymmenenviiden ja kuudenkymmenenneljän vuoden välillä, että heitä on myöskin hyvin paljon. Sitten yhteiskunnallisena ryhmänä vielä ehkä sanoisin, että he on hyvin niin kun näkymätön ryhmä. Että siitä miljoona. Noin kolmesataatuhatta kun heitä on niin hirveän vähän. He näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa palveluissa tutkimuksessa oikeastaan ei missään. Ja tässä on varmaan se, että meidän yhteiskunta ei ole vielä havahtunut tähän ja tiedostanut ja jotenkin ottanut sitä sitä sinne omaan käytäntö ihinsa, että että todellakin meillä on uusi väestöryhmä.

Puhuja 4

Joo ja jos mä voisin tuosta meidän tutkimuksen näkökulmasta kertoa, eli meillä oli nelivuotinen hanke, jossa tutkittiin suomessa asuvien yksinasuvien positiivista mielenterveyttä, elämänlaatua ja sosiaalisia suhteita, niin siinä huomattiin, että toki jos verrataan muihin väestöryhmiin, niin eroja on niinku millä tahansa väestöryhmillä verrattuna toisiinsa saattaa olla tiettyjä eroja, mutta mitään merkittäviä suuria eroja esimerkiksi tässä mielen hyvinvoinnissa. Ei ollut. Että jos jos halutaan jotain tuoda esiin, niin esimerkiksi joillakin. Ikäryhmille näissä yksin asuvista saattoi olla esimerkiksi vähemmän käyntejä terveyspalveluissa, lääkäreissä, lääkärikäyntejä tai tai muuta vastaavaa, mutta sekin koski tiettyä ikäryhmää tässä suuressa joukossa eli eli loppujen lopuksi niin. Niin meidän tulisi vaan tunnistaa niin kun ne tietyt. Aa erityispiirteet tässä väestöryhmässä, niin kuin kaikissa muissakin väestöryhmissä vaikkapa ikäänty neissä on huomioitava se ehkä heikentynyt toimintakyky ja vastaavasti taas nuorilla saattaa olla jokin muu asia, joka tulee huomioida ja yksin asuvilla sitten taas jokin muu ja siihen me tarvitaan kyllä vielä lisää tietoa.

Puhuja 3

Just mä ajattelen, että että se elämänmuoto.

Puhuja

Niin kun.

Puhuja 3

Siinä on erilaisia tarpeita ja meidän yhteiskunta jollakin tavalla ei tiedä näistä tarpeista vielä ja ei pysty vastaamaan niihin yksin asuviin tarpeisiin ja sen takia tulee tämmöisiä palvelu puut teita tai tai yhteiskunnallisen kehityksen kaupunkikehityksen puutteita, koska ei, ei ymmärretä sen elämänmuodon tarpeita. Ja tästä tosiaan tarvittaisiin keskustelua ja tutkimusta huomattavasti. Paljon enemmän.

Puhuja 2

Miten te näette tämän, jos ajatellaan? Tutkimuksen ja viestinnän ja. Ja mediankin rooli ohjaamassa yksinasuvien asemaa ja heitä koskevaa päätöksentekoa. Millainen tää tilanne on?

Puhuja 4

No tutkimustaan ohjaa paljolti ne rahoituskanavat. Mistä siihen tutkimukseen saadaan raha? Ja rahoituskanavat ne voi olla kotimaisia kansallisia. Ne voi olla ulkomaisia rahoittajia ja ne tulee hyvin paljon sieltä minkälaiset intressit sillä kullakin hetkellä on. On kiinnostavia tai niitä pidetään tutkimisen arvoisena ja silloin me tutkijatkin ollaan vähän pakotettuja tutkimaan niitä asioita mihin sitä rahoitusta ohjataan ja syystä tai toisesta niin. On aina tällaisia joitain lempiaihe aiheita, joita rahoitetaan ehkä enemmän kuin toisia ja ehkä yksin asuvat tällä hetkellä tai ei ainakaan ole vielä sanotaan toiveikkaasti näin. Niin ole sellainen ryhmä, joka olisi ehkä mediaseksikäs jos näin voisi sanoa. Eli eli sille. Kohderyhmälle suoraan ei sellaista rahoitusta ole ole paljoakaan tarjolla ja ja silloin kun meillä tämä tutkimushan pitäisi ohjata paljon sitä päätöksentekoa ja jos meillä ei ole rahoitus kanavaa joka rahoittaa tutkimusta, meillä ei ole tutkimusta joka antaisi niitä faktoja sinne päätöksentekoon. Niin silloinhan tää kierre on vähän semmoinen. Ikävä itseään toistava, jolloin jolloin me ei saada sitä muutosta aikaan, mutta täytyy toivoa, että että tällaiset ulostulot ja ja niin kuin tämäkin podcast ehkä tuo tätä asiaa esiin, että että me saataisiin myöskin. Tietoisuutta auki, että tää on ihmisryhmä joka tarvii hyvinkin paljon vielä tutkimusta ennen kun me osataan tavallaan tuoda ne palvelut myös kohdennettua heille.

Puhuja 3

Jo pia toi hyvin. Tuossa tosiaan tää kehän esille eli politiikka on kiinnostunut tietyistä asioista ja se ohjaa sitä tutkimusta, mutta sitten me puhutaan myöskin paljon siitä, että yliopistollinen tutkimus on hyvin vapaata ja avointa ja ja siellä voidaan niin kun tehdä tämmöistä erilaista tutkimusta. Mutta kyllä mun kokemus on, että se on hyvin arvot tunutta ja tiettyyn tutkimus suuntaan niin kun keskittyvää ja mä ajattelen, että tässä tulee varmaan tämmöinen. Yhteiskunnassa, että että meillä on tietyt arvot ja ja tietyn normisto joka niin kun ohjaa. Ja kyllä mä ajattelen että siellä siellä että jos tätä ryhmää ruvettaisiin tutkimaan niin niin se ravisteli se aika paljon meidän yhteiskuntaa ja ehkä niitten nykyisin hyvin arvostettujen tutkijoiden niin mun paikka voisi myöskin vähän siellä sitten heilua että että pitäisi ottaa niin kun muitakin asioita huomioon ja. Se varmaan muuttaisi paljonkin meidän yhteiskuntaa. Jos uskaltaisi niin kuin lähteä tutkimaan tätä toista väestöryhmää ja sen tarpeita. Että se jollakin tavalla puheessa ohitetaan ja tutkimuksessa ohitetaan tämän ryhmän erityiset tarpeet tai omat tarpeet sanotaan, niin ei mitään erityistarpeita vaan omat tarpeet. Koska meillä on ehkä kuitenkin meidän yhteiskunnassa niin vahvasti vallalla parisuhde normi vielä.

Puhuja 2

Jos sinulla oli raija esimerkki ei kanssa. Muistaakseni, oliko poliittisesta päätöksenteosta ja ja ja ja verotus ket. Kohdellaan eri tavalla yksin asuvaa kun.

Puhuja 3

Parisuhteita joo, kyllä meillä on aika paljon niinku semmoista eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Ihan lainsäädännöllistä palvelu llista ja nyt tullut tutkimuksellista eriarvoisuutta on näissä asioissa. Että mä puhun paljon siitä, että yksin asuvien kun on tutkittu niin niitä harvoja tutkimuksia. Me mitä meillä suomessa on, niitä on todella ihan vain muutama, niin siellä aina tulee esille yksin asuvien niin kun väestöryhmän tämmöinen kokemus ulkopuolisuudesta ja jopa syrjinnästä. Se pitäisi niin kun ottaa vakavasti semmoinen kokemus.

Puhuja 2

Joo miten? Miten te ajattelette, että jos tämmöistä aitoa moniäänisyyttä pystyttäisiin rakentamaan nyt mitä sen myötä tapahtuisi, jos. Se tapahtuisi muutosta, joka veisi kohti tasavertaisempaa. Kaupunkikehitystä siinä mielessä, että. Kaikki erilaiset väestöryhmät kuultaisiin ja. Pystyttäisikö jopa tuomaan väestöryhmiä jotenkin yksi?

Puhuja 4

No jos mä vastaan tähän ensin niin mä luulen että tällaisen ison väestöryhmä. Ääneen pääsy sanotaan näin, niin mä luulen, että se voisi tehdä paljonkin vaikutusta siihen, että moni pienempi väestöryhmä voisi päästä siinä mukana ääneen ja ja ehdottomasti. Mä mä luulen, että siinä olisi paljon niin paljon. Että, että meillä olisi hyväksyttäessä moniäänisyys ja silti se yhteisöllisyys ja yksi niinku että me ollaan se yksi ja samaa että niinku raija sanoi tuossa äsken että että voisi olla hyvinkin ravisteleva. Meidänhän pitäisi muuttaa koko systeemi siitä perhe näkökulma isuudesta aa. Yksilön näkökulmaan tai jotain muuta, että että paljon täytyy tapahtua ja paljon tulisi tapahtumaan, jos jos sitä ajattelutapaa muutettaisiin. Mutta. Se, että koska se tapahtuu, sitä on vaikea ennustaa ja ja mikä on sitten se lopullinen motivaattori millä me saadaan se muutos tapahtumaan, niin sitäkään en osaa vielä ennustaa, mutta varmasti paljon hyvää se toisi.

Puhuja 3

Joo mä ajattelen näin, että piia sanoi tossa että mennään niinku yksilöön päin, niin mä ajattelen että olisi tärkeämpää. Ehkä niin kun. Miettiä sitä elämänmuotoa. Tavallaan se, että asuu yksin niin siitä. Sen sen vuoksi tapahtuu jotakin. Esimerkiksi elinkustannukset on korkeammat tai tai tuota tiettyjä asioita. Täytyy niin kun vaan hanskata kun alkaa niin kun elää yksin samalla tavalla. Sitten kun alkaa elämään niin kun vaikka yksi jonkun kanssa niin sielläkin tiettyjä taitoja täytyy niin kun oppia tai sielläkin sitten tapahtuu tiettyjä asioita, että meidän pitäisi siitä elämä muodosta ehkä enemmänkin niin kun saada tietoa. Ja toi piia sanoi jonkun toisenkin asian mihin mä ajattelin että kommentoin, mutta nyt mä unohdin.

Puhuja 4

Joo mutta toi on ihan totta. Minä tässä välissä sanon että että tuo sinun huomio siitä elämänmuodoista, että että todellakin se on varmaan se oikea termi mitä kannattaa tässä käyttää, että juuri se niin kun huomiointi että ei eihän se ole välttämättä edes se yksilötason päätös. Mutta mutta niin kun kontrastina mitä yritin siinä tuoda juuri se että että se perheen näkökulma ei ole ainoa oikea vaan vaan sen sijaan esimerkiksi tämä. Tää voisi olla oikein hyvä vaihtoehto.

Puhuja 3

Niin mä ajattelin, että jos me tunnistettaisiin ja tiedettäisiin enemmän niin kuin elämän muodosta, niin siinä on just, että se vaikuttaisi esimerkiksi kaupunkirakenteeseen sillä tavalla, että että se, mikä yksin asuvilla on tärkeätä ja merkityksellistä, niinku esimerkiksi kaupunkielämästä, niin on just tämmöiset julkiset paikat, johon on helppo tulla kahvilat ja kirjastot ja ja tota noin niin kauppakeskukset ja torit ja tavallaan sä niitten niinku kehittäminen semmoiseksi paikaksi, että yksinelävien on helppo saavuttaa. Niin ja helppoa olla ja viettää esimerkiksi aikaa. Tai sitten. Miettiä, että miten niin kun rakennetaan mihin rakennetaan tuota noin niin yksin asuville asuntoja että että niissä on hyvät kulkuneuvot koska tai liikenne. Kulkee hyvin, koska heillä on paljon vähemmän autoja omistuksessa ja ja niin edelleen ja myöskin sitten lähdettäisi öö miettimään että mitä on toisenlaisen asumisen niin kun vaihtoehtoja yksin asuvilta tarjottavana. Tai sitten palveluissa lähdetään miettimään, kun yksin asuvan menee palveluihin, vaikka nyt polikliinisen leikkaukseen niin siellä jo heti tunnistettaisiin. Ahaa, että on yksin asua. Nyt täytyy ruveta kysymään sitä, että kuka sinut hakee pois, kuka on sinun kanssa yötä, kuka vaihtaa sieltä selästä ne haavalla put sinulle vai tarvitsetko apua näihin asioihin? Tavallaan se on semmoista. Tunnistamista siitä, että miten se on erilainen silloin kun sen asiakas on yksin asuva. Tai miten kaupungin pitäisi muuttua, että se olisi yksin asuvalle niin kun. Hyvä asua. Monesti sanotaan jo puhutaan siitä, että keskustan keskustan yksipuolisuus puoli. Miten se taipuu. Yksi tulee yksipuoliseksi asukas kunta. Että sinne pitäisi saada perheitä sinne keskukseen ja keskustoihin, mutta sitten meillä olikaan huomata siinä keskustelussa, että me ei laisinkaan olla huolissaan niistä valtavasti omakotitalo alueista, jotka on täynnä niin kun perheitä. Ja tää niinku ehkä kertoo just sitä meidän niinku ajattelutapaa vielä tässä niinku yhteiskunnassa ja ja tuota se vähän niin kun kertoo semmoisen alempi arvoisuuden siinä. Siinä yksin asuvan niin ku. Kuntalaisen merkityksestä, että öö. Että en ole nähnyt vielä yhtään kuntaa, joka markkinoi sitä. Tulkaa meille yksin asuvat asumaan, että me tarjoamme tätä ja tätä. Jos me puhutaan, että minkälainen ryhmä yhteiskunnallisesti yksinasuvat, on niin. Siellä todella monella on. On pienitulo isuutta, että joka kolmas yksinasuva on pienitulo. Ja jos meidän yhteiskunta haluaisi lähteä muuttamaan ja parantamaan yksin asuvien, niin kun pienitulo isuutta ja köyhyyttä, niin silloin koko niinku yhteiskunnassa myöskin pienituloisuus ja köyhyys saattaisi aika radikaalisesti vähentyä.

Puhuja 2

Kiitos tästä tulikin hyviä esimerkkejä. No jos tähän. Kysyinkin piia sinulta. Että olet tehnyt tutkimusta tästä? Positiivisesta mielenterveydestä. Kerrotko siitä vähän?

Puhuja 4

Joo positiivinen mielenterveys kääntyy. Oikeastaan mielen hyvinvoinniksi. Meillä jostain syystä tutkimuspuolella tätä positiivista mielenterveyttä käytetään, mutta mielen hyvinvointia me sillä tarkoitetaan ja ja siihenhän vaikuttaa hyvin moni asia. Ja oikeastaan nyt äskeiseen viitaten mistä raaja puhui näistä julkisista paikoista ja ja sosiaalisista suhteista pääsen siihen niin nehän on esimerkiksi yksi asia, sosiaalinen verkosto ja sosiaaliset suhteet ja tällainen muiden joukossa olo vaikkakin olisi yksin, mutta että siinä on muita ihmisiä läsnä ympärillä, niin nää on hyvin tärkeitä. Ei pelkästään yksin asuville vaan kaikille, joten tästä raijan esittelemästä kaupunkisuunnittelun muodosta. Ja siitä hyötyisi kaikki, ei ainoastaan yksi asuvat. Ja ja tää positiivinen mielenterveys tähän ei ole sellainen asia, joka rakentuu pelkästään sieltä yksilön sisältä. Toki meillä on ominaisuuksia, jotka saattaa sitä jo valmiiksi vahvistaa, että jollain on enemmän vaikkapa resilienssiä. Sellaista joustavuutta käsitellä arjen haasteita. Joillakuilla on sitä enemmän kuin muilla, mutta siihen vaikuttaa myös paljon. Kaikki meidän ympärillä oleva lähipiiri, perhe, yhteisö, missä me asutaan asuminen, turvallisuus, taloustilanne, työllisyys tai työttömyys. Ja siitä vielä ihan lähdetään siihen globaaliin maailmaan. Eli minkälais? Meidän maailma on, että nyt esimerkiksi tiedetään, että mielen hyvinvointiin varmasti on on vaikuttanut hyvin paljon tää viimeaikainen sota koronatilanne, joka on erityisesti ollut hyvinkin. Negatiivinen yksin asuville juurikin tästä syystä, että se on rajoittanut monienkin sosiaalisia suhteita. Mutta että että? Tähän mielen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa hyvin monilla asioilla vaikkapa jo pelkästään ikkunasta näkyvä maisema. Jos se on viher maisema, niin sillä on suuri vaikutus mielen hyvinvointiin sen sijaan, että näet vaikka betoniseinä.

Puhuja 3

Minulla on jääny erityisesti myöskin mieleen julkisten palveluiden tärkeys niin kun yksin asuville ja arvostus se, että yhteiskunnassa niinku arvostettaisiin myöskin yksinasuvien väestöryhmää. Mä tuossa mietin myöskin sitä, että mikä yksin asuville on erityisen tärkeätä niin kun elämänmuotoon on se, että. Että yksin asuva löytäisi jonkun merkityksellisyyden omaan elämään ja aika monesti me katsotaan, että se merkityksellisyys tulee vain sosiaalisten suhteiden. Mutta, mutta se voi olla myöskin niin kun se hyvin henkilökohtainen, niin kun että kenelle minä olen merkityksellinen. Siinähän on tietenkin sosiaaliset suhteet, mutta se voi olla myöskin asia, että että voin löytyä löytää niinku merkityksen jonkun asian kautta tai johonkin asiaan osallistumisen kautta ja saamaan siitä niin kun semmoista sisältöä. Elämään ja myöskin tuon sen yhteiskunnallisen näkökulman eli kokonaisuuteen, että jos en kuulu yhteiskunnan osana väestöryhmä nä siihen tai koen että olen ulkopuolella sitä, niin se vähentää sitä merkityksellisyyden kokemusta. Ja se on aika huono niin kun asia ja ja se kokemus on vahvasti nyt tällä hetkellä yksinasuvia. Jos jos yksinasuvien kanssa keskustelee ja nää harvat tutkimukset joita siellä on ollut niin on tuonut esille.

Puhuja 4

Ja me tiedetään, että juurikin tää merkityksellisen merkityksellisyys. Tunne on hyvin tärkeä tekijä siellä mielen hyvinvoinnin taustalla, että koet että mielipiteelläsi ja sinulla on jotain merkitystä jollekin tai johonkin. Eli tää on. Tää on varmasti sellainen asia mikä. Minkä muutoksella saataisiin myös sitä mielen hyvinvointia parannettua.

Puhuja 3

Joo, ja sitten mä ajattelen ihan, että me voitaisiin yhteiskuntana niinku oppia enemmän tämmöistä meidän paheksu maa amerikkalaista small talkia, koska mä ajattelen että. Ne se small talk on aina semmoinen keskustelun avaaja, että tavallaan siinä, että jos minä olen valmis keskustelemaan tai minä voisin hetkeä keskustella jonkun kanssa, niin minä voisin tehdä tämmöinen small avauksen, niin se olisi niin kun yksin asuville myöskin niin kun aika aika tuota noin niin helpottava asia, että ilmaistaan sen että minä minä olen valmis keskusteluun kun nyt meillä on niin kun hyvin semmoinen ahdas ahdas näkökulma että kenen kanssa niin kun keskustellaan. Ja ja vietetään sitä aikaa, mutta tämmöiset lyhkäiset keskustelut voisi olla hyvin virkistäviä monelle.

Puhuja 2

Kiitos tästä mielenkiintoisesta keskustelusta ja kiitokset kuulijoille.