Rehtori Keijo Hämäläinen lukuvuoden avajaisissa: Tutkimuksen vapautta on puolustettava myös silloin, kun tulokset ovat epämukavia
Yliopiston tehtävä on vaalia sukupolvelta toiselle kestävää tieteellistä perinnettä, mutta samalla rakentaa tulevaisuutta, jota emme vielä tunne, toteaa rehtori Keijo Hämäläinen lukuvuoden avajaispuheessaan.
Hän korostaa tieteen vapauden vaalimista. Tieteellä on keinot havaita virheitä, korjata niitä ja auttaa myös yhteiskuntaa korjaamaan itseään.
– Siksi meidän on puolustettava tutkimuksen vapautta myös silloin, kun tulokset ovat epämukavia tai kun tutkimuksen hyötyä ei voida osoittaa etukäteen, hän sanoo.
Yliopistoinstituution horjuttamisesta ja tieteen vapauden kritiikistä on huolissaan myös opiskelijoita edustava Tampereen ylioppilaskunta TREY:n hallituksen puheenjohtaja Tami Nordström omassa puheessaan.
– Meidän tulee osoittaa, että yliopistoyhteisö on esimerkki, jossa luodaan yhteiskuntaa eteenpäin vievää tutkimusta demokraattisesti ja kriittisesti ja kasvatetaan sivistyneitä ja kriittisiä asiantuntijoita, Nordström sanoo.
Rahoitusleikkaukset uhkaavat pysäyttää kehityksen
Valtion viime vuosien panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tukeneet Tampereen yliopiston myönteistä kehitystä, mistä on osoituksena 100 miljoonan euron suuruinen investointi Noodiin, Hervannan kampuksen uuteen kokeellisen tutkimuksen keskittymään. Noodi luo vahvan pohjan yritysyhteistyön kasvattamiselle, mikä tukee taloudellista kasvua alueella ja koko Suomessa.
Silti yliopistojen tulevaisuuden rahoitusnäkymät ovat epävarmat.
– Yliopistoihin kohdistuvat lisäleikkaukset merkitsisivät hyvän kehityksen pysähtymistä juuri silloin, kun kasvu orastaa ja Suomi tarvitsee lisää osaamista ja tutkimukseen perustuvaa uudistumista, rehtori Hämäläinen sanoo.
Rehtorin mukaan poliittisessa keskustelussa koulutuksesta ja tutkimuksesta puhutaan Suomen tulevaisuuden perustana, mutta näkemyksen tulisi välittyä myös rahoituspäätöksissä.
– Asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen päätösten välillä on oltava yhteys.
Yliopistoihin kohdistuvat lisäleikkaukset merkitsisivät hyvän kehityksen pysähtymistä juuri silloin, kun Suomi tarvitsee lisää osaamista ja tutkimukseen perustuvaa uudistumista.
Rehtori Keijo Hämäläinen
Yliopiston perustehtävä ei muutu tekoälyn aikakaudella
Rehtori nosti tekoälyn isoimpana teknologisena murroksena, jonka hän on nähnyt yli 40-vuotisen työuransa aikana. Yliopistojen täytyy päättää, miten tekoälyn lisääntyvään käyttöön tulisi vastata.
– Oma näkemykseni on, että kaikki muuttuu, mutta samalla mikään olennainen ei muutu.
Vaikka tekoäly voi auttaa meitä näkemään tarkemmin ja kauemmaksi kuin ennen, se ei päätä puolestamme mihin katsomme, mikä näkemästämme on tärkeää ja mitä tiedolla tulisi tehdä.
Hämäläisen mukaan on tärkeää opettaa opiskelijoita kyseenalaistamaan tekoälyn antamia vastauksia ja ajattelemaan itsenäisesti. Tässä yliopiston perustehtävä ei muutu.
– Se edellyttää yliopistoilta rohkeita kokeiluja ja huolellista arviointia. Meidän on turvattava ne tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen perustat, joiden tulee kestää myös tekoälyn aikakaudella, Hämäläinen sanoo.
Kulttuuri, tiede ja taide rakentavat identiteettiä
Avajaistilaisuudessa kuultiin myös Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Petterssonin juhlapuhe.
Suomen Kulttuurirahasto on valtakunnallisesti toimiva yksityinen säätiö, joka jakaa vuosittain noin 60 miljoonaa euroa apurahoja tieteelle, taiteelle ja kulttuurille. Nämä Pettersson nosti puheessaan esiin ankkureina, joita tarvitaan rakentamaan yhteistä identiteettiä nykypäivän Suomessa, jossa kulttuuria ei enää välttämättä pidetä itsestään selvänä yhdistävänä tekijänä tai maan menestyksen mittarina.
Silti aina kun Suomi menestyy kansainvälisesti millä tahansa osa-alueella, se liimaa kansaa yhteen – oli kyse sitten urheilusta, elokuvista, musiikista tai vaikkapa jäänmurtajakaupoista.
– Kulttuuri on tapamme olla maailmassa. Kulttuuri on tapamme ymmärtää ja oppia. Se luo perustan demokratialle, yhteenkuuluvuuden tunteelle ja rakentaa identiteettiämme, Pettersson toteaa.
Katso avajaisjuhlan tallenne Aamulehden sivuilta Tallenne on katsottavissa viikon ajan (9.9.2026 saakka).
