Alumnimme Kaisa Koro: Ympäristötekniikan opinnot ovat olleet elämäni suurin ympäristöteko
Maailmanparannusta vesilaitokselta ja kaatopaikalta käsin
Kun maailmaa haluaa parantaa vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla, itsensä voi löytää vaikkapa kaatopaikalta, tutkimasta materiaalien hajoamista tai suunnittelemasta vedenkäsittelyprosesseja vesilaitoksella. Kaisa Koro on yksi Suomen nuorista, lupaavista kestävän kehityksen puolestapuhujista, joka myös tekee käytännön työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kokee saaneensa hyvän startin urapolulleen Tampereen yliopiston ympäristötekniikan opinnoista.
– Pyrin parantamaan maailmaa omalta osaltani, ja opintoni ovat olleet suurin tähänastisista ympäristöteoistani. Toki myös kierrätän ja pyrin suosimaan kävelemistä, mutta niiden vaikutus on pienempää. Haluan vaikuttaa ympäristöasioihin isommassa mittakaavassa, koska ajattelen, ettei kaikkea voida vastuuttaa yksilöille, Kaisa toteaa.
Kaisan ensimmäinen oman alan työpaikka oli Pirkanmaan jätehuolto, jonka kaatopaikalla hän työskenteli vaakatyöntekijänä ja toimistotöissä. Myöhemmin hän on ollut tutkimusinsinöörinä ja valvojana Valkeakosken vesilaitoksella, jolle hän teki myös diplomityönsä.
– Laitos on verrattain uusi, joten sitä on ajettu tietyillä oletusasetuksilla. Tutkin diplomityössäni mahdollisuuksia asetusten parantamiseen. Kaikki lähtee raakaveden laadusta, joka vaihtelee kesän ja talven välillä järven olosuhteista riippuen. Pyrimme reagoimaan laadun muutoksiin ja löytämään parhaat asetukset liittyen esimerkiksi kalkkiveden ja saostuskemikaalien määrään, pyörimisnopeuksiin, paineeseen ja huuhteluaikoihin. Kyse on siis kemiasta ja vähän fysiikastakin, Kaisa selittää.
Syksystä 2023 eteenpäin Kaisan urapolun jatko on vielä avoinna, mutta seuraava askel saattaa suuntautua monellekin eri alueelle.
– Olen tähän mennessä ollut töissä kunnalla ja muilla julkisilla toimijoilla. Yritysmaailmaankin voisi olla kiinnostavaa päästä, esimerkiksi projektiluontoiseen konsulttityöhön. Voi olla, että jatkan vesihuollon parissa, sillä siihen on jo valmiiksi hyvä pohja, mutta työ voisi liittyä myös elinkaarilaskentaan ja materiaaleihin. Toisaalta lainsäädännöllinenkin puoli kiinnostaa, esimerkiksi päästörajojen laskeminen tai mitä lakiin pitäisi näistä asioista ylipäätään kirjata, Kaisa pohtii.
Ahaa-elämykset tulevat ajallaan
Hämeenkyröstä kotoisin oleva Kaisa aloitti ympäristötekniikan opinnot vuonna 2018 ja opiskeli kandivaiheessa sivuaineena myös energiatekniikkaa. Hän on tyytyväinen voituaan opiskella molempia, sillä hänen oli alkujaankin vaikea valita näiden kahden kiinnostavan oppiaineen väliltä ja osittain ne myös limittyvät toisiinsa.
Lisäksi Kaisa on opiskellut jonkin verran materiaalitekniikkaa, jonka hän myös kokee kiinnostavaksi ja tärkeäksi muun muassa kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmista.
– Kierrättämisessä tulee paremmaksi, kun tietää, miten materiaali hajoaa ja miten se liitetään takaisin yhteen. Isossa mittakaavassa tämä liittyy isojen massojen ja prosessien hallintaan sekä elinkaarilaskentaan, Kaisa toteaa.
Opinnoissa hän koki hyväksi, että yhteys yritysmaailmaan ja mahdollisiin työnantajiin säilyi koko ajan tiiviinä. Yrityksiltä saatiin aiheita harjoitustöihin, tehtiin yhteisiä projekteja ja yrityksistä kävi myös luennoitsijavieraita. Näin sai käsityksen, mikä on pinnalla työmaailmassa juuri nyt. Opintojen aikana käytettiin myös paljon käytännön ohjelmistoja, joilla työpaikoissa tehdään oikeastikin projekteja. Tällaisia olivat esimerkiksi AutoCAD sekä verkostosuunnitteluun ja elinkaarilaskentaan käytettävät ohjelmistot.
– Opintoihin sisältyi kaikenlaista, ja sain niistä oikein hyvin pohjan työelämää varten. Kaikki oppi tulee varmasti vielä syvenemään, mutta sain opinnoista kattavan peruspaketin, johon olen oikein tyytyväinen. Muutenkin huomasin, että opintojen aikana tuli ahaa-elämyksiä ja asioita alkoi ymmärtää uusista näkökulmista. Uusillekin opiskelijoille haluaisin sanoa, että vaikka alkuun tuntuisikin sumuiselta, oman kiinnostuksen suuntaa ei tarvitse tietää vielä alussa. Se selviää usein vasta matkan varrella, Kaisa sanoo.
Omien opintojensa ohella Kaisa toimi myös Tampereen yliopiston opiskelijalähettiläänä kolmannesta opiskeluvuodestaan lähtien. Opiskelijalähettiläät toimivat tärkeänä osana yliopiston hakijamarkkinointia edustamalla omaa yliopistoaan ja opiskelualaansa. Kaisa oli kuullut toiminnasta ja ajatteli, että se voisi olla hänen tapansa olla aktiivinen opiskelija. Toiminnasta maksettavat palkkiot olivat myös kiva lisä.
– Kävin vierailuilla kouluissa ja etänä Teamsin kautta, osallistuin yliopiston markkinointiaineiston kuvauspäiviin, Studia-messuille ja paneelikeskusteluihin ja vedin kampuskierroksia Hervannassa. Lisäksi edustin yliopistoa Ilves–Tappara-pelissä ja opettajien koulutuspäivillä. Parasta hommassa oli se, kun näkee, että on pystynyt välittämään tietoa ja herättämään ajatuksia, Kaisa sanoo.
Valmistumisensa kynnyksellä Kaisa harkitsee YEDI ry:n jäseneksi liittymistä. YEDI on ympäristö- ja energiatekniikan oppiaineista valmistuneiden diplomi-insinöörien alumnijärjestö, joten toimintaan liittyminen tuntuisi Kaisasta luontevalta jatkeelta opiskelijalähettilään roolille.
– Jäsenenä pystyisin varmasti välittämään uusille opiskelijoilla tietoa valmistumisen jälkeisestä elämästä, ja samalla pysyisin myös tuttuna muiden omasta oppiaineesta valmistuneiden kanssa, Kaisa toteaa.
INFOLAATIKKO
Kuka: Kaisa Koro
Tutkinto: Diplomi-insinööri, ympäristötekniikka, 2018–2023
Työ: Tutkimusinsinööri, Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos
Vapaa-aika: Kaisaa ovat pitäneet kiireisenä työn ja opintojen ohella myös harrastukset. Kaisa on yksi Tampereen yliopiston opiskelijoista koostuvan Puhallinorkesteri Akateemisen Henkäyksen (PAH) alkuperäisjäsenistä, ja hän harrastaa aktiivisesti pesäpalloa niin pelaajana kuin valmentajanakin. Kaisa valmentaa junioripelaajia Manse PP:ssä ja pelaa itse Pirkkalan Pirkoissa.
Teksti: Tiina Leivo
Kuva: Mikko Ovaska