Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Saaga Härkönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan nuorten arkea vuorovaikutteisten teknologioiden, erityisesti älypuhelimien ja sosiaalisten robottien, kanssa. Tulokset osoittavat, että vuorovaikutteiset teknologiat voivat sekä tukea että haastaa nuorten toimijuutta.
Nuorten teknologian käytön säätelyssä keskeistä onkin Härkösen mukaan se, miten teknologia saadaan tukemaan nuorten toimijuutta eri tilanteissa – ei se, kuinka paljon tai missä teknologiaa käytetään.
– Merkitykset nuorten arjessa vaihtelevat sen mukaan, millaisia toimintamahdollisuuksia teknologiat tuovat eri tilanteisiin ja millaisena nuorten toimijuus niissä kulloinkin näyttäytyy, Härkönen toteaa.
Tutkimuksen mukaan sama teknologia voi edistää nuorten tiedon saavuttamista, sosiaalisuutta ja osallisuutta, ja vastaavasti koukuttavuuden, ennakoimattomuuden tai ristiriitaisten käytäntöjen kautta haastaa nuoren toimijuutta.
– Liiallinen rajoittaminen voi estää teknologioiden nuorten toimijuudelle tarjoamia mahdollisuuksia, mutta hallitsematon käyttö voi puolestaan heikentää sitä, Härkönen kertoo.
Älypuhelin lisää sosiaalisuutta mutta myös häiritsee vuorovaikutusta
Härkönen korostaa nuorten näkökulmaa teknologioiden käyttöönotossa ja arkisessa käytössä. Tasapainoisen käytön löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä nuorten suhde teknologiaan on monimutkainen ja tunnepitoinen.
– Kannattaa miettiä, kuinka teknologia mahdollista arjen sujuvuutta ja nuorten osallisuuden kokemuksia, tutkija muistuttaa.
Tulosten mukaan älypuhelin saa merkityksiä tärkeänä sosiaalisuuden ja tiedon hankinnan välineenä, mutta samalla kasvokkaista vuorovaikutusta häiritsevänä ja konflikteja tuottavana tekijänä.
Tulokset valottavat, miten nuorten älypuhelin näyttäytyy vanhemmille yhtä aikaa neuvottelun kohteena, sillanrakentajana ja riskitekijänä sekä uhkana ja mahdollisuutena.
Sosiaaliselta robotilta odotettiin inhimillistä, ennakoitavaa ja normatiivista vuorovaikutusta sekä sosiaalista tukea ja selkeää roolia nuorisotilalla. Tulosten perusteella sosiaaliset robotit eivät ole helposti tuotavissa nuorten arkeen, koska niiden rooli siinä kaipaa tarkempaa määrittelyä.
***
Yhteiskuntatieteiden maisteri Saaga Härkösen sosiaalipsykologian alan väitöskirja Vuorovaikutteiset teknologiat nuorten arjessa – eläytymismenetelmätutkimus teknologioille annetuista merkityksistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa torstaina 24.9.2026.
Lisätietoa väitöksestä ja linkki väitöstilaisuuteen
Näin tutkimus tehtiin
- Väitöstutkimus tarkastelee vuorovaikutteisia teknologioita osana nuorten sosiaalista todellisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia merkityksiä ja toiminnan mahdollisuuksia nuoret liittävät teknologioihin arjessaan.
- Taustateoriana toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta.
- Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä. Se on laadullinen tutkimusmenetelmä, jossa kehystarinoiden ja varioinnin avulla tarkastellaan tutkittavaa ilmiötä koskevia käsityksiä, odotuksia, näkemyksiä ja logiikoita.
- Tutkimuksen perustuu kolmeen osatutkimukseen vuosina 2017–2021. Nuoret kirjoittivat tarinoita nuoren keskustelusta vanhempansa kanssa ”kännykän käyttöön liittyvästä asiasta”.
- Vanhemmat kirjoittivat samasta aiheesta vanhemman näkökulmasta. Kolmannessa nuoret kirjoittivat tarinoita sosiaalisen robotin kohtaamisesta nuorisotilalla.
- Yhteensä aineistona oli 249 tarinaa. Aineiston analysointiin käytettiin diskurssi-, teema- ja positioanalyysia.
