Alumnimme Janne Kivioja: Hengitystavan ohjaus tukee toipumista ja hyvinvointia

Hengittäminen on automaattista toimintaa, jota pysähdymme miettimään vain harvoin. Hengitysteiden sairaudet, stressi tai raskas fyysinen harjoittelu saattavat kuitenkin muuttaa hengitystä pinnallisemmaksi, jolloin rintakehä kuormittuu ja hengästyminen rasituksessa lisääntyy.

Hengitysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Janne Kivioja tapaa yksityisvastaanotollaan esimerkiksi urheilijoita, joilla on hengitystapaan liittyviä suorituskyvyn ongelmia. Heille hän opettaa, miten pinnallista, rintakehän pieniä lihaksia kuormittavaa hengitystapaa voisi viedä kohti rauhallista ja rentoa palleahengitystä.

Kivioja neuvoo helpon hengitysharjoituksen, jonka kuka tahansa voi toteuttaa istuen, maaten tai seisten.

– Aseta toinen käsi vatsan päälle ja toinen rintalastan kohdalle. Hengitä nenän kautta rauhallisesti ja äänettömästi sisään, ilman pakottavaa tai ponnistelevaa tunnetta. Hengityksen tulisi kohdistua hiljalleen vatsan päällä olevan käden alle. 

Päivätyössään Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Kivioja auttaa esimerkiksi leikkauksesta toipuvia tai keuhkosairauksista kärsiviä potilaita liikunnallisessa kuntoutuksessa. Tällä hetkellä hän työskentelee teho-osastolla, jossa hän auttaa potilaita toipumaan raskaasta hoitojaksosta.

– Tuemme potilasta siinä, että hän nousisi mahdollisimman pian pystyasentoon. Se tehostaa keuhkojen ja pallean toimintaa, ehkäisee keuhkokuumeita ja edistää muutenkin toipumista, Kivioja kuvailee.

Tietoa on mielekästä jakaa myös muille

Janne Kivioja innostui hengitysfysioterapiasta alun perin sattumien kautta.

Hän valmistui TAMKista fysioterapeutiksi vuonna 2018 ja aloitti työt Taysissa parin kuukauden määräaikaisella sopimuksella.

– Keuhko-osastolla sattui olemaan paikka vapaana, jonne pääsin töihin. Siellä huomasin, että oli paljon asioita, joita en tiennyt tai ymmärtänyt. Aloin ottaa asioista selvää, ja sitä kautta kiinnostus aiheeseen kasvoi.

Kivioja huomasi, että hengitysfysioterapiaan ei ollut vielä Suomessa varsinaista koulutusta, vaan tietoa piti hankkia itse eri lähteistä. Vähitellen hän alkoi kouluttaa hengitysfysioterapiaa myös muille – ensin omalle yksikölle ja pian myös muille hyvinvointialueille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille.

Nyt Kivioja on toisena koordinaattorina hengitysfysioterapeuttien verkostossa, joka perustettiin vuonna 2023. Tavoitteena on jakaa alan asiantuntijoiden kesken tietoa ja hyviä käytäntöjä niin Suomesta kuin ulkomailta.

Kivioja on perustanut myös toiminimen, jonka kautta hän tarjoaa koulutus-, luennointi- ja asiantuntijapalveluja hengitysfysioterapian alalta.

– Aikaisemmin olin arka esiintyjä, mutta olen vähitellen alkanut pitää siitä. Kun olen itse hankkinut aiheesta tietoa, sitä on mielekästä jakaa myös muille.

Hyödyllistä ja merkityksellistä työtä

Opiskelusta TAMKissa Kiviojalle on jäänyt paljon hyviä muistoja. Erityisesti hän kiittelee koulun yhteisöä, joka oli lämmin ja kannustava.

Antoisia olivat myös harjoittelujaksot, joissa opittiin käytännön taitoja ja erilaisten ihmisten kohtaamista.

– Fysioterapeutin pitää uskaltaa koskettaa, olla lähellä ja kohdata ihmisiä aidosti. Se on ollut minulle suurin oppi ja kasvu.

Työssään Kivioja saa iloa siitä, kun hänen antamistaan ohjeista ja neuvoista on hyötyä ihmisille ja he voivat niiden ansiosta paremmin. 

– Minulle on tärkeää, että voin olla hyödyksi ja työ on merkityksellistä. Minun on vaikea nähdä, että tekisin jotain työtä vain rahan takia, vaikka palkka olisi nykyistä parempi, hän pohtii.

Vaikka arki on tiivistä, hän pyrkii pitämään huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. 

– Tämän vuoden alusta alkaen olen liikkunut vähintään 20 minuuttia joka päivä. Lenkkeilen, treenaan kuntosalilla, pelaan tennistä tai teen vaikka kotona jumppaa. Vaikka olisi kiire tai väsyttäisi, 20 minuuttia liikuntaa onnistuu yleensä aina, Kivioja kertoo.

Siinäpä hyvä vinkki muillekin ruuhkavuosiaan eläville!