Väitöstutkimuksessa tarkastellaan usean tutkimusaineiston kautta yhtäältä sosiaalisen median näkyvyydelle perustuvien alustojen ja toisaalta nimettömästi käytettävien keskustelufoorumien erilaisia toimintalogiikoita ja niissä muodostuvia julkisuuksia.
Suosittujen sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin tai Instagramin, käyttö perustuu näkyvyyden ja mahdollisimman monien yhteyksien tavoittelulle, kun taas nimettömästi käydyissä verkkokeskusteluissa toimitaan anonyymisti ja viestien sisällöt nousevat pääosaan. Nimettömyys mahdollistaa yhteiskuntakriittistä keskustelua ja henkilökohtaisten aiheiden esiin tuomista, mutta myös verkkovihaa ja vihapuhetta.
Vainikan tutkimuksessa esiin nousseet vihamieliset puhetavat liittyvät ylirajaisesti ja alustalta toiselle kiertäviin naisvihan diskursseihin. Diskurssin tasolla naisvihamielistä ajattelua edistetään verkkokeskusteluissa monenlaisin retorisin keinoin, kuten naisia toiseuttamalla, poissulkemalla, määrittelemällä negatiivisesti tai auktoriteettiin vetoamalla. Tunteet voidaan tällöin ymmärtää ihmisiä toimintaan motivoivina voimina, jotka saavat aikaan toimintaa ja rakentavat voimakkaita tunnepitoisia yhteisöjä. Käytännössä tunteiden motivoima toiminta näkyy erilaisina puhetapoina.
Nimettömästi käytetyillä keskustelufoorumeilla avautuu yhteiskunnallisen keskustelun tila heille, jotka kokevat muuten jäävänsä sivuun julkisesta keskustelusta. Tutkimuksessa Ylilauta-foorumilla käyty yhteiskuntakriittinen keskustelu näyttäytyy sellaisena poliittisena keskusteluna, joka ei liity vain päivänpolitiikkaan tai yhteiskunnallisten asioiden ratkaisemiseen vaan myös yksilöiden arkeen liittyviin kysymyksiin, joilla on poliittista potentiaalia. Väitöskirjassa tämä määritellään keskusteluksi elämänpolitiikasta.
- Elämänpolitiikan, intiimin kansalaisuuden ja julkisuuden käsitteiden kautta väitöskirjassa tarkastellaan ilmiötä, jossa julkisesti käsitellään omasta henkilökohtaisesta elämästä kumpuavia kysymyksiä anonymiteetille perustuvassa verkkojulkisuudessa. Verkkokeskusteluissa on mahdollista esimerkiksi käsitellä kollektiivisesti yhteiskunnan yleistä epävakautumista, eli prekarisaatiota, Vainikka toteaa.
Verkon ja sosiaalisen median käyttäjät myös hyödyntävät erilaisia vastustavia taktiikoita hallitakseen ympäristöään ja omaa sosiaalisen median käyttöään. Nämä taktiikat tuottavat käyttäjälle hallinnan tunnetta omasta toiminnastaan. Vastustavat taktiikat eivät ratkaise ikäviä yksityisyyteen, itsen esittämiseen tai datan keräämiseen liittyviä huolia, vaan ne ovat pikemminkin hetkellisiä ja yksilöllisiä käytäntöjä, joita sosiaalisen median käyttäjät omaksuvat.
Eliisa Vainikka on kotoisin Savitaipaleelta ja työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Flows of Power – Media as site and agent of politics -tutkimushankkeessa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Filosofian maisteri Eliisa Vainikan mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Prekarisaation tunnemaisema – Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 4.9.2020 klo 16 alkaen luentosalissa A1, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii professori Tero Karppi, Toronton yliopisto, Kanada. Kustoksena toimii professori Kaarina Nikunen,Tampereen yliopisto. Koronavirustilanteen takia tilaisuuteen auditoriossa voi osallistua enintään 50 henkilöä.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (Zoom, meeting ID 671 8478 0829)
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1637-2
Kuva: Jouni Nummela