IEM-yksikön tutkijat osallistuivat 42. IMP-konferenssiin Anconassa, Italiassa

Tampereen yliopiston tuotantotalouden (IEM) yksikön tutkijat osallistuivat 42. IMP-konferenssiin, joka järjestettiin Università Politecnica delle Marchessa Anconassa, Italiassa, 1.–4. syyskuuta 2026. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, joiden työ käsittelee muun muassa teollista markkinointia, liiketoimintasuhteita ja -verkostoja, kestävyyttä, resilienssiä, digitalisaatiota ja tekoälyä.

Vuoden 2026 konferenssin virallisena teemana oli “Building a Sustainable World Through Business Relationships and Networks”, eli kestävän maailman rakentaminen liiketoimintasuhteiden ja verkostojen avulla. Konferenssissa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten organisaatioiden välinen vuorovaikutus, liiketoimintasuhteet ja laajemmat verkostot voivat edistää kestävyyttä sekä auttaa organisaatioita vastaamaan teknologisiin, ympäristöllisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.

IEM-yksikköä konferenssissa edustivat Aki Jääskeläinen, Matin Taheriruh, Ella Koivisto, Leo Mulari ja Olga Dziubaniuk. IEM-tutkijoiden tutkimukset käsittelivät useita toisiinsa liittyviä aiheita tekoälyn hyödyntämisestä toimitusketjujen riskienhallinnassa julkisten hankintojen ostaja–toimittajasuhteisiin, antifragiiliuteen, kestävyyttä tukeviin digitaalisiin teknologioihin sekä uusiin tekoälypohjaisiin menetelmiin liiketoimintaverkostojen tutkimuksessa.

Yksi konferenssissa esitellyistä tutkimuksista oli Artificial Intelligence in Supply Chain Risk Identification: Performance and Sustainability Implications, jonka kirjoittivat Leo Mulari, Ella Koivisto, Aki Jääskeläinen ja T. Mahlamäki. Tutkimuksessa tarkastellaan, voiko tekoälyn hyödyntäminen toimitusketjujen riskien tunnistamisessa parantaa riskienhallinnan suorituskykyä, toimitusketjujen resilienssiä ja ympäristösuorituskykyä.

Tutkimus perustuu 109 suomalaisesta yrityksestä kerättyyn kyselyaineistoon, jota analysoitiin osittaisten pienimmän neliösumman menetelmään perustuvalla rakenneyhtälömallinnuksella (PLS-SEM). Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttö riskien tunnistamisessa on positiivisesti yhteydessä sekä riskienhallinnan suorituskykyyn että ympäristösuorituskykyyn. Tekoälyn ei kuitenkaan havaittu vahvistavan suoraan toimitusketjun resilienssiä. Sen vaikutus resilienssiin välittyi paremman riskienhallinnan suorituskyvyn kautta. Tulokset viittaavat siten siihen, että tekoälyn tuottama arvo riippuu pitkälti siitä, miten tekoäly integroidaan osaksi toimivia riskienhallinnan käytäntöjä, eikä pelkästään käytettävästä teknologiasta.

Matin Taheriruh oli mukana neljässä konferenssissa esitellyssä tutkimuksessa, joista kolme hän esitteli itse. Tutkimukset käsittelivät julkisia hankintoja ja ostaja–toimittajasuhteita, antifragiiliutta, tekoälyä hyödyntäviä tutkimusmenetelmiä sekä digitaalisten teknologioiden merkitystä kestävyyttä tavoittelevissa liiketoimintaverkostoissa.

Tutkimuksessa Interaction Within Constraints: A Systematic Literature Review of Public Buyer–Supplier Relationships Matin Taheriruh, Hannu Torvinen, Zsuzsanna Szalkai ja Carolina Belotti Pedroso tarkastelivat julkisten ostajien ja toimittajien välisten suhteiden kehittymistä julkisten hankintojen erityisissä institutionaalisissa olosuhteissa. 81 vertaisarvioituun artikkeliin perustuva systemaattinen kirjallisuuskatsaus erottaa toisistaan suhteiden rakenteellisia piirteitä, kuten jatkuvuuden, monimutkaisuuden, symmetrian ja epämuodollisuuden, sekä dynaamisempia piirteitä, kuten mukautumisen, yhteistyön ja konfliktit, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toimintatapojen vakiintumisen.

Tutkimus osoittaa, että julkisiin hankintoihin liittyvä sääntely ja tilivelvollisuus voivat rajoittaa ostajien ja toimittajien välistä vuorovaikutusta. Samalla suhteet voivat kuitenkin kehittyä näiden institutionaalisten rajojen sisällä. Tämä luo jännitteen, jossa julkisten organisaatioiden ja toimittajien on noudatettava muodollisia hankintavaatimuksia mutta samalla kehitettävä toimivan vuorovaikutuksen edellyttämiä suhteita ja käytäntöjä.

Toinen Matinin esittelemä tutkimus, Bouncing Forward Together: Antifragility and the Evolution of Buyer-Supplier Relationships Through Disruption, oli tehty yhdessä Helen Mcgrathin ja Carolina Belotti Pedroson kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan perinteistä häiriöistä palautumisen näkökulmaa laajemmin sitä, voivatko ostaja–toimittajasuhteet kehittyä häiriöiden seurauksena tavalla, joka tekee organisaatioista aiempaa vahvempia.

Tutkimuksessa esitetään kolme mahdollista kehityspolkua, joita ostaja–toimittajasuhteet voivat seurata häiriön jälkeen: suhteet voivat heikentyä, pysyä ennallaan tai muuttua. Erityisen kiinnostava on muuttumiseen perustuva kehityspolku, sillä se voi luoda edellytyksiä antifragiiliudelle. Tutkimuksen mukaan tämä riippuu osittain suhteisiin liittyvästä infrastruktuurista ja verkostokyvykkyyksistä, joita ostajat ja toimittajat ovat kehittäneet aiemmassa vuorovaikutuksessaan.

Tekoälyä tarkasteltiin konferenssissa myös tutkimusmenetelmien näkökulmasta. Tutkimuksessa AI-Enabled Interaction Simulators for Researching Business Networks Matin Taheriruh, Elisa Carloni, Aleksandra Hauke-Lopes ja Tuukka Ahoniemi selvittivät, miten tekoälypohjaisia vuorovaikutussimulaattoreita voitaisiin hyödyntää tulevien liiketoimintasuhteiden ja -verkostojen tutkimuksessa.

Työpaperissa esitellään tapauspohjainen simulaattori, jossa osallistujat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaita edustavien tekoälypersoonien kanssa. Vuorovaikutuksen avulla osallistujat voivat kehittää ja testata ehdotuksia uusista liiketoimintamalleista ja erilaisista suhderakenteista. Menetelmä tarjoaa uuden mahdollisen tavan tutkia sitä, miten toimijat arvioivat arvonluontia, asiakassuhteita ja tulevaisuuden liiketoimintaverkostoja tilanteissa, joita on vaikea havainnoida suoraan.

Matin oli mukana myös Elisa Carlonin kanssa kirjoitetussa tutkimuksessa Digital Tools and Resource Interaction Processes for Sustainability, jonka Carloni esitteli konferenssissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten digitaaliset teknologiat kytkeytyvät liiketoimintaverkostojen olemassa oleviin organisatorisiin, fyysisiin, relationaalisiin ja teknologisiin resursseihin.

Sen sijaan, että digitalisaatio nähtäisiin vain uusien teknologioiden käyttöönottona, tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten digitaaliset resurssit muuttavat jo olemassa olevien resurssien välisiä suhteita. Digitaaliset työkalut, kuten alustat, seurantajärjestelmät, tietokannat, analytiikka, esineiden internet, lohkoketjuteknologia ja pilvipalvelut, voivat tukea kestävyyttä, mutta niiden vaikutukset riippuvat siitä, miten ne kytkeytyvät muihin resursseihin ja toimijoihin. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten digitalisaatio voi muuttaa resurssien välistä vuorovaikutusta ja verkostojen kytkeytyneisyyttä esimerkiksi ruokahävikin, kiertävien materiaalivirtojen ja toimitusketjujen läpinäkyvyyden yhteydessä.

Tutkimussessioiden lisäksi konferenssi tarjosi mahdollisuuksia tutustua tutkijoihin, jotka tarkastelevat liiketoimintaa ja verkostoja erilaisista tutkimuksellisista näkökulmista. Ella Koiviston mukaan Ancona ja yliopistoympäristö olivat kauniita, ja konferenssin aikana sää oli aurinkoinen ja lämpötila noin 30 astetta. Konferenssi oli hänen mukaansa hyvin järjestetty, ja esitykset tarjosivat mahdollisuuden tutustua myös sellaisiin tutkimusalueisiin, jotka eivät olleet hänelle entuudestaan yhtä tuttuja.

Myös konferenssin sosiaalinen ohjelma tarjosi osallistujille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa. Tervetulotilaisuuteen kuului illallinen ja viinitarjoilu, ja konferenssi-illallinen järjestettiin rannan läheisyydessä Anconan merellisissä maisemissa paikallisen, erityisesti mereneläviin painottuvan ruoan äärellä. Koiviston mukaan monet konferenssin osallistujista lähestyivät tutkimusta vahvemmin liiketoiminnan ja teollisen markkinoinnin näkökulmasta kuin perinteisestä tuotantotalouden näkökulmasta. Tämä teki konferenssista erityisen hyödyllisen uusien tutkijoiden tapaamisen ja erilaisten tutkimusperinteiden tuntemisen kannalta. Hän kiinnitti myös huomiota siihen, että tekoälyä käsitteleviä tutkimuksia oli konferenssiohjelmassa vielä melko vähän.

Osallistuminen IMP 2026 -konferenssiin tarjosi IEM-yksikön tutkijoille mahdollisuuden esitellä ja keskustella tutkimuksesta, joka käsittelee muun muassa tekoälyä, toimitusketjujen riskienhallintaa, kestävyyttä, julkisia hankintoja, ostaja–toimittajasuhteita, antifragiiliutta, digitalisaatiota ja liiketoimintaverkostoja. Aki Jääskeläisen, Matin Taheriruhin, Ella Koiviston ja Leo Mularin tutkimuspanokset sekä Olga Dziubaniukin osallistuminen konferenssiin kuvaavat samalla IEM-yksikössä tehtävän tutkimuksen monipuolisuutta ja yksikön aktiivista osallistumista kansainvälisiin tutkimusyhteisöihin, joissa tarkastellaan liiketoimintasuhteita, verkostoja, teknologista muutosta ja kestävyyttä.