Anu Viljanmaa: Tulkki näkee ihmiselämän rikkauden

Anu Viljanmaa tiesi jo nuorena, että halusi tehdä jotakin kieliin ja kulttuurien väliseen viestintään liittyvää, mutta opettajaksi hän ei halunnut. Muutaman mutkan kautta hänestä kuitenkin tuli saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen yliopistonlehtori sekä tulkkauksen opetuksen vastuuhenkilö monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmassa eli Movikossa.  

Viljanmaa asui kahdeksanvuotiaasta lukioikäiseksi asti Saksassa, joten hän osasi hyvin saksaa ja sen lisäksi ranskaa ja englantia. Tulkin ammatti löytyi, kun Viljanmaa suunnitteli pitävänsä lukion jälkeen välivuoden ja menevänsä Brysseliin au pairiksi. Toinen aiotun isäntäperheen vanhemmista oli tulkki, ja siitä hän innostui ottamaan selvää, millaista tulkin työ on. 

– Totesin, että se oli selkeästi minun juttuni, sitä haluan tehdä. Peruin koko au pair -jutun ja lähdin opiskelemaan käännöstiedettä.  

Tulkin työssä Viljanmaata viehätti ja viehättää edelleen se, että siinä voi mahdollistaa ihmisten välistä viestintää ja pääsee mukaan erilaisiin tilanteisiin. Työ voi viedä kansainvälisistä tapaamisista ja valtuuskuntavierailuista synnytyssaliin ja päiväkodin vanhempainiltaan. 

– Tulkki näkee, miten tämä yhteiskunta toimii. Varsinkin asioimistulkkina pääsee tosi lähelle ihmiselämän rikkautta. Siinä oppii myös asettamaan henkilökohtaiset ongelmansa oikeisiin mittasuhteisiin, kun tietää, mitä kaikkea voi sattua ja miten ihmiset pärjäävät isojenkin vaikeuksien kanssa. Samalla näkee aitiopaikalta miten yhteiskunta ja sen rakenteet ruohonjuuritasolla toimivat. 

Kandidaatiksi ja maisteriksi valmistuttuaan Viljanmaa opiskeli vielä konferenssitulkin erikoistumiskoulutuksen, joka pidettiin tuolloin Turussa, mutta jota ei tällä hetkellä järjestetä Suomessa missään. Suunnitelmissa on, että syksyllä 2028 sellainen alkaisi Tampereen yliopistossa.   

Kuva: Antti Yrjönen

Paperipostista pikatulkkaukseen 

Opintojen jälkeen Viljanmaa teki tulkkausta freelancerina ja työskenteli käännöstoimistossa projektikoordinaattorina. Yliopistoon hän päätyi töihin, kun täällä vapautui tulkkauksen tuntiopettajan paikka.  

– Olin äitiyslomalla esikoisen kanssa ja eräs opiskelukaverini kysyi, kiinnostaisiko minua hypätä opettamaan englannin tulkkauskurssia toisen opettajan kanssa, kun hän itse lopettaa sen. Ajattelin, että kerran viikossa opettaminen on ihanaa vaihtelua äitiyslomalaiselle. 

Pesti jatkui heti perään toisen kurssin opettajana. Eräänä päivänä yliopiston ravintolassa Viljanmaa törmäsi entisiin saksan kääntämisen ja tulkkauksen opettajiinsa, joista toinen oli jäämässä eläkkeelle, ja päätyi tuuraamaan tätä. Vuonna 2013 hänestä tuli vakituinen yliopistonopettaja, vuonna 2025 lehtori. 

Niin Viljanmaa siis päätyi lopulta opettajaksi, vaikka alun perin se ei ollut tarkoitus. Opiskelijoiden aivojen raksutusta ja varsinkin kasvutarinoita ammattilaisiksi on hienoa seurata. 

– Osasta ihmisiä näkee heti, että he ovat tulkkityyppiä, ripeitä ja selkeitä sanoissaan eivätkä häkelly helposti. Jotkut taas eivät heti näytä siltä, he voivat olla alussa ihan hermoraunioina mutta sitten päästä todella pitkälle urallaan.  

Edelleen Viljanmaa tekee myös tulkin töitä aina kun ennättää. Hänestä on hyvä päästä välillä kentälle, koska vain sillä tavoin tuntuma opetettaviin asioihin säilyy. Alan muuttumisessa on myös hyvä pysyä kärryillä: vaikka tulkin ydintehtävänä on aina välittää viestejä ihmisten välillä, kieli kehittyy ja työn puitteet vaihtelevat. Tulkattavat viranomaisprosessit muuttuvat, ja tekniikka tulee eri tavalla mukaan työhön, kun etätulkkaukset ja alustatalous lisääntyvät. 

– Ennen vanhaan postissa tuli paperinen toimeksianto, josta näki, mihin menee tulkkaamaan ja ketä. Nyt sovellusten kautta voi tulla pikatulkkauksia, jotka alkavat saman tien. Ja tietenkin myös tekoälytulkkausta pilotoidaan ja testataan.  

Tulkkaamaan oppii vain tulkkaamalla 

Tulkkauksen opiskelijatkin harjoittelevat paljon käytännön tehtävien kautta, sillä tulkkaamista oppii parhaiten tekemällä. Kääntämisen lisäksi tulkin on osattava kuunnella ja seurata tilannetta. 

– Jos tulkatessa vaikkapa kuulee sanan, jota ei ymmärrä, sitä ei voi pysähtyä miettimään. Pitää edelleen keskittyä siihen, mitä puhuja sanoo. Alussa opiskellaan myös valmistautumista ja taustatietojen hankkimista, jotta sanastoa voi makustella etukäteen ja sisältöä ennakoida. Tulkit ovatkin yleensä hirveän hyviä Trivial Pursuitissa, koska ovat tutustuneet niin moneen aiheeseen! 

Englannin opiskelijat tekevät käytännön tulkkausharjoittelua myös yliopiston sisäisessä viestinnässä. Aluksi ne olivat omassa tiedekunnassa, mutta nykyään heitä kysellään jo muuallekin. 

– Olen hirveän ylpeä, että he saavat täältä oikeita palkkiollisia toimeksiantoja harjoitteluun. Välillä joudun muistuttamaan asiakkaille, että he ovat vasta opiskelijoita, koska he ovat niin hyviä. 

Viljanmaa iloitsee myös vuonna 2028 alkavaksi suunnitellusta konferenssitulkin koulutuksesta. Siitä tulee maisteritutkinnon jälkeinen vuoden mittainen intensiivikoulutus, jonka jälkeen voi pyrkiä freelance-tulkiksi esimerkiksi EU:n toimielimiin. 

– Koulutuksessa on paljon sekä teoriaa, kuten EU:n toimintaa, että käytännön tulkkausta. Itselleni konferenssitulkin koulutus Turussa oli aikanaan ehdoton kannustin, jonka avulla sain gradun valmiiksi. Koulutukseen osallistuminen edellytti nimittäin suoritettua maisterintutkintoa. Ehkä olisin vieläkin viilaamassa gradua, ellei olisi ollut niin vahvaa paloa niihin opintoihin.  

Tulkin on osattava epäillä itseään 

Sen lisäksi että Viljanmaasta ei pitänyt tulla opettajaa, hän ei ollut ajatellut tekevänsä väitöskirjaa eikä tutkimusta. Yliopistossa työskennellessä asia kuitenkin nousi aika ajoin esille, ja innostava aihekin löytyi. Viljanmaan väitöskirja tulkin ammatillisesta kuunteluosaamisesta valmistui 2020. 

– Kuunteleminen tuli aiheeksi siksi, että mielestäni tulkki vaikuttaa tilanteeseen. Monesti ajatellaan, että tulkkausta voi harjoitella simulaatiossa, jossa on valmis käsikirjoitus. Kentältä kuitenkin tiesin, että se ei mene niin, koska se miten tulkataan vaikuttaa siihen, miten puhuja reagoi.  

Kuuntelemisen ja kääntämisen lisäksi tulkille tärkeitä ovat etiikka ja luottamus. Tulkilla on paljon valtaa tilanteessa, ja osa ammattitaitoa onkin osata tarkkailla myös itseään ja omaa toimintaansa sekä epäillä ymmärrystään.  

– Tulkkina olet vastuussa siitä, että välität sen mitä puhuja sanoo, etkä sitä, mitä luulet hänen tarkoittavan. Koko ajan pitää poistaa omia ennakkokäsityksiään. 

Nykyään Viljanmaa luonnehtisi olevansa kuuntelemisesta kiinnostunut tulkkiopettaja ja tulkkauksen tutkija. Väitöskirjan jälkeen hän on tutkinut muun muassa sovellusten kautta tulkkaamista.  

Etäsovellukset ja tekoäly muuttavat alaa paljon, mutta Viljanmaa ei usko, että kumpikaan niistä pystyy kokonaan korvaamaan läsnä olevan ihmistulkin. Vaikeissa tilanteissa esimerkiksi sosiaalityössä voi olla helpompi asioida ihmisten kanssa kuin sovelluksen välityksellä. Myös tekoäly pärjää yksinkertaisissa tulkkaustilanteissa, joissa ei ole tunnelatausta, mutta ei osaa kuunnella samalla tavalla kuin ihmistulkki, Viljanmaa sanoo. 

– Toivon, että tutkimuksella saataisiin lisää valoa siihen, mitä kaikkea ihmiset oikeastaan tekevät tulkatessaan ja mikä kaikki sitä ohjaa. Miten ymmärrys ja merkitykset rakentuvat ihmismielessä tulkkaustilanteessa? Ehkä tähän aletaan kiinnittää huomiota nyt, kun sovellukset ja tekoäly koko ajan etäännyttävät ihmistä tilanteesta pois. 

Kuva: Antti Yrjönen