Palveluhankintojen kilpailuttaminen heijastuu työn arjen laatuun

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) tutkimushankkeen loppuseminaarissa tarkasteltiin hankintojen kautta teetettävän työn vaikutuksia työn laatuun ja työehtoihin. Tilaisuudessa yhdistyivät tutkimustulokset ja työelämän käytännön näkökulmat, ja keskusteluissa korostui tarve uudistaa hankintakäytäntöjä ja sääntelyä työntekijöiden aseman parantamiseksi. Tallenne loppuseminaarista on katsottavissa Yle Areenasta 12.7.2026 asti.

Seminaarin avanneessa puheenvuorossa hankkeen tutkijat käsittelivät ostetun ja myydyn työn merkitystä työn laadun kannalta. Tämän jälkeen kuultiin näkökulmia eri toimialoilta: siivousalan arkea pääkaupunkiseudulla kuvasi Moneks-Siivouksen toimitusjohtaja Kai Fagerlund, ja taloushallintoalan työoloja avasi Ammattiliitto Pron palvelusektorin ja julkisen sektorin johtaja Minea Pyykönen. Julkisten hankintojen näkökulmaa toi esiin Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen. Lisäksi professori emeritus Niklas Bruun tarkasteli hankinta- ja työehtosääntelyn oikeudellisia reunaehtoja, ja työsuojelun merkitystä käsitteli Lupa- ja valvontaviraston Päivi Laakso. Paneelikeskustelussa pohdittiin ratkaisuja siihen, miten sääntely ja hankintakäytännöt voisivat nykyistä paremmin tukea reiluja työoloja.

Seminaarin keskustelut pohjautuivat Kilpailutetut palvelut ja työn laatu ‑tutkimushankkeen loppuraporttiin. Tutkimus osoittaa vakavan ristiriidan hankintasääntelyn ja työntekijöiden työehtojen sekä työsuojelun välillä. Palveluhankintoihin liittyvä hintakilpailu kohdistuu liiaksi työvoimakustannuksiin, mikä heikentää palkkakehitystä ja työn laatua. Toisin sanoen hankintojen hintakilpailu näkyy työn arjessa. Tutkimustulosten mukaan työaikaa alimitoitetaan, työkuormitus kasvaa ja työsuhteiden epävarmuus lisääntyy. Lisäksi kilpailluilla aloilla esiintyy työnantajakustannusten kiertämistä erilaisten alihankinta- ja sopimusjärjestelyjen kautta, mikä voi pahimmillaan lisätä työperäisen hyväksikäytön riskiä.

Kilpailuttamisen ehdoilla on laaja vaikutus: arviolta noin 300 000 suomalaista palkansaajaa työskentelee tehtävissä, jotka ovat ainakin osittain julkisen kilpailutuksen kohteena. Tutkimuksen perusteella kiinteistönhuollon ja siivouksen kaltaisilla matalapalkka-aloilla hinnat ovat painuneet tasolle, joka vaikeuttaa reiluilla ehdoilla toimivien yritysten kilpailua, kun taas taloushallintoalalla työn määrä ja vaativuus kasvavat palkkojen jäädessä jälkeen.

Tutkijat painottavat, että hankinnoissa tulisi siirtyä pois pelkästä hinnalla kilpailuttamisesta. Sen sijaan tulisi varmistaa työehtosopimusten ja työsuojelulainsäädännön toteutuminen sekä luoda käytäntöjä, jotka tukevat reiluja työoloja myös sopimuskauden aikana. Muutoksia tarvitaan myös lainsäädäntöön, erityisesti hankintalakiin ja tilaajavastuulakiin. Muutosehdotukset lainsäädäntöön on koottu hankkeessa julkaistuun policy briefiin. Tavoitteena olisi estää epäreilua kilpailua työvoimakustannuksilla ja vahvistaa työntekijöiden vähimmäisehtojen toteutumista.

Loppuseminaarin yhteinen viesti oli selkeä: hankintojen merkitys työelämän laadulle on suuri, ja siksi sekä sääntelyä että käytäntöjä on kehitettävä niin, että ne tukevat kestävää palvelutuotantoa, reiluja työehtoja ja työntekijöiden hyvinvointia. Lue lisää hankkeessa julkaistusta ja käytännönläheisestä oppaasta: Askelmerkit korkeaan työn laatuun -opas kestäviä työehtoja edistäviin hankintoihin palvelun tilaajille ja tuottajille. 

Lisätietoa hankkeesta ja sen julkaisuista hankkeen kotisivuilta: Kilpailutetut palvelut ja työn laatu​ | Tampereen yliopisto