<p>Tälle sivulle on koottu tiedekuntien ja tutkinto-ohjelmien kirjallisten töiden ohjeita, jotka koskevat opiskelun aikana tuotettavia tekstejä ko. tieteenalalla. Lisäksi joillakin kursseilla voi olla omia tarkentavia ja toteutuskohtaisia ohjeita.</p>

<p>Tiedekunta- ja tutkinto-ohjelmakohtainen sisältö on rakenteilla.</p>


<p>Liitteessä ohjeet rakennustekniikan kurssien kirjallisten töiden ohjeille.</p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/opetuslaboratorion-perehdytys-rakenustekniikan-opiskelijoille.pdf"><span>Opetuslaboratorion perehdytys rakennustekniikan opiskelijoille</span></a></div></figure>


BEN: Rakennustekniikan koulutusohjelma

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Alla on esitelty yleiset hahmotelmat opinnoissa käytettävistä tekstilajeista. Varmista kunkin kurssin opettajalta hänen antamaansa tehtävään liittyvät tavoitteet ja ohjeet. Peukalosääntönä voi pitää ajatusta, että lähteitä käytetään kaikessa akateemisessa kirjoittamisessa, ellei ohjeissa erikseen toisin ilmoiteta. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Essee</strong></p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tekstityypin kiteytys: Pohtiva kirjoitus rajatusta aiheesta. Aihetta käsitellään valitusta näkökulmasta, joka voi olla omaperäinen ja spekulatiivinen.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tavoite: Osoittaa, että kirjoittaja ymmärtää aiheen peruskäsitteet ja pystyy kriittisesti ja omaperäisesti tarkastelemaan aihetta ja lähteitä.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Rakenne: Johdanto (joka sisältää aiheen ja näkökulman esittelyn ja perustelun), käsittelyosa ja johtopäätökset.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Kirjoitustyyli: Tieteellisen kirjoittamisen säännöt ja käytännöt. Saa olla luova lähestymistapa. </p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-09/opas_esseeohjeet_2021_tuni_edu_fin_21_9_0.pdf"><span>Esseeohjeet 2021 (pdf)</span></a></div></figure>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Tapauspohjainen oppimispäiväkirja</strong></p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tekstityypin kiteytys: Teorian, käytännön ja omakohtaisen reflektiivisen otteen vuoropuhelu.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tavoite: Tarkastelee käytännössä koettuja tilanteita teoriaa ja omaa pohdintaa hyödyntäen (ks. Taskutuutorin luvusta 2 teorian ja käytännön yhteydestä vinkkejä).</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Rakenne:  </p>

<ol start="1">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Casen kuvaus: Mitä tapahtui ja missä? Oliko jokin tavoite? Oliko tapauksessa jotain oletettua tai jotain yllättävää? </p>
	</li>
</ol>

<ol start="2">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Teoreettisten näkökulmien tiivis kuvaus: Mikä lähde? Mikä siinä on keskeisintä? Mitä käsitteitä käytetään? Mitä uusia asioita tai ilmiöiden puolia teoreettinen valokeila valottaa yleisesti? </p>
	</li>
</ol>

<ol start="3">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Analysoi case teoriataskulampun valossa: Minkälaisia dynamiikoita avautuu tartuttavaksi? Avaako teoria jotain uutta suhteessa siihen, miten tavanomaisesti tapausta tarkastelisit? Onko uusi tarkastelu linjassa aiemman tarkastelutapasi kanssa, rikastaako se sitä jollain tapaa tai onko se osittain sen kanssa ristiriitainen? </p>
	</li>
</ol>

<ol start="4">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Minkälaiset asiat, ilmiöt tai ilmiön puolet jäävät pimentoon tapauksesta tarkastellessasi sitä valitun teoriataskulampun valossa? Herääkö teoriasta joitain kriittisiä huomioita? </p>
	</li>
</ol>

<ol start="5">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Vapaamuotoinen reflektiivinen yhteenveto</p>
	</li>
</ol>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Kirjoitustyyli: Lähdeviitteet merkitään, mutta vapaamuotoisempi ja omakohtaisempi kuin essee. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Oppimispäiväkirja (tai luentopäiväkirja)</strong></p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tekstityypin kiteytys: Käsitellään luentosarjan tai kurssiprosessin aiheita vapaamuotoisemmin kuin esseessä, mutta asiakeskeisemmin kuin henkilökohtaisessa päiväkirjassa. Minän voi häivyttää tai pitää esillä. Tärkeintä on esillä olleiden kurssiaiheiden (tutkimusten, teoreettisten näkökulmien, lähteiden) vapaamuotoinen pohtiminen ja linkittäminen muihin aiheisiin, ilmiöihin ja kokemuksiin. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tavoite: Käsiteltyjen asioiden omakohtainen prosessointi oppimisen syventämiseksi. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Rakenne: Vapaamuotoinen. Voit hyödyntää esimerkiksi seuraavia apukysymyksiä kunkin käsiteltävän aiheen osalta:  </p>

<ol start="1">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Mitä luennolta/kirjasta jäi mieleesi keskeisimpänä/mielenkiintoisimpana/ärsyttävimpänä? Mitä asioita opettaja/kirja/artikkeli korosti, miten näet niiden merkityksen? </p>
	</li>
</ol>

<ol start="2">
	<li>
	<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Miten oppimasi linkittyy aiemmin oppimaasi? Mihin käytännön tilanteisiin oppimasi linkittyy? Millaisia kysymyksiä herää oppimasi asian ympäriltä? Millaisia aiempia käsityksiäsi oppimasi haastaa?</p>
	</li>
</ol>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Kirjoitustyyli:  Viittauskäytäntö voi vaihdella – tarkista opettajalta!  </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Tutkielma</strong> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tekstityypin kiteytys: Systemaattisempi, ei sallita esseen kaltaista vapaata pohtivuutta. Omaa ääntä voi tuoda esiin kommentoiden esitettyjä lähteitä sekä esittäen tulkintoja tuloksista ja niiden merkityksestä tutkimukselle ja käytännön kasvatustoiminnalle.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tavoite: Systemaattinen ja perusteltu valitun ilmiön tutkiminen tieteellisellä metodilla.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Rakenne: Johdanto, viitekehys (joka sisältää myös aikaisemman tutkimuksen tarkastelun), tutkimusongelmat, metodiluku, tulosluku ja diskussio tai johtopäätökset. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tekstityyli: Tieteellisen kirjoittamisen säännöt ja käytännöt</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Katso erikseen opinnäytetöiden ohjeet:</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><a href="https://intra.tuni.fi/handbook/?page=3105&amp;search=kandidaatintut">Kandidaatintutkielma</a><br>
<a href="https://intra.tuni.fi/handbook?page=3109&amp;search=opinn%C3%A4ytteet">Pro gradu -tutkielma</a></p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Lähde: Mälkki, K: &amp; Mansikka-aho, A. Taskutuutori - Raketti ajattelun avaruuteen (tulossa 2019).</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Tukea </strong><strong lang="FI-FI">kirjoittamisprosessiin </strong><a href="https://trepo.tuni.fi/handle/10024/119788"><strong lang="FI-FI">Taskutuutorissa</strong></a><strong lang="FI-FI">.</strong> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"><strong lang="FI-FI">Lukupiiri</strong></p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tehtävän kiteytys: Lukupiirillä tarkoitetaan opiskelua, jossa pienryhmä perehtyy etukäteen sovittuun kirjallisuuteen ja kokoontuu keskustelemaan siitä. Lukupiiri voi toimia kurssisuorituksena tai se voi olla vapaamuotoisempi, yhteisöllinen tapa valmistautua esimerkiksi tenttiin. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Jos kyse on kurssisuorituksesta, sovitaan aluksi lukupiirin ohjelma: kullekin tapaamiskerralle sovitaan luettava kirjallisuus, alustuksen laatija, puheenjohtaja ja sihteeri, joka pitää kirjaa keskustelun kulusta ja pääkohdista. Alustukset, pöytäkirja ja opiskelijan oma itsearvio toimitetaan lopuksi kurssin opettajalle.</p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2">Tavoite: Lukupiirin tavoitteena on kehittää omaa osaamista kurssin tavoitteiden mukaisesti perehtymällä kirjallisuuteen. Tämä edellyttää sitoutumista lukupiirin toimintaan ja tekstien lukemiseen sovitussa aikataulussa sekä aktiivista osallistumista keskusteluun. </p>

<p class="Paragraph SCXW137943850 BCX2"> </p>


EDU: Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-11/praecepta2021.pdf"><span>Praecepta - Historian opiskelun opas (PDF, 2021)</span></a></div></figure>

<h3><strong>Kirjoitelma eli essee</strong></h3>

<p>Kirjoitelma on hyvä tapaa edistää opintoja ja kehittää tutkielmiin tarvittavia taitoja oman aikataulun mukaan. Se tarjoaa mahdollisuuden harjoitella sujuvan ja hyvin argumentoidun tekstin kirjoittamista. Kirjoitelma takaa kirjatenttiä syvemmän oppimisen. Samalla tulee harjoitelleeksi taitoja, joita viimeistään tutkielmavaiheessa sekä sen jälkeen työelämässä jatkuvasti tarvitsee.</p>

<p>Kirjoitelmasta tulee aina sopia etukäteen asianomaisesta opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Tällöin opiskelijalla voi olla jo omia ehdotuksia esseen aihepiiristä ja teemoista sekä käytettävästä kirjallisuudesta. Vastuuopettaja kuitenkin viime kädessä hyväksyy aiheen ja käytettävän aineiston.</p>

<p>Kirjoitelma ei ole kirjallisuuden referaatti, vaan siinä pitää olla itsenäinen aihepiirinsä. Sen tulee sisältää selvästi rajattu ja jäsennelty tehtävänasettelu. Helpoin tapa lähteä työstämään kirjoitelmaa on valita jokin tiukasti rajattu kysymyksenasettelu jostakin tutkimuksesta tai sen osasta, ja etsiä aiheeseen muita näkökulmia toisista teoksista. Kirjoitelman kirjoittaminen edellyttää paitsi perehtymistä aiheeseen myös itsenäistä pohdiskelua. Tekijän on perusteltava kannanottonsa käsittelemiinsä asioihin selkeästi ja johdonmukaisesti. Kirjoitelman alussa voi myös – lehtikirjoitusten ingressien tavoin – ilmaista ytimekkäässä muodossa keskeiset päätelmät. Kirjoitelman alku sisältää tällöin yhteenvedonomaisesti kirjoitelman keskeisen, lukemaan houkuttelevan sisällön. Hyvä kirjoitelma päättyy yhteenvetoon ja loppunousuun, jossa voi esimerkiksi esittää näkemyksen päätelmien merkityksestä.</p>

<p>Kirjoitelmien arviointi kohdistuu aiheen hallintaan, tekstin analyyttisyyteen ja loogisuuteen, tyyliin ja oikeinkirjoitukseen. Arviointi perustuu ennen kaikkea materiaalin käyttötapaan. Oma pohdinta, analyysi ja vertailu ovat olennaisessa osassa hyvässä kirjoitelmassa. Kirjoitelman laajuus sovitaan tapauskohtaisesti, 5 op essee on kuitenkin noin 20 sivua. Ehdottomia vaatimuksia ei voi asettaa, sillä käsittelytapa ja tekstin tiiviys voi esseessä vaihdella huomattavasti.</p>

<p>Kirjoitelma perustuu pääasiassa tutkimuskirjallisuuteen ja on tyyliltään vapaampi kuin esimerkiksi kandidaattiseminaarityö. Kirjoitelmia ei ole pakko dokumentoida alaviittein esitelmien ja tutkielmien tarkkuudella. Suorat sitaatit ja selvät viittaukset kirjoittajien väitteisiin tulee kuitenkin merkitä tarkasti alaviittein. Loppuun on aina ehdottomasti liitettävä kirjallisuusluettelo, josta ilmenee kaikki käytetty kirjallisuus. Käytä alaotsikoita.</p>

<p>Pieni muistilista kirjoitelmien kirjoittajille:</p>

<ul>
	<li>Pysy asiassa: aihetta ja sen rajausta kannattaa pohtia huolellisesti, ne ovat olennainen osa suoritusta.</li>
	<li>Pelkkä kirjan referaatti ei ole kirjoitelma. Kirjoitelma vaatii esimerkiksi vertailua, omakohtaisia huomiota teoksista ja käsiteltävän ilmiön analyysiä.</li>
	<li>Kirjoitelma mahdollistaa vapaamman otteen sekä perustellut kantaaottavat näkökulmat.</li>
	<li>Varo epätarkkoja ja epämääräisiä ilmaisuja. Esseemuoto ei oikeuta käyttämään puhekielimäisyyksiä, ontuvia kielikuvia tai kuluneita kliseitä.</li>
	<li>Hyvä, virheetön kieli ja sujuva kirjoitelman rakenne sekä toimiva (mutta ei suinkaan kuiva) asiatyyli ovat tavoitteena.</li>
	<li>Älä lähetä ensimmäistä versiota opettajalle. Oma teksti tulee käydä läpi huolellisesti sekä sisällön että kielen osalta. Arvostelijalle lähetetään vasta viimeistelty teksti.</li>
	<li>Seikkaperäisempiä ohjeita kirjoitelman kirjoittamisesta saat asianomaisten opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. Noudata opettajan ohjeita!</li>
</ul>

<h3><strong>Oppimispäiväkirja</strong></h3>

<p>Oppimispäiväkirja (luentopäiväkirja) on luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto. Oppimispäiväkirjan kantavana ajatuksena on oman oppimisprosessin pohdinta: 1) Mitä opin kurssilla? 2) Mikä jäi epäselväksi tai vaille vastausta, mistä haluaisin oppia lisää? 3) Mitä oppimani tieto merkitsee minulle? Kuinka se suhteutuu aikaisemmin oppimaani? 4) Mitä tein kurssilla edistääkseni omaa oppimistani?</p>

<p>Oppimispäiväkirjan laajuudesta sovitaan kurssikohtaisesti, ja vaatimuksista ilmoitetaan kurssilla. Päiväkirjan voi rakentaa luentojen mukaan, mutta yleensä hedelmällisempää on rakentaa se teemoittain. Silloin eri luennoilla esitettyjä tietoja tulee yhdisteltyä ja analysoitua ja oma oppiminen esitettyä analyyttisemmin. Kyseessä eivät siis ole muistiinpanot luennoilta. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena on problematisoida luennon sisältöä, eli pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja. Luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kanta on pystyttävä perustelemaan. Omat persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan. Oppimispäiväkirjasuoritukseen kuuluu yleensä myös oheisluettavaa, sillä vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä on hyvä tapa rakentaa oma esitys.</p>

<p>Kirjoita analyyttisiä, lyhyitä kommentoituja huomioita luentosarjan keskeisestä sisällöstä. Huomio voi olla kriittinen tai täydentävä, ja se voi sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia. Painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin. Vältä pintapuolisia kommentteja. Tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista. Muista perustella, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi. Perusteluna voi esimerkiksi olla:</p>

<ul>
	<li>Mielestäsi kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla tai kirjallisuudessa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus.</li>
	<li>Opit tärkeän uuden asian (perustelut keskeisyydelle).</li>
	<li>Sinulle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan.</li>
	<li>Mielestäsi luennoitsijan esittämä tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma. Huomasit ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä.</li>
	<li>Luennolla esitetty asia antoi yleisemmän oivalluksen (esimerkiksi suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen).</li>
	<li>Mikäli vaatimuksissa on oheiskirjallisuutta, tulee tekstissä sivuta, siteerata tai kommentoida myös tätä.</li>
</ul>

<p>Oppimispäiväkirjassa kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa). Muista liittää kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun. Luennolla esitettyihin asioihin viitataan ’luennolla (päivämäärä) mainittuna’ asiana, tai malliin ’luennoitsija sen-ja-sen mukaan …’.</p>

<p>Lisäksi oppimispäiväkirjaan on tärkeää sisällyttää noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioit:</p>

<ul>
	<li>Luentosarjaa ja siinä esiin nousseita keskeisiä teemoja kokonaisuutena.</li>
	<li>Omaa oppimistasi kokonaisuutena.</li>
</ul>

<p>Oppimispäiväkirja ei ole</p>

<ul>
	<li>Luentojen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut, ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös.</li>
	<li>Puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan.</li>
	<li>Väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta.</li>
</ul>

<h3><strong>Tiedonhaku</strong></h3>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-11/tiedonhankintamoniste2018.pdf"><span>Lähtökohtia tiedonhakuun historian opiskelijoille</span></a></div></figure>


SOC: Historian tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2020-07/graduohjeet-2020-1.docx"><span>Filosofian tutkinto-ohjelma: Pro gradu -tutkielman ohjeet</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-06/filosofian-lukupiiriohjeet-2021.pdf"><span>Filosofian tutkinto-ohjelman lukupiiriohjeet</span></a></div></figure>

<h3>Millainen on filosofian essee?</h3>

<p>Joitakin perusopintojen jälkeisiä filosofian opintojaksoja voidaan suorittaa kirjoittamalla ns. esseitä, ja on suositeltavaa, että syventävissä opinnoissa osa suorituksista on juuri esseitä. Esseesuorituksesta, sen aiheesta, laajuudesta ja käytettävästä kirjallisuudesta on aina sovittava etukäteen opintojaksosta (tai luentokurssista) vastaavan opettajan kanssa. Seuraavassa esitetään joitakin yleisiä arviointikriteereitä, jotka esseen tarkastaja suhteuttaa kuulusteltavaan aiheeseen ja kuulustelun vaatimustasoon.</p>

<p>Essee ei tässä yhteydessä tarkoita filosofisen esseistiikan lajiin kuuluvaa tekstiä, vaan kyse on ensi sijassa pienimuotoisesta tutkielmasta, joka on rakenteeltaan ja esitystavaltaan kirjoitetun seminaariesitelmän kaltainen. Esseen sisältö muodostaa selkeästi jäsennellyn ja rajatun kokonaisuuden, jossa jäsentely heijastaa vastaajan kokonaisvaltaista ymmärrystä valitusta aiheesta. Jäsentelyä auttavat tekstin jaottelu kappaleisiin sekä väliotsikot.</p>

<p>Johdantokappaleessa esitellään tai rajataan käsiteltävä aihe lyhyesti ja ilmoitetaan työn tarkoitus. Varsinaiset sisältökappaleet jaotellaan aiheen mukaisesti. Omat kommentit voi osittain sisällyttää aiheen käsittelyyn, tai sitten ne esitetään esseen loppukappaleessa, jossa voi myös mainita lyhyesti työhön liittyvistä muista kysymyksistä ja jatkokehittelyn aiheista. Ranskalaiset viivat tai yksittäisten, toisistaan irrallisten seikkojen luetteleminen eivät kuulu filosofian esseeseen. Essee ei myöskään ole suora käännös tai pelkkä tiivistelmä käsitellystä tekstistä. Jäsentelyssä on tärkeää asiassa pysyminen: olennaisen ymmärtänyt vastaaja ei tarinoi rönsyilevästi ja hyppelehtivästi. On hyvä muistaa, että pelkkä esseen riittävä pituus tai kirjoittamiseen käytetty työmäärä eivät riitä hyväksyttävään suoritukseen.</p>

<p>Esseestä tulee ilmetä, että kirjoittaja tuntee hyvin sovitun lähdeaineiston. Työn tulee siis sisältää otsikon tai tehtävänannon kannalta olennaiset seikat käytetystä materiaalista. Käytetyn materiaalin tuntemus on esseen minimivaatimus. Sovitun materiaalin hallinnan lisäksi opiskelijan tulee osoittaa filosofista ymmärrystä esseen aiheesta. Ymmärrys heijastuu esimerkiksi kirjoittajan taidossa jäsentää opittua ainesta, taidossa soveltaa opittua kysymyksenasettelua sekä kyvyssä suhteuttaa se muuhun filosofiseen tietoon. Asiansa hallitseva kirjoittaja kykenee keskustelemaan kriittisesti ja argumentoivasti käsiteltävistä teorioista ja argumenteista, siten että hän tunnistaa sekä niiden vahvuudet että heikkoudet. Luennoitsijan tai kirjoittajan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä. Kirjoittaja voi esittää myös omia näkemyksiään asiasta, mutta niitä pitää myös perustella tekstissä. Esseetä ei kuitenkaan tee hyväksyttäväksi se, että kirjoittaja tuo vain julki omia mielipiteitään.</p>

<p>Esseesuorituksen arviointikriteereinä käytetään sekä asiatiedon hallintaa että kirjoittajan filosofista taitoa käsitellä aihetta. Jälkimmäisen kriteerin painoarvo kasvaa opintojen edistyessä. Vertailtaessa perus-, aine- ja syventävien opintojen vaatimustasoja on syytä muistaa vaatimusten kumuloituva kasvaminen opintojen edistyessä: opiskelijan on osoitettava hallitsevansa asiansa paremmin ja laajemmin kuin aikaisemmassa opintojen vaiheessa. Essee, joka antaisi erinomaisen arvosanan aineopinnossa, saattaa riittää syventävissä opinnoissa vain tyydyttävään arvosanaan ja johtaa jopa hylkäämiseen jatko-opinnoissa. Perusopinnoissa vaatimuksena on, että opiskelija on ymmärtänyt käsiteltyjen teorioiden perusajatukset ja -käsitteet. Aineopinnoissa vaaditaan näiden lisäksi käsiteltyjen näkemysten perusteluiden ja filosofisten yhteyksien hallitsemista. Syventävissä opinnoissa esseen tulee muodostaa jäsentynyt kokonaisuus, jossa opiskelija osoittaa kykynsä analysoida kriittisesti kyseisiä filosofisia näkemyksiä laajemmassa filosofisessa yhteydessä.</p>

<p>Esseesuorituksen arvioinnissa käytetään kuusiportaista asteikkoa (0–5). Arvosana 5 tarkoittaa erinomaista, 4 kiitettävää, 3 hyvää, 2 tyydyttävää, 1 välttävää ja 0 hylättyä. Joissakin tapauksissa käytetään yksinkertaista hyväksytty–hylätty-arvostelua.</p>

<p>Filosofian esseen ohjeellinen sivumäärä on noin 12-15 sivua / 3op ja 20 sivua / 5op. Lähdemateriaalien taso ja määrä vaikuttavat vaadittuun sivumäärään. Sovi esseen aihe, kirjallisuus ja laajuus aina etukäteen vastuuopettajan kanssa.</p>


SOC: Filosofian tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-09/sosiaalityon-graduopas-2022-2023_syyskuu-2022.pdf"><span>Sosiaalityön graduopas 2022-23</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/opas_ohjeet_luentopaivakirjan_laatimiseksi_sty_0.pdf"><span>Ohjeet luentopäiväkirjan laatimiseen sosiaalityössä</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/opas_esseeohje_sty.pdf"><span>Ohjeet esseen laatimiseksi</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-08/sosiaalityon-kandiopas-2022-2023.pdf"><span>Sosiaalityön kandiopas 2022-2023</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-08/sosiaalityon-viittausopas-2022-2023_0.pdf"><span>Sosiaalityön viittausopas 2022-2023</span></a></div></figure>


SOC: Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/litteraatiomerkitlogopedia.pdf"><span>Litteraatiomerkit - Logopedia</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/lahteetlogopedia.pdf"><span>Lähteiden merkitseminen - Logopedia</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/logopedian-opinnaytetoiden-viittauskaytannot.pdf"><span>Viittauskäytännöt - Logopedia</span></a></div></figure>


SOC: Logopedian tutkinto-ohjelma

<h3><strong>Hyvän kirjoittajan ominaisuuksista ja työskentelystä</strong></h3>

<p>Ei ole olemassa yksiselitteistä piirre- tai tyylikuvausta millainen hyvä kirjoittaja on. Kirjoittamista on mahdollista oppia ja se onkin tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa. Kirjoittaminen on ajattelua ja maailman hahmottamista. Kirjoittamalla pyritään ymmärtämään ilmiöitä ja kokemuksia sekä löytämään asioille tai tapahtumille merkityksiä. Kirjoittamiseen liittyvät aina myös kirjoittajan tavoitteet ja aikomukset. Kirjoittaminen on viestintätapahtuma, jossa pyritään yhteyden saamiseen muihin ihmisiin ja kertomaan tai tiedottamaan jotakin. Kirjoittamisessa tulisikin aina pohtia kenelle kirjoitetaan. (Eco 1989, Lonka ym. 2006.)</p>

<p>Tärkeää on käsitellä kirjoittamista taitona. Kun puhutaan tällaisesta taidosta tai hyvän kirjoittajan ominaisuuksista, niin tarkoitetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joita kirjoittaja tässä yhteiskunnassa, tässä kulttuurissa ja tässä tekstin julkaisutodellisuudessa tarvitsee. Tämä auttaa ymmärtämään kirjoittamista yksilöllisenä luovana toimintana. (Jääskeläinen &amp; Pietiläinen 1997.) Kirjoittamisen taidon kehittymistä tarkasteltaessa ehtona on aina tavoitteen asettaminen riittävän korkealle. Edistymisen myötä olisi muistettava arvioida näitä tavoitteita aina uudelleen. (Ekström 1997.)</p>

<p>On myös muistettava aina, että taidon kehittyminen vaatii omista erehdyksistä oppimista ja kykyä itsekritiikkiin. Pelkästään oppaiden ohjeilla ei tulla hyväksi kirjoittajaksi, vaan paljon jää aina kirjoittajan oman ahkeruuden varaan. Hyväksi kirjoittajaksi kehittyminen vaatii aina paljon työtä ja taas kerran työtä. Kirjoittajan taidoissa kehittyminen vaatii siis paljon kirjoittamista käytännössä ja myös ripauksen synnynnäistä lahjakkuutta. Kuitenkin Ekström (1997) on todennut yllättävän seikan, jonka mukaan kirjoittamisen harjoittelun korostamisesta huolimatta harvassa kirjoittamisen oppaassa tai oppimateriaalissa on selviä harjoitustehtäviä tai vinkkejä itsearvioinnin tueksi. Tässä <em>Hyvä kirjoittaja</em> -jaksossa pyritäänkin tarjoamaan opastusta ja ohjausta kirjoittamisen taitojen itsearvioinnin ja harjaantumisen tueksi. Tieteellisessä maailmassa tarvitaan kirjoittamisen taitoa, koska tiede sijaitsee, elää ja kehittyy julkaisuissa ja pääsääntöisesti kirjoitetussa muodossa (Luukka 2002).</p>

<p>Mika Waltaria (1994) lainaten, kun hän antaa ohjeita kirjailijaksi aikoville, hyvällä kirjoittajalla pitää olla kykyä nähdä, ajatella ja ymmärtää. Näkemisellä hän ilmeisestikin tarkoittaa henkistä kykyä ymmärtää asioiden olemus. Lisäksi hyvällä kirjoittajalla tulee olla mielikuvitusta ja kykyä eläytyä erilaisiin näkökulmiin ja ajatuksiin. Tämä pätee luovan kirjoittamisen lisäksi myös asiatekstin kirjoittamisessa yhtälailla, sillä tieteellisessä kirjoittamisessa tarvitaan analyyttisiä taitoja vertailla, yhdistellä ja arvioida erilaisia näkökulmia, tuloksia ja teoreettisia perusteita. Waltari (1994) korostaa myös muiden tuottamien tekstien lukemisen merkitystä kirjoittamisen taitoja oppiessa. Waltarin mukaan niin hyvistä kuin huonoistakin teksteistä on mahdollista oppia jotakin. Lukeminen onkin kirjoittajalle tärkeä oppimisen tapa. Tärkeää on myös lukea oikealla tavalla eli lukiessa kannattaa aina ajatella lukemaansa ja sen tuottamia merkityksiä sekä sitä, kuinka kirjoittaja on merkityksien tuottamiseen pyrkinyt.</p>

<p>Tutkittaessa erilaisia kirjoittajia ja heidän ominaisuuksiaan on havaittu, että aloittelevilla ja edistyneillä kirjoittajilla on erilaisia tapoja ja tyylejä tuottaa tekstiä. Tuloksena on hahmoteltu kaksi erilaista strategiaa: tiedon toistamisen ja tiedon muokkauksen strategia kirjoittamisessa. (Kts. Lonka ym. 2006.) Näiden strategioiden perusteella on mahdollista luonnehtia ja eritellä esimerkiksi tieteellisessä kirjoittamisessa tarvittavan pohdiskelevan kirjoittamisprosessin tyypillisiä piirteitä verrattuna vaikkapa kouluoppimisen ulkoa oppimisen ja toistamisen strategiaan.</p>

<p>Tiedon toistamisen strategia on luonteeltaan tiedon käsittelyä ajattelematta sen alkuperää tai oikeellisuutta. Strategialle on ominaista, että ajattelu, ongelmanratkaisu ja tavoitteiden asettaminen kirjoittamisessa on vähäistä. Kirjoitustyö on impulsiivista ja suunnittelematonta sekä se aloitetaan usein nopeasti. Tekstin tuottamisen yhteydessä ei paljoakaan pohdiskella sisällön ja tekstin ilmaisun suhdetta. Kirjoittamisesta tulee mekaanista ja kirjoittaja ikään kuin minimoi älyllisen kapasiteetin, jota tehtävä vaatisi. Kirjoittaja usein listaa asioita muististaan peräkkäin listaksi ja kirjoittaa suunnilleen kaiken asiasta tietämänsä. Tyypillistä tällaisessa kirjoittamisessa onkin, että kirjoittaja tuskin lainkaan havaitsee ongelmia, jotka liittyvät tekstissä käytettyihin tietoihin tai aineistoon. Tämä häiritsee tekstin tuottamisessa mielekästä kysymyksen asettelua tai argumentointia. (Lonka ym. 2006.)</p>

<p>Tiedon toistamisen strategian avulla saavutetaan kyllä usein sinänsä hyviä tuloksia, mutta on syytä pitää mielessä aikuisen oppimisen erilaisuus ja vaativuus. Etenkin yliopisto-opinnoissa tapahtuva tieteellinen kirjoittaminen on vaativampaa ja opiskelijan täytyisi pyrkiä tiedon toistamisesta kohti tiedon muokkausta, jotta oppiminen olisi tuloksellista. (Kts. Lonka ym. 2006.) Jos näin ei tehdä, jää asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen useinkin puutteelliseksi. Tällöin asioiden vertaileminen tai soveltaminen ei useinkaan onnistu.</p>

<p>Tiedon muokkauksen strategia korostaa ihmisen ongelmanratkaisuprosessia kirjoittamisessa. Tälle prosessille on tyypillistä huolellinen ongelma-analyysi ja oman työskentelyn tavoitteiden asettelu. Tietoa muokkaava kirjoittaja käyttää paljon energiaa esimerkiksi tekstin tyylin muokkaamiseen sisältöä vastaavaksi. Tietoa muokkaava kirjoittaminen on siten prosessi, jossa aluksi kirjoittaja muotoilee mielessään tekstin tavoitteen ja tehtävän vaatimustason. Sitten käytetään aikaa myös tekstin huolelliseen suunnitteluun ja valmisteluun ennen kuin ryhdytään varsinaiseen kirjoittamistyöhön. Kirjoittaminen voi sinänsä olla nopeasti tapahtuvaa ja luonnostelevaakin mutta usein tekstiin palataan jälkikäteen ja sitä tarkistellaan ja korjaillaan useaan otteeseen. Tietoa muokkaavalle kirjoittamiselle ovat tyypillisiä siten itsearvioivat ja pohdiskelevat työskentelytavat. (Lonka ym. 2006.) Yleisesti voidaan todeta, että oppimaan oppiminen eli omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on tärkeää kehittyvälle kirjoittajalle. Tietoa muokkaavassa kirjoittamisessa kirjoittaja usein asettuu ikään kuin oman tekstinsä ulkopuolelle ja arvioi sitä oletetun lukijan näkökulmasta. Hyvä kirjoittaja pyrkii jatkuvasti suhteuttamaan sisällön ja ilmaisun ilmiasun näkökulmia toisiinsa. Näin tietoa muokkaava kirjoittaminen palvelee myös sisältöjen hallitsemista ja oppimista.</p>

<p>Tietoa muokkaavassa kirjoittamisessa on aina mukana tekstin suunnittelua. Se miten se tapahtuu, on yksilöllistä. Toiset kirjoittajat tekevät sen tietoisemmin tekstin kokonaisuus mielessään. He ovat hyvin selvillä siitä, millaisia vaiheita heidän kirjoittamiseensa kuuluu ja he harkitsevat tekstin tavoitetta, rakennetta ja tyyliä tarkasti. Toiset kirjoittajat taas suunnittelevat tekstiä tiedostamattomammin, samalla kun kirjoittaessaan ratkaisevat käsillä olevia kysymyksiä (Iisa ym. 1997.) Yhteenvetona voidaan todeta, että jos haluaa kehittyä kirjoittajana tietoa muokkaavaksi kirjoittajaksi, kannattaa opetella tiedostamaan ja arvioimaan omaa kirjoittamisprosessiaan. Kirsi Lonka (kts. Lonka ym. 2006) pyytää kiinnittämään huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin ja kehottaa analysoimaan niitä omalla kohdallasi tekemistäsi teksteistä, kun harjoittelet kirjoittamisen itsearvointia:</p>

<ul>
	<li>Käytätkö paljon positiivisia vai negatiivisia ilmauksia?</li>
	<li>Pidätkö kirjoittamista vaikeana vai helppona asiana?</li>
	<li>Mitkä ovat vaikeudet kirjoittamisessasi?</li>
	<li>Mitkä ovat olleet positiivisia kokemuksia kirjoittamisessasi?</li>
	<li>Millainen on tapasi kirjoittaa? Kirjoitatko niukasti vai runsaasti?</li>
	<li>Onko tapanasi muokata valmista tekstiä tai miettiä esittämisjärjestystä? Vai kirjoitatko intuitiivisesti asiat siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleen?</li>
</ul>

<p><strong>Lähteitä ja kirjallisuutta</strong></p>

<p>Eco U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Vastapaino, Tampere.<br>
Ekholm L &amp; Korolainen T. 2004. Jutun juuri: kirjoittajan opas. Tammi, Helsinki.<br>
Ekström  N. 1997. Kirjoittamisen taitoa etsimässä. Teoksessa Jääskeläinen M. &amp; Pietiläinen P. (toim.) Kirjoittaja opissa. Kirjoittamisen taitoja ja tiedettä etsimässä. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, s.16-31.<br>
Hirsjärvi S, Remes P &amp; Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki.<br>
Iisa K, Kankaanpää S &amp; Piehl A. 1997. Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat Oy, Helsinki.<br>
Jääskeläinen M &amp; Pietiläinen P. 1997. Kirjoittaen etsitään kirjoittamistiedettä. Teoksessa Jääskeläinen M &amp; Pietiläinen P (toim.) Kirjoittaja opissa. Kirjoittamisen taitoja ja tiedettä etsimässä. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, s.1-13.<br>
Lehtinen T. 2003. Sanojen avaruus: luovan kirjoittamisen opas. Kirjapaja, Helsinki.<br>
Lonka I, Lonka K, Karvonen P &amp; Leino P. 2006. Taitava kirjoittaja. Yliopistopaino, Helsinki<br>
Luukka M-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen. Teoksessa Kinnunen M &amp; Löytty O (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere, 13–28.<br>
Seppälä A &amp; Hattula M. 2006. Sanasi sun: luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto. Karisto, Helsinki.<br>
Waltari M. 1994. (1935) Aiotko kirjailijaksi? Tuttavallista keskustelua kaikesta siitä, mitä nuoren kirjailijan tulee tietää. WSOY, Helsinki.<br>
Viskari S. 2009. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn. Tampereen  yliopisto, Tampere.</p>

<h3><strong>Kirjoittaminen kommunikaationa</strong></h3>

<p>Kirjoittaminen välittää tiedon lisäksi ajattelua. Kirjoittaminen on tärkeä itseilmaisun muoto. Kirjoittamalla pyritään luomaan kaaokseen järjestystä: ehkä juuri siksi maailma on täynnä kirjoitusta. Oman elämänhallintansa lisäksi kirjoittaja pyrkii aina viestittämään ja kertomaan jotakin lukijalle. Kirjoittaja pyrkii siis toisaalta luomaan järjestystä aiheensa ympärille, toisaalta välittämään ajatusprosessinsa tulokset vastaanottajalle. (Kotilainen 1994, Linna 1994, Lonka ym. 1996.)</p>

<p>Kirjoittaminen voidaan jakaa (1) tietoa välittävään, jäsentävään ja tuottavaan, (2) itseilmaisulliseen tai kaunokirjalliseen ja (3) sosiaalisiin suhteisiin liittyvään kirjoittamiseen (Lonka ym. 2006). Tässä jaksossa keskitytään tietoa välittävään kirjoittamiseen, koska tarkoituksena on perehtyä tieteellisten kirjoitelmien tekemiseen. Kaikki kirjoittaminen on kuitenkin aina samalla itseilmaisua ja se kohdistetaan johonkin ihmisryhmään.</p>

<p>Jokainen haluaa asiantuntijaksi alallaan. Tämä edellyttää vahvaa tietämystä oman oppialan sanastoista ja ilmaisutavoista, mutta myös tiedon sekä kirjoittamisen ja lukemisen taitojen tehokasta vuorovaikutusta. Tiedon muokkauksen strategiassa kirjoittaminen nähdään prosessina. Työ vaatii enemmän aikaa pohtimiseen, ei kirjoittamiseen. Ideoiden ja asioiden jäsentely onkin tärkeää! (Ekström 1997, Lonka ym. 2006.)</p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/oppimispaivakirja-terveystieteissa_1.pdf"><span>Oppimispäiväkirja - terveystieteet</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-08/kirjoittamisen-opas_hoitotiede.pdf"><span>Kirjoittamisen opas - terveystieteet</span></a></div></figure>


SOC: Terveystieteiden tutkinto-ohjelma

SOC: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

<h3><strong>Luentopäiväkirja</strong></h3>

<p>Luentopäiväkirjan laatiminen on vaihtoehtoinen luentojen suoritustapa. Sen ideana on, että opiskelija toimittaa luentosarjan jälkeen opettajalle tietyllä tavalla muokatun version luentomuistiinpanoistaan. Luentopäiväkirjan kirjoittamisesta on esseen tapaan sovittava etukäteen opettajan kanssa.</p>

<p>Luentopäiväkirja seuraa luentosarjan rakennetta siten, että siinä esitetään luennon keskeiset asiat. Esitystavan ei tarvitse olla luentosarjan dispositiota sellaisenaan noudattava. Pikemminkin katsotaan ansioksi, että luentopäiväkirjan kirjoittaja painottaa kuulemaansa omalla tavallaan, nostaa esille asioita, joista on itse kiinnostunut tai joista tietää ennestään muilta luennoilta tai lukemastaan kirjallisuudesta.</p>

<p>Luentopäiväkirjan tehtävänä on luentojen kommentointi ja niissä esitetyn tietoaineksen pohdinta. Päiväkirjan kirjoittaminen kehittää kykyä erottaa olennaista epäolennaisesta, kriittistä ajattelua ja ajatusten esittämistä. Kommentoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:</p>

<ul>
	<li>Pyri ilmaisemaan mahdollisimman täsmällisesti keskeisiä kohtia luennosta. On myös mahdollista pohtia, miksi joitakin asioita on luennolla käsitelty lyhyemmin tai sivuutettu jopa kokonaan.</li>
	<li>Esitä omia ajatuksia luennon pohjalta.</li>
	<li>Ilmaise, mikäli olet joistakin luennolla esille tulleista asioista eri mieltä. MUISTA PERUSTELLA KANTASI!</li>
	<li>Problematisoi asioita ja nosta esiin seikkoja, jotka luennolla mahdollisesti jäivät epäselviksi: parhaimmillaan luentopäiväkirja toimii dialogina luennoitsijan kanssa.</li>
	<li>Luentopäiväkirjan tulee myös osoittaa, että luentoja on käyty seuraamassa säännöllisesti. Kelvollista luentopäiväkirjaa on mahdoton kirjoittaa, jos on käynyt vain joka toisella luennolla.</li>
</ul>

<h3><strong>Oppimispäiväkirja</strong></h3>

<p>Oppimispäiväkirjan tarkoitus on antaa tilaisuus syventyä ajattelemaan luennoilla puhuttuja asioita, käytyjä keskusteluja ja tehtyjä harjoituksia. Vaihtoehtoisesti se voi auttaa myös tarkkailemaan oheiskirjallisuuden ja omatoimisten harjoitusten vuorovaikutusta. Päiväkirjan kirjoittamisen tavoitteena on kehittää kykyjäsi tehdä havaintoja kokemuksestasi ja käsitteellistää sitä. Kirjoittaminen itsessään auttaa oppimaan.</p>

<p>Päiväkirjaa kirjoittaessasi voit ajatella vastaavasi seuraaviin kysymyksiin:</p>

<ol>
	<li>Mitä opin luento-osuuksista ja keskusteluista? Mitä jäin pohtimaan?</li>
	<li>Mitä opin tehdyistä harjoituksista? Miltä ne minusta tuntuivat? Mihin kiinnitin huomiota itsessäni – osana ryhmää, suhteessa toisiin?</li>
	<li>Mitkä asiat olivat esteenä toiminnalleni kurssilla? Mikä oli hankalaa ja miksi?</li>
</ol>

<p>Kun kirjoitat, kuuntele omia ajatuksiasi, pohdi kokemuksiasi ja suhteuta ne kurssilla luettuun ja kuultuun. Jos olet kokenut muiden toiminnan omaa oppimistasi tukevana, innoittavana tai häiritsevänä, siitäkin saa kirjoittaa.</p>

<p>Heti luentojen ja harjoitusten jälkeen kirjoittaen ajatukset ja kokemukset on helpompi palauttaa mieleen. Näin meneteltäessä myös opettaja saa palautetta oppimisestasi kurssin kuluessa.</p>

<p>Oppimispäiväkirjan pituudelle on mahdotonta asettaa tarkkoja kriteerejä. Yleisesti ottaen yhdestä kerrasta syntynee ½-1 sivua tekstiä.</p>

<p>Oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta sovitaan kursseilla aina etukäteen ja sen palauttamistavasta sovitaan opettajan kanssa.</p>

<h3><strong>Essee</strong></h3>

<p>Essee opintosuorituksena ei tarkoita samaa kuin essee kirjallisuuden lajina. Akateemista esseetä voisi nimittää tutkielman luonnokseksi tai valitun aiheen perehtyväksi tarkasteluksi. Esitystavaltaan se perustuu tieteelliseen ajatteluun ja loogiseen jäsentelyyn. Esseen kirjoittaminen on siis tieteellistä, ei taiteellista toimintaa. Se harjaannuttaa näkemään luetussa kirjallisuudessa olennaisia seikkoja, asettamaan kiintoisia tutkimusongelmia, löytämään keinoja niiden ratkaisemiseksi sekä erittelemään ajatuksia kirjallisesti ja kirjallisuustieteen käsitteistöä käyttäen. Esseen kirjoitustyyli on konkreettinen, perusteleva ja asiallinen.</p>

<p>Esseetä käytetään monien kurssien suoritustapana sekä kirjatentin vaihtoehtona opintojaksojen suorittamisessa, esimerkiksi silloin kun kyseiseen kohtaan ei ole tarjolla korvaavaa opetusta. Lähdekirjallisuuteen on yleensä mahdollista neuvotella myös muita kuin opintojakson tenttikirjoja. Esseen aihe, lähteet ja laajuus on aina  sovittava etukäteen vastuuopettajan kanssa. Laajuus vaihtelee luentosarjan tai opintojakson mukaan. Yleisesti ottaen 3op:n essee on pituudeltaan 14-20 liuskaa, 2op:n essee puolestaan 7-10 liuskaa (riviväli 2 tai 1.5; fonttikoko 12). Yleensä ei kannata ryhtyä kirjoittamaan esseitä kovin pienestä materiaalista.</p>

<p>Esseen ensimmäiseltä sivulta on käytävä ilmi opiskelijan nimi, opiskelijanumero, pääaine, suoritettava kurssi/opintojakso ja vastuuopettaja.</p>

<p>ALKU. Alustava perehtyminen sovittuun materiaaliin nostaa esille ajatuksia, marginaalimerkintöjä tai muistiinpanoja. Mielekkään ja mielenkiintoisen näkökulman rajaus usein alkaa näiden alustavien havaintojen vertailusta, karsimisesta ja syventämisestä. Kirjoitus otsikoidaan siten, että valittu aihe käy ilmi jo<br>
otsikosta. Varsinaisen tekstin alussa muotoillaan tutkimusongelma tai -kysymys. Kysymyksenasettelu voi esimerkiksi perustua niihin tutkimusmenetelmiin, joita luennoilla tai kirjoista on opittu. Tekstin alkuosaan kuuluvat asioiden esittely, alustavat määritelmät sekä esseen oman etenemistavan kuvaus.</p>

<p>KESKIKOHTA. Valittua aihetta käsitellään lähteisiin ja omaan ajatteluun pohjautuen, ei siis pelkästään lähdekirjallisuutta referoiden. Aiheen käsittelystä käy ilmi huolellinen perehtyminen niihin kirjoihin tai kurssimateriaaleihin, joista essee laaditaan. Hyvä essee on pohtiva, asioita suhteuttava ja monipuolinen. Esittelyn ja määrittelyn lisäksi se analysoi, vertailee ja tulkitsee - perustellen ja konkreettisia esimerkkejä antaen. Etenkin pidemmän esseen rakenne on syytä jäsentää väliotsikoin. Leipätekstissä ei (yleensä) tarvita tarkkoja lähdeviitteitä.</p>

<p>LOPPU. Tarkastelun tulokset kootaan lopuksi yhteen, korostaen esseen keskeisiä ajatuksia. Mikäli kirjoittaessa on virinnyt ideoita siitä, mihin suuntaan valitusta näkökulmasta voisi hedelmällisesti jatkaa edelleen, senkin voi lyhyesti ottaa esille yhteenvedossa. Loppuun liitetään luettelo käytetystä kirjallisuudesta. Lähdeluettelon mallin voi ottaa kirjallisuustieteen tutkielmaohjeista.</p>

<h3><strong>Opintopassi</strong></h3>

<p>Opintojakson KIR.245 voi suorittaa myös opintopassilla, johon kerätään pienempiä osasuorituksia, kunnes 5 opintopistettä tulee täyteen. Alle viiden opintopisteen suorituksia ei rekisteröidä erikseen, vaan opiskelija säilyttää raportin itsellään, kunnes raportit muodostavat viiden opintopisteen kokonaisuuden. Tämän jälkeen opintopassi lähetetään vastuuopettajalle rekisteröitäväksi.</p>

<p>On kuitenkin suositeltavaa lähettää yksittäinen opintopassisuoritus hyväksyttäväksi vastuuopettajalle. Näin opiskelija saa tiedon, että raportti on varmasti riittävä suhteessa tavoiteltuihin opintopisteisiin, eikä raporttia ole tarpeen enää myöhemmin täydentää. Kuittauksen voi merkitä esimerkiksi päivämäärän ja nimen muodossa yksittäisen suorituksen loppuun.</p>

<p>Opintopassisuorituksia saa tapahtumajärjestämisestä (ks. erillinen ohje) sekä tieteellisiin seminaareihin osallistumisesta.</p>

<p>Voit saada opintopassiin opintopisteitä kuuntelemalla tieteellisiä esitelmiä seminaareissa tai konferensseissa sekä kirjoittamalla niistä luentopäiväkirjan tai esseen. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi jokavuotinen kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman syysseminaari, tutkimuskeskus Narraren järjestämät yleisöseminaarit, tutkinto-ohjelman kutsumat vierailuluennot jne.</p>

<p>Muiden kuin Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman järjestämien seminaarien osalta varmista sähköpostilla opintopassivastaavalta, että suoritus on mahdollinen.</p>

<p><strong>1 opintopisteen suoritus</strong></p>

<p>Kuuntele vähintään neljä esitelmää ja laadi noin 5-sivuinen luentopäiväkirja tai essee.</p>

<p><strong>2 opintopisteen suoritus</strong></p>

<p>Kuuntele noin 8 esitelmää ja laadi noin 10-sivuinen luentopäiväkirja tai essee.</p>

<p>Sekä 1 ja 2 opintopisteen suoritusta varten on suositeltavaa lukea yksi suomenkielinen tieteellinen artikkeli esitelmien aihepiiriin liittyen. Monesti esiintyjät mainitsevat hyödyllisiä lähteitä.</p>

<p>Luentopäiväkirja tai essee palautetaan opintopassivastaavalle (KIRA4E-opintojakson vastuuopettaja) kuukauden sisällä tapahtumasta sähköpostin liitetiedostona.</p>

<p>Jos jotakin opintopassiin tulevaa opintosuoritusta (esim. Finlandia-palkintoehdokkaiden esittely kirjastossa) ohjaa joku muu opettaja, hän arvioi suorituksen ja lähettää sen eteenpäin opintopassivastaavalle.</p>

<p>Opintopassivastaava vie opintopassisuoritukset rekisteriin vasta sitten, kun 5 op tulee täyteen.</p>

<h2>Tapahtumajärjestämisen ohjeet</h2>

<p>Tapahtumien järjestäminen on tärkeää työelämätaitojen oppimisen kannalta, ja siitä saa opintopisteitä laatimalla raportin. Opintopisteet muodostuvat työtunneista (1 op = 25–27 tuntia) ja raportista.</p>

<p>Raporttiin on kaikissa tapauksissa sisällytettävä selvitys omasta työnkuvasta toiminnassa ja pohdintaa toiminnan ohjelmasta, sisällöstä ja ideasta. Raportissa on mainittava käytettyjen työtuntien määrä (arvio).</p>

<p> </p>

<p>Tiiliskivi-tuottaja ja EKF-tuottaja: 5 opintopistettä opintopassiin (KIR.245)</p>

<p>- Tuottajan työmääräksi arvioidaan 80–100 tuntia</p>

<p>- Raportin pituus on 10 sivua</p>

<p>- Raportissa pitää hyödyntää 1–2 artikkelia Grahnin ja Häyrysen toimittamasta teoksesta Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit tai vastaavia omavalintaisia tieteellisiä artikkeleita.</p>

<p> </p>

<p>Tiiliskivi-tuottaja ja EKF-tuottaja: 5 opintopistettä opintojaksoon KIR.371</p>

<p>- Muuten sama kuin yllä, mutta syventävien opintojen tasoinen suoritus edellyttää useamman tieteellisen lähteen käyttöä (4–5 artikkelia).</p>

<p>***</p>

<p>Tiiliskivi-raatilainen: 2 opintopistettä opintopassiin (KIR.245)</p>

<p>- Raatilaisen työmääräksi arvioidaan noin 50 tuntia</p>

<p>- Raportin pituus on 3–5 sivua</p>

<p>- Lähteiden käyttäminen on vapaaehtoista.</p>

<p> </p>

<p>Talkoolainen tapahtumissa: 1 opintopiste opintopassiin (KIR.245)</p>

<p>- Talkootunteja 10–15</p>

<p>- Raportin pituus 5 sivua</p>

<p>- Raportissa pitää hyödyntää yhtä artikkelia, joka voi olla teoksesta Kulttuurituotanto tai omavalintainen tapahtuman sisältöihin linkittyvä artikkeli.</p>

<p>Esimerkki: työväenkirjallisuutta koskevassa tapahtumassa käytetään työväen kirjallisuutta koskevaa artikkelia ja suomalaista nykykirjallisuutta koskevassa tapahtumassa suomalaista nykykirjallisuutta koskevaa artikkelia. Artikkeleita on hyvä etsiä Avain-lehdestä ja tieteellisistä artikkelikokoelmista (esim. SKS:n kirjat).</p>

<p> </p>

<p>Talkoolainen tapahtumissa: 2 opintopistettä opintopassiin (KIR.245)</p>

<p>- Talkootunteja 15 tai enemmän</p>

<p>- Raportin pituus 10 sivua</p>

<p>- Raportissa pitää hyödyntää yhteensä kolmea artikkelia: teoksesta Kulttuurituotanto sekä omavalintaisia tapahtuman sisältöihin linkittyviä artikkeleita.</p>

<p>Jos opiskelija on jo tehnyt opintopassin (KIR.245), 1–2 opintopisteen kokonaisuudet sijoitetaan valinnaisiin opintoihin, esimerkiksi kohtaan TAU.M.010 Vapaaehtoistyö.</p>

<p>***</p>

<p>Aineopintoihin ja valinnaisiin opintoihin raportin ottaa vastaan opintojakson KIR.245 Omavalintaiset työelämätaidot kulloinenkin vastuuhenkilö.</p>

<p>Syventäviin opintoihin raportin ottaa vastaan opintojakson KIR.372 Harjoittelu ja raportti vastuuhenkilö (professori Sari Kivistö).</p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-09/kirjallisuustieteen-tutkielmaohjeet-kesakuu-2022_0.docx"><span>Kirjallisuustieteen tutkielmaohjeet kesäkuu 2022</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/opponentin-tehtavat.pdf"><span>Opponentin tehtävät - Kirjallisuustiede</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/opinnaytteen-pohja_kirjallisuustiede_2-1.docx"><span>Opinnäytteen pohja - Kirjallisuustiede</span></a></div></figure>


SOC: Kirjallisuustiede

<p>Tutkinto-ohjelmien yhteiset arviointikriteerit koskevat kaikkea opetusta (pl. tutkielmia, joiden arvosteluun on omat <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/uni/4680/4702">arviointikriteerinsä</a>). Ne lisäävät oppimisen ja osaamisen arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta sekä yhdenvertaisuutta opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi yhteiset arviointikriteerit tarjoavat opiskelijoille välineen tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä asettaa tavoitteita opinnoilleen. Suoritustapakohtaiset arviointimatriisit ovat työvälineitä tutkinto-ohjelmille ja yksittäisille opettajille. Niitä voidaan soveltaa ja hyödyntää parhaaksi katsotulla tavalla. Opiskelijan näkökulmasta onkin tärkeää muistaa, että suoritustavoista ja niiden arvioinnista tiedotetaan erikseen jokaisen opetustapahtuman ja kurssin yhteydessä.</p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/yhteiset_arviointikriteerit_mab.pdf"><span>Yhteiset arviointikriteerit (MAB)</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/suoritustapakohtaiset_arviointimatriisit_mab.pdf"><span>Suoritustapakohtaiset arviointimatriisit (MAB)</span></a></div></figure>


MAB: Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen yhteiset arviointikriteerit ja suoritustapakohtaiset arviointimatriisit

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/hal_opastieteellistentekstienkirjoittaminen_1.pdf"><span>Hallintotieteiden kirjallisten töiden ohjeet</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2023-01/hallintotieteiden-tutkielmaopas-paivitetty-syksylla-2022.pdf"><span>Hallintotieteiden tutkielmaopas</span></a></div></figure>


MAB: Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/katopaskirjallisiintoihin2019.pdf"><span>Kauppatieteiden kirjallisten töiden ohjeet</span></a></div></figure>


MAB: Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-03/pol-opas-kirjallisiin-toihin-2021.pdf"><span>Politiikan tutkimuksen kirjallisten töiden ohjeet</span></a></div></figure>

<p>Opas sisältää kirjallisten töiden ohjeiden lisäksi ohjeet kirjallisuusesseiden laatimisesta korvaavina suorituksina.</p>


MAB: Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/apa_guide_lfc_0.pdf"><span>Guide to Writing Academic Papers (LFC)</span></a></div></figure>


MAB: Master's Degree Programme in Leadership for Change

<p><strong>Englannin kieli</strong></p>

<p><strong>Pohjoismaiset kielet</strong></p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/tutkielmaohjeistus-pohjoismaiset-kielet.pdf"><span>Uppsatsregler</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/esseeohjeet-pohjoismaiset-kielet.pdf"><span>Pohjoismaisten kielten esseeohjeet</span></a></div></figure>

<p><br>
<strong>Saksan kieli</strong></p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/gradun-kansilehden-tiedot-fi-de.docx"><span>Pro gradu -tutkielman kansilehden tiedot 2019</span></a></div></figure>

<p><strong>Suomen kieli</strong></p>

<p><strong>Kielen- ja tekstinhuolto: </strong>Itsenäisen suorituksen (portfolio) ohjeet löydät <a href="https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=9767">Moodle-alueelta.</a></p>

<p><strong>Kielen variaatio:</strong></p>

<p>Itsenäisen suorituksen (portfolio) ohjeet löydät <a href="https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=17296">Moodle-alueelta.</a></p>

<p><strong>HUOM:</strong> Itsenäisen suorituksen ohjeita on päivitetty 22.1.2021. Jos olet aloittanut itsenäisen suorituksen vanhoilla ohjeilla (ks.alla), voit tehdä itsenäisen suorituksen niitä ohjeita noudattaen 31.5.2021 saakka.</p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/suap05-kielen-variaatio_portfolion-ohjeet_syksy-2019_0.pdf"><span>SUAP05 Kielen variaatio, portfolion vanhat ohjeet </span></a></div></figure>

<p> </p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-01/opinnaytemalli-2021-01-25.docx"><span>Opinnäytetyön malli 2021</span></a></div></figure>

<p> </p>

<p><strong>Venäjän kieli</strong></p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/kielioppitermit-veap01-kielioppi-i.pdf"><span>Kielioppitermit VEAP01 Kielioppi I</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/kielioppitermit-veap02-kielioppi-ii.pdf"><span>Kielioppitermit VEAP02 Kielioppi II</span></a></div></figure>

<p><strong>Moviko</strong></p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-08/tyoharjoitteluohjeet-opiskelijalle_moviko_2021_2022.pdf"><span>Työharjoitteluohjeet </span></a></div></figure>


ITC: Kielten koulutus

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/ranska_conseils.typographiques.doc"><span>Conseils typographiques</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/ranska_feuille-de-style.doc"><span>Feuille de style</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/ranska_exemple.doc"><span>Exemple</span></a></div></figure>


ITC: Ranskan kielen tutkinto-ohjelma

<p><a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/uni/4653/4702?page=3109">Opinnäyteohjeesssa </a>on ohjeistusta, jota voi soveltaa muihinkin kirjallisiin töihin (esitystapa, viittaustekniikka).</p>


ITC: Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma

<p><strong>Journalistiikka</strong></p>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-01/esseen ohjeet_journalistiikka_2021.pdf"><span>Journalistiikan esseeohjeet</span></a></div></figure>

<figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg><span class="visually-hidden">Download</span><a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-01/Tutkielman mallipohja journalistiikka 2021.docx"><span>Pro gradu -tutkielman mallipohja</span></a></div></figure>


Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja

Kirjallisten töiden ohjeet

Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja

Kirjallisten töiden ohjeet

AvaaBEN: Rakennustekniikan koulutusohjelma

AvaaEDU: Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Historian tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Filosofian tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Logopedian tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Terveystieteiden tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

AvaaSOC: Kirjallisuustiede

AvaaMAB: Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen yhteiset arviointikriteerit ja suoritustapakohtaiset arviointimatriisit

AvaaMAB: Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma

AvaaMAB: Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma

AvaaMAB: Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma

AvaaMAB: Master's Degree Programme in Leadership for Change

AvaaITC: Kielten koulutus

AvaaITC: Ranskan kielen tutkinto-ohjelma

AvaaITC: Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma

AvaaITC: Viestinnän monitieteinen tutkinto-ohjelma