Hyppää pääsisältöön

Yleistyvä pitkäikäisyys lisää pitkäaikaishoidon käyttöä elämän viimeisinä vuosina

Julkaistu 11.10.2019
Tampereen yliopisto
vanha ihminen istuu kädet sylissä
Samalla kun entistä useampi ihminen elää korkeaan ikään, kasvaa etenkin ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon eli vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen käyttö. Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin vuosina 2001, 2007 ja 2013 yli 70-vuotiaana kuolleiden suomalaisten pitkäaikaishoidon käyttöä viiden viimeisen elinvuoden aikana. Korkean iän myötä yleistyivät muun muassa etenevät muistisairaudet ja dementia, jotka olivat yhteydessä pitkäaikaishoidon käytön yleistymiseen.

- Yhä useamman ihmisen eläessä hyvin korkeaan ikään lähivuosikymmenien aikana, tulee elämän viimeisten vuosien lisääntyvä palvelutarve ottaa huomioon, kun päätetään pitkäaikaishoidon resursseista, toteaa tutkijatohtori Mari Aaltonen Tampereen yliopistosta.

Vaikka molemmat, korkeaan ikään eläminen ja dementia, lisäsivät väestötasolla pitkäaikaishoidon käyttöä, kaikkein vanhimpien eli yli 90-vuotiaiden keskimääräinen pitkäaikaishoidon käyttö väheni tutkimusvuosien aikana hieman.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 90-vuotiaat ja etenkin dementiaa sairastaneet käyttivät palveluja eniten kaikista yli 70-vuotiaista, mutta juuri heidän palvelukäyttönsä väheni, kun 70-89 –vuotiaiden pitkäaikaishoidon käyttö pysyi lähes samalla tasolla eri tutkimusvuosina. Tämä tarkoittaa, että kasvava joukko yli 90-vuotiaista ja dementiaa sairastavista eli elämänsä viimeisistä vuosistaan aiempaa suuremman osan kotona. Tästä huolimatta paljon pitkäaikaishoitoa käyttävien eli hyvin iäkkäiden ja dementiaa sairastaneiden lukumäärä kasvoi niin huomattavasti, että se lisäsi pitkäaikaishoidon käyttöä väestötasolla.

Tutkimuksen seuranta-aika sisälsi tiedot tutkimusjoukon vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen käytöstä vuosilta 1996-2013 koko maassa. Tulokset ovat peräisin Pitkäikäisyyden vallankumous ja sen seuraukset sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle ja kustannuksille (COCTEL)- tutkimushankkeesta, joka on meneillään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereistä. Dementia-diagnoosi perustui rekistereistä kerättyihin ICD10 koodeihin. Tutkimuksessa otettiin huomioon tutkittavien ikä, sukupuoli, kuolinvuosi, hoitoilmoitusrekistereissä raportoidut diagnoosit ja kuolinsyyt.

Tutkimus on osa Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikön (CoeAgeCare) ja Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC) tutkimuksia.

Tutkimuksen tiedot:

Aaltonen M, Forma L, Pulkki J, Raitanen J, Rissanen P, Jylhä M.
The Joint Impact of Age at Death and Dementia on Long-Term Care Use in the Last Years of Life: Changes From 1996 to 2013 in Finland. Gerontology and Geriatric Medicine, Volume: 5. Article Number: UNSP 2333721419870629
https://doi.org/10.1177/2333721419870629

Lisätiedot:
Tutkijatohtori Mari Aaltonen, 040 190 1674, mari.aaltonen [at] tuni.fi