Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana, kun useampi kriisi tuotti osattomuutta
Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa (toim. Marja Hekkala & Suvi Raitakari) -teos kokoaa yhteen tutkimusartikkeleita ja puheenvuorotekstejä koronapandemian tuottamista moninaisista merkityksistä, vaikutuksista, seuraamuksista ja ilmentymistä yhteiskunnan marginaaleissa.
Monet teoksen kirjoittajista ovat Korona yhteiskunnan marginaalissa (KoMa) -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2021–2023, ESR) tutkijoita ja ohjausryhmän jäseniä.
Tutkijat tarkastelevat koronapandemian merkitystä osallisuuden, osattomuuden ja hyvinvoinnin toteutumisessa.
Teoksessa koronakriisi hajoaa moniksi ”alakriiseiksi”. Koronapandemia toi tullessaan erityisesti palveluiden ja resurssien saavutettavuuskriisin, johon lukeutui vaikeus perustarpeiden täyttämisestä. Kriisi synnytti myös eristyksestä ja tiedonpuutteesta johtuvaa epätietoisuutta. Lisäksi kriisi ja sen hallintatoimet uhkasivat ihmisten hyvinvointia, positiivista mielenterveyttä ja sosiaalista kestävyyttä monella tavalla, etenkin silloin, kun ne osuivat yhteiskunnallisesti marginaalisessa asemassa oleviin ihmisiin tai elämänkulun vaikeaan vaiheeseen.
– Yksinäisyyden kasvun voi nostaa yhdeksi koronapandemian vakavaksi sosiaaliseksi seuraamukseksi. Kriisi osoitti, miten yhteys välttämättömiin sosiaalisiin kontakteihin tulisi lukea perustarpeisiin, ja siksi myös perusoikeuksiin, teoksen toimittajat Marja Hekkala ja Suvi Raitakari toteavat.
Yhteiskunnan marginaaleissa koronakriisiin yhdistyi usein ruoka- ja asumiskriisi, köyhyys, toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien puute sekä tunnustusvajeet, ja lopulta jopa totaalinen paikattomuuden kokemus. Siten se vahvisti monien ihmisten kokemuksia osattomuudesta ja oikeutti ihmisoikeuksien rajoittamista.
Kirja kokoaa politiikkasuosituksia tuleviin kriiseihin
Teoksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tietoa yleisesti ruoka-avusta, yhteisöllisestä osallisuustyöstä ja asunnottomuustyöstä. Aihetta käsitellään erityisesti koronapandemian tuottamissa kriiseissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Kriisissä palvelut mahdollistivat osallisuutta, toimivat yhdessä ja etsivät joustavasti uusia tapoja toimia vaikeassa tilanteessa. Teoksessa tulee vahvasti esille etenkin kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen tärkeä työ marginaaliasemien purkamisessa sekä rooli, jossa ne luovat osallisuusmahdollisuuksia julkisten toimijoiden rinnalla.
– Yhteisöissä ja osallisuusperiaatteiden noudattamisessa on iso potentiaali kriiseihin varauduttaessa ja niistä selviydyttäessä, toimittajat korostavat.
Teos koostuu neljästä osiosta ja yhteensä kahdestatoista tutkimusartikkelista tai -puheenvuorosta, joista kuusi on tieteellisesti vertaisarvioituja. Kirja lähtee liikkeelle tutkimuksellisista avauksista yhteiskunnan marginaaleissa. Toisessa osiossa kirjoittajat keskittyvät palveluiden muuntumiseen koronapandemiassa, ja kolmannessa osiossa katse on ihmisten hyvinvoinnissa ja sen muutoksissa. Neljäs osio koostuu teoksen yhteenvedosta ja politiikkasuosituksista.
– Teoksen loppuun kokosimme politiikkasuosituksia ajatellen kiireistä lukijaa, joka etsii toimintaehdotuksia tulevien kriisien varalle, Hekkala ja Raitakari sanovat.
Teos on saatavana Open Access -verkkoversiona Trepossa. Se sopii hyvin oppimateriaaliksi yhteiskuntatieteiden, sosiaalityön ja terveys- ja sosiaalialan opiskelijoille sekä koronapandemiasta ja marginaalisuudesta kiinnostuneille tutkijoille, työntekijöille, kokemustoimijoille ja päättäjille.
Lisätietoa
Marja Hekkala, marja.hekkala [at] tuni.fi (marja[dot]hekkala[at]tuni[dot]fi)
Suvi Raitakari, suvi.raitakari [at] tuni.fi (suvi[dot]raitakari[at]tuni[dot]fi)
