Yhteinen opiskelu valmentaa lääkäreitä ja hoitajia yhteistyöhön

Yhteisistä pienryhmäopetuksista ja simulaatioista saatua opiskelijapalautetta hyödynnetään vuosien 2024 – 2027 opetussuunnitelmia valmisteltaessa.

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan koulutusvaradekaanin ja Taitokeskuksen toiminnanjohtajan Nina Hutri-Kähösen mukaan opiskelijat ovat pitäneet eri alojen yhteisiä opetuksia hyvänä kokemuksena.

— Toistaiseksi kaikissa tehdyissä kyselyissä palaute on ollut yksiselitteistä. Opiskelijat ovat kokeneet, että moniammatillisuus hyödyttää oppimista ja sitä pitäisi olla enemmän.

Opiskelijat tekevät itse ja yhdessä

Lääketieteen opiskelijoiden Valmistuminen-jakson simulaatioissa oli tänäkin vuonna mukana kolmannen vuosikurssin ensihoitajaopiskelijoita. Yhteisinä aiheina olivat lasten elvytys ja kirurgissisätautiset hätätilanteet. Tulevat lääkärit ja sairaanhoitajat ovat alkuvuonna harjoitelleet yhdessä myös muita kädentaitoja, kuten nenämahaletkun laittamista ja avanteen hoitoa.

— Opetuksen alussa on lyhyt kertaus, jolla varmistetaan, että kaikki lähtevät samalta tasolta liikkeelle ja sitten lähdetään ihan konkreettisesti toimimaan. Näissä koulutuksissa on se ajatus, että opiskelijat saavat tehdä asioita itse ja yhdessä, Hutri-Kähönen kertoo.

Pienryhmäopetuksessa esimerkiksi leikkaussalietiketin harjoittelussa toimitaan niin kuin toimittaisiin sairaalassakin: aluksi kirurginen käsidesinfektio ja steriili pukeutuminen. Harjoituksessa opiskelijat joutuvat muun muassa miettimään, kuinka toimia leikkaussalissa sen jälkeen, kun on pukeutunut steriiliksi.

— Yritämme pitää protokollan sellaisena kuin se on oikeiden potilaiden kanssa ja samalla tuoda esiin, mitä pitää huomioida, ja keskustella siitä, toteutuiko toiminta oikein.

Yhteinen opetus tuo vuoropuhelua

Hutri-Kähönen toivoo, että Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun moniammatilliset koulutukset lääketieteen ja terveydenhoidon aloilla lisääntyisivät.

— Meillä on samansisältöisiä opetuksia. Olemme alkaneet miettiä, voisiko näitä pitää yhdessä eri alojen opiskelijoille ja ottaa ammattilaisiakin mukaan kouluttautumaan.

— Meille tulisi enemmän vuoropuhelua siitä, mikä on tärkeää, mitkä asiat ehkä kuuluvat työssäoppimiseen, mutta ennen kaikkea opiskelijat kohtaisivat toisiaan jo opiskeluaikana.

— On aika hassua, että koulutamme eri alojen opiskelijoita samoissa tiloissa ja opetamme jopa samoja asioita, mutta pääsääntöisesti opiskelijat ovat erillisissä oman alansa ryhmissä. Sitten he menevät töihin ja heidän pitäisi yhtäkkiä osata tehdä töitä yhdessä ja tunnistaa toisen vahvuudet ja tietää, millainen toisen koulutusohjelma on, ja millainen työnjako on.

Eri ammattilaiset näkevät asiat eri tavoin

Taitokeskuksen tiloja suunniteltaessa tarkoituksena oli nimenomaan se, että eri opiskelijaryhmät opiskelisivat siellä yhdessä.

— On erittäin tärkeää, että yhteisessä opetuksessa on mukana opiskelijoiden oman alan opettaja. Näin huomioidaan eri alojen opiskelijoiden erilaiset oppimistarpeet, mutta samalla myös välitetään muiden alojen opiskelijoille eri terveydenhuoltoalan toimijoiden tietämystä.

— Kun meillä on eri alojen opettajia mukana yhteisissä koulutuksissa, opiskelijat saavat käsityksen eri ammattiryhmien rooleista, vuorovaikutuksen tärkeydestä sekä terveydenhuoltoalan monimuotoisuudesta.

Yhteisten koulutusten yhtenä vahvuutena ovat Hutri-Kähösen mukaan juuri erilaiset lähestymistavat.

Korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen yhteiset tilat

Taitokeskus on Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteinen koulutuskeskus. Sen käyttöaste on yli 90 prosenttia.

Siellä saa vuosittain opetusta noin 900 lääketieteen opiskelijaa, jotka osallistuvat vuoden aikana noin kymmeneen pienryhmäopetukseen. Lisäksi opiskelijat osallistuvat eri oppialojen simulaatio-opetuksiin. Opiskelijat käyttävät tiloja myös itsenäiseen harjoitteluun.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoista vajaat 2 000 saa vuosittain opetusta Taitokeskuksessa. He ovat tulevia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, ensihoitajia, kätilöitä, laboratoriohoitajia, fysioterapeutteja tai röntgenhoitajia.

Hyvinvointialueen noin 10 000:stä ammattilaisesta neljäsosa hyödyntää vuosittain Taitokeskuksen mahdollisuuksia.

Kuva: Nina Hutri-Kähönen