Sari Kivistö

Toimin Tampereen yliopistossa yleisen kirjallisuustieteen professorina (syksystä 2016 lähtien). Opetan kirjallisuudenhistoriaa, antiikin kirjallisuutta ja uudelleenkirjoituksia, klassikkojen historiaa ja teoriaa, kirjallisuutta ja filosofiaa/uskontoa yhdisteleviä kursseja, sekä vedän maisteriopintojen seminaareja. Olen pitänyt Tampereella kursseja mm. antiikin myyttisistä naisista nykykirjallisuudessa, tragedian historiasta ja filosofiasta, kärsimyksestä ja kivusta kirjallisuudessa, kirjallisuuden kääntämisestä sekä satiirisen pilalehdistön historiasta. Toimin kirjallisuustieteen tohtoriohjelman johtajana 2019 alkaen. 

Tutkimusalueitani ovat tieteidenvälinen kirjallisuudentutkimus, kirjallisuus yhdistyneenä filosofiaan, lääketieteeseen ja uskontoon, lajiteoria, satiirin historia ja teoria, intellektuaalisen elämän moraaliset ulottuvuudet ja episteemiset paheet, kärsimys ja antiteodikea kirjallisuudessa, lääketieteen historia, klassiset traditiot, latinankielinen kirjallisuus, latinankieliset dissertaatiot, retoriikan ja käännösten historia sekä dissidenttikirjallisuus. 

Yksi tämänhetkinen tutkimusaiheeni on kadonnut kirjallisuus: kadonneet kirjat ja kirjallisuuden lajikato. Johdan aiheesta Koneen säätiön rahoittamaa projektia "Kirjallinen sukupuutto. Kadonneet kirjallisuuden lajit ja menneisyyden kuvittelu" (2023-2026). Työn alla on myös lääketieteen historiaan ja latinankielisiin dissertaatioihin liittyviä runollista mielihyvää käsitteleviä kirjoituksia sekä runoutta, lääketiedettä ja medikaalisia hyveitä tarkastelevia artikkeleja. Olen tutkinut myös Louise Glückin antiikin myyttejä hyödyntävää runoutta.

Olen aiemmin tutkinut mm. episteemisiä paheita, Jobin kirjan uudelleenkirjoituksia, satiiria terapiana, tiedon metaforia - palinodiastakin olen kirjoittanut. Viime vuosina olen kirjoittanut artikkeleja esimerkiksi uutuuden ajatuksesta 1600-luvulla, oppineista kauppiaista, kärsimyksestä, kivusta ja antiteodikeasta kirjallisuudessa, uuslatinalaisesta runosatiirista ja latinankielisten dissertaatioiden vaihtelevista aihepiireistä. 

Olen Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Aiemmin olen työskennellyt mm. Suomen Akatemian akatemiatutkijana (2009-2014) sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijana (2004-2009), varajohtajana (2010-2015) ja johtajana (2015-2016). Olen yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. 

Lisätietoja tutkimusalueistani englanninkielisellä sivulla (ja julkaisuista ks. alla). See the English page for further information on my research areas.  

Olen keskittynyt julkaisuissani laajalti tieteidenväliseen kirjallisuudentutkimukseen, kirjallisuushistoriaan, klassisiin traditioihin, satiirin tutkimukseen ja uuslatinalaiseen kirjallisuuteen. Julkaisuluettelossani on yli sata tieteellistä artikkelia, yli 20 tieteellistä teosta sekä kymmeniä yleistajuisia kirjoituksia. Viime vuosien teoksiani ovat muun muassa: 

• Critical Distance: Ethical and Literary Engagements with Detachment, Isolation, and Otherness (yhdessä S. Pihlströmin kanssa, tulossa 2023). Kirja tarkastelee kriittisen etäisyyden eettistä merkitystä empatian, pandemian ja rakkauden aiheiden kautta.
• Toista ajatellen. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia toiseuden kohtaamiseen (yhdessä S. Pihlströmin kanssa, 2022). Teoksessa pohditaan kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia. Avoin julkaisu.
• Neo-Latin Verse Satire, ca. 1500-1800. An Ethical Approach (2022). Teoksessa analysoidaan varhaisella uudella ajalla kirjoitetun latinankielisen runosatiirin traditiota, teemoja ja muotoja etiikan näkökulmasta. Avoin julkaisu.
• Jobista Orwelliin. Kärsimys kirjallisuudessa (2020). Teos käsittelee kärsimyksen klassikon eli Jobin kirjan uudelleenkirjoituksia myöhemmässä kirjallisuudessa, kärsimyksen absurdia luonnetta, kipua ja kieltä sekä moraalisia tunteita.
• Lucubrationes Neolatinae. Readings of Neo-Latin Dissertations and Satires (2018). Kokoelmateos käsittelee mm. sympatiaa, naurua, lintu-utopioita, plagiointia, väärennöksiä, apoteoosia ja runollisia monumentteja latinankielisissä dissertaatioissa ja satiireissa.
• Sivistyksen puolustus (yhdessä S. Pihlströmin kanssa, 2018). Teos käsittelee akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehtoja ja muuttuvaa kuvaa sivistyksestä.
• Kantian Antitheodicy. Philosophical and Literary Varieties (yhdessä S. Pihlströmin kanssa, 2016). Teos käsittelee ajatusta antiteodikeasta eli kärsimyksen oikeuttamisen moraalittomuudesta filosofiassa ja kirjallisuudessa.
• The Vices of Learning. Morality and Knowledge in Early Modern Universities (2014). Teos käsittelee episteemisiä paheita, kuten ylpeyttä, maineentavoittelua, kiistelyä ja uteliaisuutta varhaisen uuden ajan alun yliopistokontekstissa.
• Satiiri Suomessa (yhdessä H.K. Riikosen kanssa, 2012). Teos luo yleiskuvan suomalaisen satiirin historiasta 1600-luvun Viipurista nykyajan mediasatiireihin.
• Medical Analogy in Latin Satire (2009). Teos käsittelee lääketieteellistä analogiaa kirjallisuudessa, erityisesti sairauksien merkitystä moraalikeskustelussa ja satiiria terapiana ja katharsiksena, sekä sairauksien paradoksaalisia ylistyksiä varhaisella uudella ajalla.

Olen toimittanut yhteistyössä eri alojen kollegojen kanssa tusinan verran teoksia mm. antiikin kirjallisuudesta ja kulttuurista (Kirjallisuus antiikin maailmassa, 2007; Kulttuuri antiikin maailmassa, 2009; Mitä jokaisen tulee tietää antiikista: Kreikka & Rooma, 2013), satiirista (Satiiri, 2007, 2.p. 2010), taiteen ja politiikan skandaaleista (Skandaali!, 2011), ornitologian historiasta (Suomen lintutieteen synty: Turun Akatemian aika, 2009), taloudesta (Kirjallisuus ja talous, 2011; Talous ja moraali, 2016), mimesiksestä (Rethinking Mimesis, 2012), ja kuolemasta (Kuoleman kulttuurit Suomessa, 2014; Death in Literature, 2014).